Jotta voi tehdä muutoksen kohti parempaa maailmaa, on ensin tiedettävä, mitä osa-alueita tulisi kehittää. Me Suomen YK-nuoret haluamme olla vastuullinen ja mahdollisimman vähäpäästöinen järjestö, ja siksi vuonna 2019 Suomen YK-nuoret selvittivät ensimmäistä kertaa, kuinka suuri on toimintamme aiheuttama hiilijalanjälki. YK-nuorten hiilijalanjälki vastasi yhtä keskimääräistä suomalaista Koko vuoden ilmastopäästöiksi laskimme 9 161 kg CO2-ekv. Hiilidioksidiekvivalentilla (CO2-ekv) […]
Lue lisääKokka kohti Kestävää kulutusta
27.01.2020
Kaikessa hiljaisuudessa Suomen YK-nuorten uusi hallitus on kuoriutunut kotelostaan. Yhteiskunnallisen muutoksen, tai pikemminkin yhteiskunnallisen jylläyksen, keskellä vuoden 2020 hallituksen viestintävastaava löytää YK-nuorten toiminnasta jatkuvuutta, ymmärrystä sekä ennen kaikkea teemavuoden sanelemaa kestävää kulutusta. Uusi hallitus, uudet kujeet Vuosikymmen, ja sen mukana Suomen YK-nuorten hallitus, on vaihtunut. Tahtia porukalle lyö entuudestaan tuttu puheenjohtaja Heidi Saarinen, mutta muuten […]
Lue lisääKuulunko minä Linnan juhliin?
29.11.2019
Puheenjohtajamme Heidi sai kutsun Linnan juhliin. Se herätti hänessä ristiriitaisia tunteita ja hän päätti löytää mielenrauhan siitä, mikä YK-nuorissa on kaikkein keskeisintä: nuorten osallisuuden lisääminen ja voimaannuttaminen. Minäkö Linnan juhliin? Olin yllättynyt ja hämmentynyt. Linnanjuhlakutsu on tunnustus hyvästä työstä ja otan sen lämmöllä ja kiitoksella vastaan. Samalla kuitenkin pohdin, kuulunko minä linnanjuhliin. Perhetaustani sekä nykyinen […]
Lue lisääYritysten ihmisoikeusvastuu on tullut jäädäkseen – ottaako Suomi johtoroolin?
7.10.2019
Yritysten toiminta vaikuttaa aina ihmisoikeuksien toteutumiseen. Suomen YK-nuorten kotimaan sidosryhmävastaava Salla Uusitalo kertoo blogitekstissään, mitä yritysten ihmisoikeusvastuu tarkoittaa ja miksi aihe on erityisen ajankohtainen Suomessa. Ihmisoikeuksien toteutuminen on myös yritysten vastuulla Globalisaation ja kiristyvän kilpailun myötä moni yritys on siirtänyt tuotantoaan halvan työvoiman maihin, joissa paikallinen lainsäädäntö ei aina tarjoa tarpeeksi turvaa työntekijöiden oikeuksille. Maailmanlaajuisessa […]
Lue lisääPuhutaan päästöistä – tällainen on alkuvuoden hiilinjalanjälkemme
27.09.2019
Suomen YK-nuoret selvittää vuonna 2019 ensimmäistä kertaa järjestön toiminnan hiilijalanjäljen. Käytämme laskemisessa Helsingin yliopiston Hiilifiksu järjestö -hankkeen hiilijalanjälkilaskuria, joka onkin osoittautunut kullanarvoiseksi välineeksi. Kesän aikana laskimme vuoden ensimmäisen puolikkaan synnyttämät päästöt. Kokonaispäästöt alkuvuodelta olivat 2 277 kg CO2-ekv. Hiilidioksidiekvivalentilla (CO2-ekv) tarkoitetaan kaikkien kasvishuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta. Suurimmat yksittäiset päästöt aiheutuivat yhden henkilön lentomatkoista Roomaan ja takaisin, […]
Lue lisääHow to transform education for peace?
12.08.2019
On the International Day of Youth, Carolina Buendia, Master’s degree student at the Peace, Mediation and Conflict Research program of Åbo Akademi University, discusses the key components to transform education into youth and conflict sensitive to effectively contribute to peacebuilding. Education and peace It seems common sense to argue that education is the key for […]
Lue lisääMillainen on rauhan yhteiskunta?
7.05.2019
YK-nuorten 2250-blogisarja tulee päätökseensä pohdinnalla rauhanvälityksestä ja jälleenrakentamisesta. Tässä kirjoituksessa kansainvälisen toiminnan projektikoordinaattori Emmi Kivi keskittyy päätöslauselman viidenteen pilariin eli vetäytymiseen ja sopeutumiseen konfliktin jälkeisessä tilassa. Mistä on kysymys? Aseistariisunta, kotiuttaminen ja sopeutuminen ovat konfliktin jälkeisiä toimenpiteitä, joilla edistetään pysyvän rauhan rakentamista. Keskeistä on konfliktin osapuolten integrointi takaisin yhteiskunnan jäseniksi ja vetäytyminen aseellisesta toiminnasta yhteisöjen […]
Lue lisääTaide, nuoret ja kansalaisjärjestöt kumppaneiksi tulevalle hallituskaudelle?
24.04.2019
YK-nuorten 2250-blogisarjan neljännessä osassa YK-nuorten kotimaan toiminnan projektikoordinaattori Emilia Vartiainen keskittyy kumppanuuksiin. Millaisia kumppaneita uusi hallitus tarvitsee? Mistä on kysymys? Kumppanuudet on YK:n 2250-päätöslauselman neljäs osa-alue. Siinä katse suunnataan hallituksiin, ja tuodaan esille niiden mahdollisuus sekä vastuu luoda ja kehittää kumppanuuksia muiden toimijoiden kanssa. Keitä ovat nuo toimijat, joiden kanssa yhteistyötä tulisi syventää? Niitä ovat […]
Lue lisääVoisitko sinä kohdata toisen ihmisen ilman ennakkoluuloja?
26.03.2019
YK-nuorten 2250-blogisarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin nuorten osallisuutta ja toisessa osassa suojelua. Sarjan kolmannessa osassa YK-nuorten hallituksen vaikuttamistyön koordinaattori Jasmin Kopra pureutuu ennaltaehkäisyyn. Rasismi ja syrjintä lisäävät konfliktiriskiä Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman kolmas alakohta on ennaltaehkäisy. Se velvoittaa hallitukset tukemaan nuorten omaa toimintaa konfliktien ennaltaehkäisyssä. Tällainen nuorten omilla ehdoilla toteutettava toiminta on aivan keskeistä, kun […]
Lue lisääMiten Suomessa voidaan suojella nuoria rauhan edistämiseksi?
26.02.2019
YK:n 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaan liittyvän blogisarjan ensimmäisessä osassa YK-nuorten puheenjohtaja Heidi Saarinen esitteli päätöslauselman ydintavoitteita ja sen merkitystä kaikissa YK-jäsenmaissa etenkin nuorten osallistamisen kannalta. Tämänkertaisessa blogitekstissä Mirjam Ligi paneutuu päätöslauselman viiden toiminta-alueen toiseen osaan, eli suojeluun. Nuorten suojelu osana 2250-päätöslauselman toiminta-alueita YK:n 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma on vuonna 2015 […]
Lue lisää