Sukupuolten välisen palkkaeron poistaminen ja naisten tekemän palkattoman työn arvostaminen työkaluina tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentajina

10.03.2025

Reetta Vuorinen

Miksi naisten tekemä työ on edelleen laajasti aliarvostettua? Tänään, naistenpäivänä, on hyvä hetki pysähtyä ja tarkastella tasa-arvon kehitystä. Tämä blogikirjoitus keskittyy erityisesti työmarkkinoiden tasa-arvoon liittyviin esteisiin. Globaalilla tasolla työmarkkinoilla olevat naiset tienaavat 23 % vähemmän kuin miehet. Samaan aikaan naiset käyttävät noin kolme kertaa enemmän aikaa palkattoman työn tekemiseen miehiin verrattuna. Palkattomalla työllä tarkoitetaan esimerkiksi kotitöitä tai hoitotyötä. Nämä luvut ovat pysyneet lähes ennallaan vuosikymmenten ajan, ja tällä tahdilla sukupuolten palkkaero katoaisi vasta yli sadan vuoden kuluttua. Erityisesti kriisien ja konfliktien seurauksena sukupuolten välinen tasa-arvo on heikentynyt, ja naisten harteille on kasautunut entistä enemmän palkatonta työtä. (YK). Nyt tarvitaan kiireellisesti tehokkaampia toimia, lisää rahoitusta ja talouspolitiikan keinoja palkkaeron poistamiseksi sekä sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi!

Palkkaero syntyy jo ennen ensimmäistä työpaikkaa

Erityisesti kehittyvissä maissa tilanne on heikko. Etiopiaan, Intiaan, Peruun ja Vietnamiin keskittyneessä tutkimuksessa havaittiin, että kehittyvissä maissa tyttöjen suurempi vastuu kotitöistä poikiin verrattuna vaikuttaa palkkaeron syntymiseen jo 22 vuoden iässä. Nuorten tyttöjen jo lapsuudessa alkava suurempi vastuu kotitöistä vaikuttaa kielteisesti muun muassa tulevaisuuden työn laatuun ja tuntipalkkaan. (Carmichael ym. 2022). Myös Suomessa palkkaepätasa-arvo on havaittavissa jo työuran alkuvaiheessa. Palkkaeron perusta luodaan siis jo lapsuudessa,  jolloin sukupuolinormit ja yhteiskunnan odotukset ohjaavat työn ja vastuiden jakautumista epätasa-arvoisesti. 

Suomessa naisten ja miesten palkoissa valtavia eroja

Tällä viikolla julkaistu Ylen artikkeli paljastaa valtavat erot naisten ja miesten tuloissa samalla koulutuksella. Jutun mukaan Suomessa sukupuolten välinen palkkaero on tällä hetkellä 16 %. Tutkimus paljastaa, että miehet ansaitsevat 93 % tutkinnoista enemmän kuin naiset. Naisilla on puolestaan suurempi palkka vain 7 % tutkinnoista. Lisäksi naisten kasvaneella koulutustasolla ei näytä olevan vaikutusta palkkoihin. (YLE).

Mistä palkkaero koostuu?

Tietty osa palkkaerosta on selittämätöntä eroa, jonka ainoa selittävä tekijä on sukupuoli. Esimerkiksi ekonomien palkkaero on 1758 € kuukaudessa, josta 665 € on selittämätöntä eli ainoastaan sukupuolesta johtuvaa. Palkkaerosta 965 € voidaan selittää esimerkiksi sillä, että miehiä työskentelee enemmän johtotehtävissä tai että he tekevät pidempiä päiviä. (Suomen Ekonomit). Selittävää palkkaeroa ei voida kuitenkaan pitää oikeutettuna, sillä yhteiskunta asettaa erilaiset lähtökohdat naisille ja miehille esimerkiksi pitkien työpäivien tekemiseen. Naisten tekemä suurempi palkattoman työn määrä kotona voi olla este pidempien työpäivien tekemiseen.

Suomen työmarkkinat ovat voimakkaasti sukupuolittuneet ja yksi EU-maiden eriytyneimmistä. Vuonna 2022 koulutus-, terveys- ja sosiaalialoilla työskenteli 38 % naisista ja 9 % miehistä. (EIGE). Naisten pienempää palkkaa selitetään usein myös sillä, että “naiset vain ajautuvat matalapalkkaisille aloille”. Voidaankin kyseenalaistaa, miksi monet sosiaali- ja terveysalan palkat ovat matalampia verrattuna muihin saman koulutustason miesvaltaisille aloihin. Sosiaali- ja terveysalan taloudellinen panos on monien ekonomistien mukaan taloudellisesti  aliarvostettu ja siten myös alipalkattu. 

Palkkaero rikkoo perusoikeuksia ja heikentää talouskasvua

Sukupuolten välinen palkkaero ja palkattoman työn taakka madaltavat naisten tuloja, säästöjä sekä eläkkeitä. Globaalilla tasolla palkkaero ja palkaton työ ajavat tällä tahdilla 340 miljoonaa naista ja lasta köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä. (YK) Pienemmät tulot voivat vähentää taloudellisia mahdollisuuksia ja lisätä taloudellisen väkivallan riskiä lähisuhteissa. Taloustieteellisesti tarkasteltuna sukupuolten välinen epätasa-arvo luo talouden tehottomuutta ja vähentää bruttokansantuotetta. Palkkatasa-arvo on perusoikeus sekä tasa-arvoisen ja kilpailukykyisen yhteiskunnan perusta. On käsittämätöntä, että valtava ero miesten ja naisten välisissä palkoissa jatkuu lähes muuttumattomana vielä 2020-luvulla.

Toimia tarvitaan nyt!

Palkkaero on pysynyt melko samana niin Suomessa kuin kansainvälisesti viimeisten 20 vuoden ajan. Selvästikään nykyiset toimet eivät ole riittäviä, ja tarvitaan kiireellisesti toimivia uudistuksia, politiikkamuutoksia ja rahoitusta tasa-arvotyölle. Yksi lähestymistapa on laskea palkaton työ osaksi bruttokansantuotetta. Tämä lisäisi hoivan ymmärtämistä taloudellisen toiminnan mahdollistajana ja lisäisi sen arvostusta yhteiskunnassa. (IMF). Myös palkka-avoimuuden lisääminen työpaikalla luo työpaikkojen sisälle tietoa palkkaeroista ja voi siten auttaa vähentämään niitä. Tiukempi lainsäädäntö, lakien toimeenpaneminen ja toteuttamisen valvonta ovat tarvittuja toimia palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Lisäksi yhteiskunnan rakenteiden ja sukupuolinormien muutos ovat ratkaisevia askeleita kohti oikeudenmukaista ja tasa-arvoista työelämää. 

Naistenpäivä muistuttaa meitä siitä, että tasa-arvon puolesta tehtävä työ on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Palkkaeron poistaminen ja palkattoman työn arvostaminen ovat avaimia työmarkkinoiden tasa-arvoon, ja nyt on aika tehdä konkreettisia toimia.

Hyvää naistenpäivää! 

.

Lähteet:

Alonso, C., Brussevich, M., Dabla-Norris, M. E., Kinoshita, Y., & Kochhar, M. K. (2019). Reducing and redistributing unpaid work: Stronger policies to support gender equality. International Monetary Fund. https://doi.org/10.5089/9781513514536.001

Carmichael, F., Darko, C., Kanji, S., & Vasilakos, N. (2023). The contribution of girls’ longer hours in unpaid work to gender gaps in early adult employment: Evidence from Ethiopia, India, Peru and Vietnam. Feminist Economics, Vol 29, 1-37. https://doi.org/10.1080/13545701.2022.2084559

https://www.un.org/sustainabledevelopment/gender-equality/

https://yle.fi/a/74-20110973

https://yle.fi/a/74-20140721

https://eige.europa.eu/gender-equality-index/2024/country/FI

Skip to content