Mikä on nuorten rooli rauhan rakentamisessa?
14.02.2019
Uusi blogisarja alkaa! YK-nuorten kevään blogisarja porautuu YK:n 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaan. Ensimmäisessä postauksessa käydään yleisesti läpi päätöslauselmaa: Mistä on kyse? Miksi se on tärkeä? Miten minä voin osallistua rauhan rakentamiseen?
Mikä päätöslauselma?
Päätöslauselmat ovat YK:n yhteisiä päätöksiä ja julkilausumia, joissa suositellaan painokkaasti jotain tiettyä toimintatapaa. Esimerkiksi päätöslauselma 2250 Nuoret rauha ja turvallisuus kehottaa painokkaasti kaikkia YK:n jäsenmaita lisäämään nuorten osallistumista päätöksentekoon rauhan rakentamiseksi ja konfliktien ehkäisemiseksi.
2250-päätöslauselma hyväksyttiin YK:n turvallisuusneuvostossa vuonna 2015, ja se on historian ensimmäinen päätöslauselma, joka pyrkii huomioimaan kokonaisvaltaisesti nuorten positiivisen roolin konfliktien ehkäisemisessä ja rauhanneuvotteluissa.
Nuoret ratkaisujen avainasemassa
Nuoret on pitkään nähty konflikteissa joko uhreina tai väkivallan tekijöinä, eikä heitä ole otettu kokonaisvaltaisesti mukaan rauhan edistämiseen päätöksenteossa. YK:n ainutlaatuinen 2250-päätöslauselma pyrkii muuttamaan tätä yksipuolista kuvaa nuorista ja ottamaan heidät aktiivisesti mukaan päätöksentekoon paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. Nuorilla on valtavasti potentiaalia löytää ratkaisuja konfliktien ehkäisemiseksi sekä kestävän rauhan löytämiseksi. Päätöslauselma painottaa, että nuorten näkemykset on otettava huomioon turvallisuusneuvoston rauhantehtävissä, sillä aitoa rauhaa ei voi syntyä ilman nuorten ja uusien sukupolvien osallistumista.
Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen
On selvää, että pelkkä päätöslauselma ei muuta nuorten roolia konflikteissa – lauselman toimeenpano tekee sen. Vuodesta 2015 lähtien, kun päätöslauselma hyväksyttiin, Suomi on ottanut aktiivisesti roolia toimeenpanossa ja nuorten osallisuuden lisäämisessä yhteiskunnassa. Nuorisojärjestöjä ja -toimijoita kuullaan nuorten asioiden asiantuntijoina mm. vihapuheen ja rasisminvastaisessa työssä. Vaikka Suomi ei ole konfliktimaa, rauhan rakentaminen on täälläkin ajankohtaista varsinkin vihapuheen, koulu- ja nettikiusaamisen sekä rasismin ehkäisemiseksi ja turvallisen ilmapiirin rakentamiseksi. Nuorten asiantuntijarooli näissä teemoissa on välttämätöntä, eikä laadukkaita, kestäviä ratkaisuja voi tehdä ilman nuorten osallistumista.
Mikä tahansa osallistuminen ei silti riitä. Jos nuoret nähdään päättävien pöytien laidoilla vain tarkkailijoina, ei heidän osallistumisensa ole aitoa ja vaikuttavaa. Nuorten on oltava tasa-arvoisessa asemassa päättämässä asioista ja heidät tulee nähdä yhteiskunnan osana läpileikkaavasti. ”Nuoret” eivät ole lokeroitavissa yhtenäiseksi joukoksi, vaan ryhmä kattaa monimuotoisesti erilaisia vähemmistöjä ja erityisryhmiä. Nuorten osallistuminen rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen osallistaa ja antaa äänen siis myös niille, jotka muuten jäisivät marginaaliin yhteiskunnassa.
Miten minä voin osallistua?
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuntuu monelle vieraalta ja kaukaiselta asialta, sillä se on joskus vaikeasti huomattavissa jokapäiväisessä elämässä. Mahdollisuuksien määrä on silti valtava! Arjen rauhantekojen lisäksi paikallinen nuorisotoiminta esimerkiksi seurakunnissa, puolueissa tai oman koulun oppilaskunnassa on hyvä tapa osallistua ja saada oma ääni kuuluviin.
Ehkä voisit ehdottaa yhteisössäsi pidettäväksi rasisminvastaista päivää tai rauhanneuvotteluharjoituksia riita- tai kiusaamistilanteiden selvittämiseksi. Jo tällaisilla tavoilla olet osallinen rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Rohkaisen sinua ottamaan aktiivista roolia ja tuomaan nuorten ääntä voimakkaasti kuuluviin!
Heidi Saarinen
Puheenjohtaja