SDG 12: Vastuullinen kulutus on Suomen Akilleen kantapää

05.04.2020

Vastuullista kuluttamista – Kestävän kehityksen tavoite 12.

Kestävällä kehityksellä tavoitellaan maailmaa, jossa kaikki saavat täytettyä tarpeensa ja potentiaalinsa heikentämättä toisten mahdollisuutta samaan. Tähän tähtää myös tavoite (Sustainable Development Goal eli tuttavallisesti SDG) 12, “Vastuullista kuluttamista”: luonnonvaroja tulisi kuluttaa suhteessa niiden uusiutumiskykyyn, tuota uusiutumiskykyä heikentämättä. Jätettäkin tulisi syntyä mahdollisimman vähän, ja se vähä mikä syntyy, saisi uuden elämän kierrätettynä. 

Kuten kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, myös SDG 12:een liittyy joukko tarkemmin rajattuja alatavoitteita, jotka edustavat päätavoitteen erilaisia ulottuvuuksia. Edistystä seurataan juuri näihin alatavoitteisiin sidotuilla indikaattoreilla, joiden seurannasta SDG 12:ssa on vastuussa the One Planet Network. Seurannassa on kuitenkin ollut monenlaisia haasteita; indikaattoreita on viilattu ja muutettu jo useaan otteeseen, eivätkä metodit edistyksen mittauksessa ole kansainvälisesti yhtenäisiä vielä tänäkään päivänä. 

SDG12:n alatavoitteita ovat mm.

  • 12.3 Puolittaa maailman ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä
  • 12.4 Ympäristön kannalta kestävän kemikaalien ja jätteen käsittelyn saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä -> tässä ei onnistuttu 
  • 12.5 Vähentää jätteen syntymistä merkittävästi vuoteen 2030 mennessä
  • 12.6 Kannustaa erityisesti suuryrityksiä kestäviin toimintatapoihin ja  kestävyysraportointiin
  • 12.7 Edistää kestäviä julkisia hankintoja

Joko kohta ollaan perillä?

Päinvastoin. Vaikka kestävä kehitys on monin paikoin ottanut huomattavia harppauksia eteenpäin, kestävän kulutuksen suhteen meillä menee yhä vain huonommin. Ihmiskunta kuluttaa joka vuosi aiempaa enemmän luonnonvaroja: vuonna 2017 maailmassa kulutettiin 92,1 miljardia materiaalitonnia, kun vuonna 2015 vastaava luku oli vielä 87 miljardia ja vuonna 1970 27 miljardia tonnia.

Myrskyn keskeltä pilkottaa kuitenkin myös toivon säde: maailmantalous, jonka kasvu on lähes koko historiansa ajan riippunut luonnonvarojen kiihtyvästä käytöstä, on ottanut ensiaskeleensa materiaalivirrasta irtautumista kohti. Kun the One Planet Network vuonna 2018 arvioi SDG12:n kehityksen suunnan, huomattiin 1 dollarin arvon tuottamiseen vaadittavan vähemmän eikä enemmän luonnonvaroja kuin ennen: 1,1 kiloa 1,2 kilon sijaan – reilun 8%:n pudotus. 


Kestävä kulutus on Suomen suurin haaste

Kaiken kaikkiaan tarkasteltaessa kestävää kehitystä kokonaisuutena, Suomella menee hienosti. Kokonaispisteemme (Sustainable Development Solutions Networkin asteikolla 0-100) ovat 82,8, millä ansaitsemme kunnioitettavan kolmannen sijan: edellämme ovat vain Tanska ja Ruotsi. 

Kestävässä kulutuksessa pisteemme putoavat kuitenkin melkein puoleen: 48,7:ään. Kestävässä kulutuksen mittareilla häviämme esimerkiksi Papua-Uusi Guinealle ja Sudanille. Kuten alla oleva kartta havainnollistaa, sama ongelma on käytännössä kaikilla teollisuusmailla: korkealla bruttokansantuotteella (BKT:lla) on taipumusta korreloida heikon suoriutumisen kanssa, mutta BKT on suo, johon emme tässä postauksessa lähde tarpomaan. 

Edistys kestävää kulutusta ja tuotantoa kohti maittain; Suomi ja muut länsimaat loistavat pääosin punaisina.

Erityisiä ongelmakohtia Suomella ovat elektroniikkajätteen ja maahantuotavien tuotteiden valmistuksessa käytettävän rikkidioksidin määrä. Toisaalta edistystä jarruttaa seurantadatan puute: edistysaskeleet vaikeutuvat kun emme edes tiedä, mihin suuntaan olemme menossa. 

Eräs tästä tarkastelusta puuttuva tekijä on kuitenkin nostettava vielä esiin: ylikulutus. Jos kaikki maapallolla kuluttaisivat kuten me, tarvitsisimme 3,5 maapalloa täyttämään kulutushalumme. Ylikulutus ja kertakäyttökulttuuri vaikuttavat välillisesti kaikkiin SDG12:n alatavoitteisiin: kestämättömätkin tuotantotavat olisivat vähemmän haitallisia jos tuotettavaa olisi vähemmän, eikä jätteenkäsittelyn innovaatioilla kenties olisi näin polttava kiire ellemme heittäisi tavaraa ja ruokaa roskiin nykyistä tahtia. 

Vaikkei sanaa “kiertotalous” YK:n dokumenteissa erinäisistä syistä esiinnykään, siirtyminen lineaarisesta “take-make-dispose”-mallista lähemmäs kiertotalouden “reduce-reuse-recycle”-ajattelua, jossa materiaali kiertää käytöstä toiseen, olisi valtava harppaus kohti kestävää kehitystä – ja tavoitetta 12.

“Hox! Kiertotalous on niin kestävyyden saralla niin mullistava ilmiö, että julkaisemme siitä myös erillisen blogipostauksen – pysy kuulolla!”

Tehtävää siis riittää. Siksi YK-nuoretkin haluavat olla teemavuodellaan mukana luomassa muutosta.


Teemavuonna kestävä kulutus näkyy ja kuuluu

Kestävä kulutus nivoutuu teemavuonna kaikkeen YK-nuorten toimintaan. Viime vuonna lanseerattu nuorten rauhanviikko tarkastelee tänä vuonna muiden ajankohtaisten rauhanaiheiden yhteydessä kulutuksen ja tuotannon suhdetta konflikteihin ja niiden syntyyn. 

Laskimme alkuvuodesta hiilijalanjälkemme osana Hiilifiksu Järjestö -kampanjaa, ja haastoimme myös yhteistyökumppanimme mukaan! Teemme tulevan vuoden aikana myös kestävän kehityksen sitoumuksen (Sitoumus2050), jossa sitoudumme kuluttamaan vastuullisesti sekä nyt että tulevaisuudessa. Sementoimme kestävät toimintatavat pysyväksi osaksi toimintaa tekemällä niistä myös sitovan järjestön sisäisen linjauksen.

Edistääksemme kestävän kulutuksen tuntemusta ja huomiointia omankin järjestömme ulkopuolella, jaamme vuoden mittaan tiiviitä SDG12-tietoiskuja Instagram-tilillämme ja pidempiä tekstejä täällä blogin puolella. Otamme rohkeasti kantaa ja painostamme päättäjiä kohti kunnianhimoisempaa yritysvastuulakia sekä ilmastolakia. Osallistumme myös aktiivisesti keskusteluun sekä sosiaalisessa mediassa että tilaisuuksissa offline-maailman puolella.


Kohokohtana kestävän kulutuksen seminaari Oodissa 

Lokakuun 25. päivänä keräämme Helsingin Oodi-kirjastoon joukon asiantuntijoita ja aktiivisia toimijoita yhteiskunnan kaikilta tasoilta; edustettuina ovat valtio ja kaupunki, samoin yritysmaailma ja kansalaisyhteiskunta. 

Pohdimme heidän kanssaan, miten siirtymä kestävään kulutukseen (ja kehitykseen kaiken kaikkiaan!) toteutetaan. Mitä kukin sektori jo tekee, mitä jo suunnitellaan, mikä on yksilön vastuu ja mikä kaupunkien – kaikkea tätä luvassa sunnuntaina 25.10.2020 Oodin Maijansalissa! 

Lisää tietoa tapahtumasta tulee sekä nettisivuillemme että sosiaaliseen mediaan. Ota Suomen YK-nuorten somet seurantaan, niin pysyt aina ajan tasalla! 

Heidi Annala

YK-nuorten kestävän kulutuksen koordinaattori

heidi.annala@yknuoret.fi

Skip to content