Nainen päärauhanneuvottelijana

Mene ylös ↑

Nainen päärauhanneuvottelijana

12.12.2018

Sain tilaisuuden haastatella Miriam Coronel-Ferreriä, Filippiinien valtion päärauhanneuvottelijaa. Naiset ovat rauhantöissä edelleen huima vähemmistö, ja vain kahdeksan prosenttia rauhanneuvotteluihin osallistuvista ihmisistä on naisia.

Alkuaskeleita

Filippiiniläinen professori Miriam Coronel-Ferrer oli päärauhanneuvottelija Moro-kapinallisten ja Filippiininien valtion välillä. Pitkään jatkunut konflikti Mindanao-saarella sai päätöksen vuonna 2014, kun islamistikapinalliset ja valtio laskivat aseensa. Tilannetta ei helpottanut, että saari on hyvin luonnonrikasta aluetta ja luonnonvaroista tulleet tuotot eivät ole helpottaneet kaikkien alueen asukkaiden elämää -osittain juuri konfliktin vuoksi.

”Ensimmäiseksi rakensimme luottamusta ja kuuntelimme kapinallisten ajatuksia” sanoo Miriam Coronel-Ferrer. Luottamuksen rakentaminen oli hidasta, sillä Coronel-Ferrer edusti valtiota, joka on kapinallisten silmissä vihollinen ja jota vastaan he ovat taistelleet vuosikymmeniä. ”Tapasimme kapinallisten vankilassa istuvia komentajia, kuuntelimme heitä ja vähitellen luottamusta syntyi puolin ja toisin. Myönnyimme myös joihinkin vaatimuksiin, esimerkiksi toimitimme Koraaneita vankilassa istuville, jotta he voivat rukoilla. Näin myös näytimme, että olemme tosissamme ja kunnioitamme vastapuolta, kunhan hekin kunnioittavat meitä”.

Nainen asiantuntijana 

Coronel-Ferrer on ensimmäinen nainen maailmassa, joka on ollut päärauhanneuvottelijana. ”Ensin komentajat eivät halunneet kätellä, koska olen nainen. Valtion puolelta oli muitakin naisia neuvottelemassa, kapinallisilta ei ketään.”

Coronel-Ferrerin mukaan on tärkeää, että naiset otetaan todellisesti mukaan prosesseihin, eikä heille perusteta erillisiä komiteoita tai työryhmiä. ”Naiset kärsivät usein eniten. Stereotypiat siitä, mitä naiset voivat tehdä, elävät vahvoina, etenkin konservatiivisissä yhteisöissä. Samanaikaisesti naiset tietävät parhaiten, mitä kotona tapahtuu ja joutuvat huolehtimaan esimerkiksi lapsista. Naisia huolettaa esimerkiksi väkivalta, sillä terrorismin pelossa elävät lapset eivät uskalla mennä esimerkiksi kouluun. Siksi rauhantyö on ruohonjuuritasolla niin tärkeää naisille”.

Hän on kokenut itsekin, miten naisia kohdellaan julkisuudessa. Tukijoita riittää, mutta niin myös vastustajia, ja konservatiivisessa yhteisössä monet yrittävät hyödyntää häpäisyä vaientaakseen hänet. Internetissä on liikkunut perättömiä huhuja seksisuhteista sekä kuvankäsittelyohjelmilla muokattuja kuvia, joissa hänet on kuvattu alasti. Miriam Coronel-Ferrer on saanut myös tappouhkauksia.

Vaikka rauhansopimus on nyt kirjoitettu, on kehitys ollut hidasta. Parlamentti on muotoillut uuden ehdotuksen lainsäädännöstä, mutta sitä ei ole vielä hyväksytty. ”Osa parlamentin edustajista kritisoi meitä naisia siitä, että keskitymme liikaa yksityiskohtiin” sanoo Coronel-Ferrer ja jatkaa, ”mutta mielestäni yksityiskohdat ovat tärkeitä. Olemme esimerkiksi aloittaneet kohdista, joista olemme samaa mieltä ja sitten siirtyneet kohtiin, joista olemme kiistelleet pitkään. Rauhansopimus oli vaikea hyväksyä molemmille osapuolille, sillä kumpikin joutui tekemään kompromisseja. Lopulta molemmat allekirjoittivat, ja se oli merkittävä edistys”.

Filippiinien valtion päärauhanneuvottelija Miriam Coronel-Ferrer. Kuva: Sanni Selene Tenn

Katse eteenpäin

Rauhansopimuksen jälkeen 2014 moni asia on muuttunut. Uusia islamistisia kapinallisryhmiä on perustettu Mindanaon saarella ja myös ulkomaalaisia taistelijoita on saapunut paikalle. Marawin kaupungissa taisteltiin kesällä 2017 ja yli 300 000 ihmistä joutui pakenemaan ja jättämään kotinsa. ISIS valtasi kaupungin ja teloitutti paikalle jääneitä siviilejä sekä muun muassa pappeja. Nyt kaupunki on taas hallituksen hallinnassa, mutta moni asia ei ole palautunut ennalleen. ”Moro Islamic Liberation Front oli paikallinen ryhmä. Tavoitteet liittyviät paikalliseen autonomiaan, ja paikallisen identiteetin tunnustamiseen, mutta he myöntyivät vaatimuksiin siitä, että alue pysyy sekulaarisena. He olivat valmiita laskemaan aseensa, kunhan alue saa autonomisen aseman. ISIS taas haluaa islamilaisen kalifaatin Mindanaoon eikä välitä tippakaan alueen omasta kulttuurista.”

Uuden sodan uhka on Miriam Coronel-Ferrerille tuttu. Hänen mukaansa jo saavutettu luottamus ja rauha on heiveröistä. ”Jos sota jatkuu, tulevat sukupolvet oppivat etteivät rauhansopimukset merkitse mitään. Se voi muuttaa heidän päämäräänsä ja vahvstaa ISIS:n kannatusta. Myös yleinen kehitys Aasiassa vaikuttaa: Aceh Indonesiassa on vaarassa radikalisoitua väkivaltaan yllyttävien imaamien myötä ja rohingyapakolaiset ovat potentiaalinen kohde radikalisoitumiselle. Miedän tulee tehdä lujasti töitä sekä yksin että yhdessä, jotta sopimuksia noudatetaan ja konfliktit eivät puhkea uudelleen.”

 

Sanni Selene Tenn

YK-nuorten hallituksen jäsen ja tiedottaja