YK-nuorten hiilijalanjälki laski alle kymmenykseen vuodesta 2019
22.01.2021
Kuva: geralt/Pixabay
Suomen YK-nuoret laski vuonna 2020 toista kertaa toimintansa hiilijalanjäljen. Vuoden 2019 laskenta löytyy täältä. Vuotta 2020 värittivät erityisesti koronan mukanaan tuomat virtuaaliset tapahtumat ja uudet hallitustyöskentelyn muodot.
Materiaalien kestävään käyttöön liittyy ongelmia ympäri maailmaa, kun luontoon suhtaudutaan usein resurssina eikä itseisarvona.
Suomen YK-nuorten toiminnan hiilijalanjälki vuonna 2020 on 720 kg CO2 ekv. Hiilidioksidiekvivalentilla (CO2 ekv) tarkoitetaan ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta.
Etätyöskentelyyn siirtymisellä oli suuri vaikutus paitsi järjestön toimintaan myös sen hiilijalanjälkeen, joka laski huimat 8441 kg vuodesta 2019. Hiilijalanjäljen laskenta on tehty Helsingin yliopiston Hiilifiksu järjestö -hankkeen hiilijalanjälkilaskuria apuna käyttäen. Laskennan tulokseen on hyvä suhtautua arviona, joka kertoo mistä osa-alueista päästöjä syntyy ja mistä niitä voi ja kannattaa vähentää.
YK-nuorten toiminnassa suurin osa päästöistä muodostui tapahtumien järjestämisestä sekä matkustamisesta. Tapahtumat, jotka ovat YK-nuorten ydintoimintaa, aiheuttivat hieman yli puolet (52 %) vuoden päästöistä. Eniten päästöjä tapahtumissa tuli ruoka- ja juomatarjoiluista, jotka vastasivat 77 % tapahtumien aiheuttamista päästöistä.
Suurin osa tämän vuoden tapahtumista ja kokouksista järjestettiin etänä, mistä johtuu, että itse tilojen käytön päästöjen osuus tapahtumien hiilijalanjäljestä oli vain 17 %.
Matkustamisen osuus YK-nuorten hiilijalanjäljestä on 35 % ja suurin osuus siitä tulee henkilöautoliikenteestä (62 %). Joukkoliikenteen osuus matkustamisen päästöistä puolestaan on 16 %. On kuitenkin syytä huomioida, että joukkoliikenteen suhteellisen pienillä päästöillä pääsee lähes 15 000 kilometrin matkan kun taas henkilöautoliikenteen päästöt ovat seurausta vain noin 800 kilometrin matkasta.
Koronan tuomat muutokset vaikuttivat päästöihin ja niiden laskentaanä yhteistyöllä kaikki mukaan muutokseen
Muutokset elämässä ja järjestötoiminnassa vuonna 2020 heijastuivat sekä kokonaispäästöihimme, että siihen miten niitä laskemme.
Suurin osa vuoden 2019 päästöistämme aiheutui lentomatkoista edustustilaisuuksiin ulkomaille, ja näiden kadotessa tänä vuonna tyystin, säästimme 4800 kg hiilidioksidia. Matkustamisen vähentyessä myös hotelliyöpymisten hiilijalanjälkemme kutistui muutamaan prosenttiin edellisvuoden kulutuksesta (2019: 2385 kg, 2020: 50 kg).
Vuonna 2019 kompensoimme lentomatkojen päästömme, ja vuonna 2020 näiden puuttuessa päädyimme jättämään kompensoinnin väliin.
Viime vuonna sisällytimme laskuihimme ensimmäistä kertaa myös arvion etäkokouksiin kuluneesta sähköstä (73 kg – kaikkiaan kolmanneksi suurin päästöjen lähde!) ja livetapahtumien jätteiden käsittelystä (20 kg). Järjestimme vuonna 2020 edellisvuotta vähemmän livetapahtumia, joiden osallistujamäärä rajattiin selvästi pienemmäksi. Itse tapahtumatilojen päästöissä tämä ei aiheuttanut muutoksia, mutta tarjoilujen päästöt putosivat lähes kolmannekseen (754 kg -> 290 kg).
Koronavarautuminen toi mukanaan joitain uusia hankintoja, joiden kestävyys on mietityttänyt monia vuoden varrella. Kertakäyttöiset kasvomaskit ja käsineet ovat käytössä vain joitain minuutteja ennen hävitystään, mikä on melkoista materiaalin hukkaa, vaikka hiilipäästöt olisivatkin pienet. Verrattuna muihin aikaisemmin tapahtumissamme jakamiin tuotteisiin kuten esitteisiin, jotka tänä vuonna jäivät kosketusten välttämiseksi pois, maskien ja hanskojen hiilijalanjälki olikin itse asiassa pienempi.
Koko todellisuus ei mahdu laskuriin
Lähes kaiken toiminnan siirtyessä virtuaaliseksi, viime vuonna käytettiin selvästi enemmän dataa kuin ennen. Datan käytön ympäristövaikutuksista on viime aikoina ollut enenevissä määrin puhetta, mutta sen hiilijalanjäljen laskenta ei ole kovinkaan yksiselitteistä, eivätkä laskutavat ole vielä vakiintuneet. Käyttämässämme hiilijalanjälkilaskurissa ei myöskään ole eritelty datan käyttöä, joten se jäi laskelman ulkopuolelle.
Erään BBC:n artikkelin mukaan esimerkiksi yhden tavallisen sähköpostiviestin hiilijalanjälki on 4 g ja jos sähköposti sisältää raskaita liitteitä, kuten kuvan, määrä voi olla jopa 50 g! Kokoluokaltaan datankäytön on arvioitu aiheuttavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin globaalin lentoliikenteen. Vuonna 2020 järjestötoimintaan oleellisesti liittyneestä etäkokoustamisesta, sähköpostien lähettelystä ja someviestinnästä on siis kaikista tullut päästöjä. Datan lisäksi uudet sähköistyneet toimintatavat vaativat luonnollisesti myös lisäsähköä laitteiden käyttöön.
Suuntaa antavaksi tarkoitettu laskuri ei aina osannut antaa päästöjä kaikelle muullekaan – mikä on kukkakimpun jalanjälki, entä paljun lämmittäminen x asteeseen y henkilölle z tunnin ajan? Laskentaan kuuluu aina jonkin verran laskijan henkilökohtaista harkintaa, ja siksi jo näkemyserot voivat luoda eroja eri vuosien laskelmiin. Suomen YK-nuorten toimijat vaihtuvat n. 90%:sti vuosittain, ja niin myös hiilijalanjäljen laskijat. Inhimillisille virheille on aina tilaa, ja joitain päästöjä voi helposti mennä ohi esimerkiksi jos niihin liittyvien hankintojen kuitteja ei ole jostain syystä saatavilla.
Ei pelkkiä päästöjä – kohti positiivista ilmastovaikutusta vaikuttamistoiminnalla
YK-nuorten toiminnalla on myös hiilikädenjälki – toiminnastamme on hyötyä ilmastolle. Vuoden 2020 teemana oli vastuullinen ja kestävä kulutus ja vuoden aikana viestittiinkin kestävästä, ilmastoystävällisemmästä, kulutuksesta monin eri tavoin. Mainitaan tässä esimerkiksi vastuullisen kulutuksen koulutus yhdessä Eetti ry:n kanssa sekä Kohti kestävää yhteiskuntaa -tapahtuma, joka kokosi yhteen eri sektorien asiantuntijoita pureskelemaan työnjakoa kestävyysmurroksen toteuttamiseksi. Puhujalahjoina jälkimmäisessä annettiin pala metsää Luonnonperintösäätiön lahjoituksen muodossa – positiivinen ilmastovaikutus silläkin.
Positiviiseen ilmastovaikutukseen on pyritty myös vaikuttamistoiminnalla. Yhdessä Nuorten Agenda 2030 -ryhmän kanssa laadittu ilmastolakikannanotto kokoaa taakseen yli 50 nuorisotoimijaa. Kannanotolla vaaditaan Suomeen maailman kunnianhimoisinta ilmastolakia sitovine päästövähennystavoitteineen.
Mites teillä?
Haluamme haastaa myös sidosryhmämme mukaan hiilijalanjälkiensä laskentaan! Heitämme pallon nyt erityisesti jäsenjärjestöjemme, YK-liiton sekä Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton suuntaan: Miten korona on vaikuttanut toimintanne hiilijalanjälkeen? Onko vuoden päästöissä jotain yllättävää? Jaetaan vinkkejä ja kokemuksia, ja pyritään yhdessä vaikuttavaan ja vähäpäästöiseen järjestötoimintaan!
Maria Karttunen ja Heidi Annala
YK-nuorten kestävän kulutuksen koordinaattorit 2020