Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat aikamme haaste 

Erityisesti nuorten mielenterveyden ongelmien lisääntyminen on noussut otsikoihin lukemattomia kertoja  ja siitä on huolestuneita niin poliittiset päättäjät, terveydenhuollon ammattilaiset ja nuoret itse.  Mielenterveyshäiriöt ovat valitettavan yleisiä – noin viidesosa aikuisväestöstä kärsii niistä joka vuosi. Käytännössä jokaisella meistä on lähipiirissään joku, joka voi huonosti. 

Mielenterveysongelmat ovat  suuri haaste yhteiskunnalle, eikä vähiten taloudellisesti: OECD:n mukaan ne maksavat Suomelle jopa 11  miljardia euroa. Vaikka taloudelliset menetykset ovat merkittäviä, mielenterveysongelmien aiheuttamaa  kärsimystä, pahoinvointia ja huolta ei voida mitata rahassa.

Mielenterveyden haasteet eivät ole kuitenkaan pelkästään Suomen ongelma, vaan mielenterveysongelmat ovat kasvussa myös globaalisti. Vaikka mielenterveysongelmista puhutaan entistä avoimemmin, monissa maissa niistä kärsivät kohtaavat syrjintää, joka liittyy mielenterveysongelmien stigmatisointiin. 

Mielenterveyspalveluiden tila sekä sekä Suomessa että muualla herättää huolta. Palvelujen tarve on globaalisti kasvanut, mutta monessa maassa, mukaan lukien Suomessa psykiatrisia osastopaikkoja ja avohoidon palveluita on samanaikaisesti vähennetty. Kun apua ei saada ajoissa, ongelmat voivat  pahentua ja mielenterveysongelmista toipuminen kestää pidempään. Pahimmillaan ongelmien hoitamatta jättäminen voi johtaa itsemurhiin, ja jokainen itsemurha on liikaa. 

Tarvitaan  panostuksia sekä osastohoitoon että avohoitoon, ja myös ennaltaehkäisevään työhön. Vaikka palvelujen järjestäminen ja lisääminen on kallista, mielenterveyden haasteisiin puuttuminen on myös taloudellisesti hyödyllistä, puhumattakaan ihmisten elämänlaadun paranemisesta. Mielenterveyden palvelut ovat väärä säästökohde.

On kuitenkin ongelmallista, että mielenterveydestä käytävä keskustelu keskittyy usein vain mielenterveysongelmiin ja sairauteen. Yhtä tärkeää on mielestäni puhua myös mielen terveydestä osana yksilöiden ja yhteisöjen kokonaisterveyttä.

Lääketieteellisen hoidon lisäksi on tärkeää  pyrkiä vaikuttamaan mielenterveysongelmien juurisyihin, kuten kuormittaviin opintoihin ja työelämään tai  yksinäisyyteen ja syrjintään. Vaikka lääketieteellinen apu on usein paikallaan, ei lääkäri voi määrätä  mielenterveysongelmista kärsivälle parempaa työpaikkaa, mieleisiä harrastuksia tai ystävää. Palveluihin  panostamisen lisäksi on tärkeää keskustella siitä, miten yhteiskunta voi tukea ihmisiä kohti hyvinvointia ja  vähentää pahoinvointia aiheuttavia tekijöitä. 

Mielenterveysasiat voidaan ottaa huomioon monella yhteiskunnan sektorilla. Esimerkiksi ympäristön tila, koulutus, turvallisuus ja monet muut tekijät vaikuttavat hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Kun Suomi panostaa mielenterveyspalveluiden tilaan, on sen puolesta helppo puhua maailmallakin. Eduskunnassa voidaan siis vaikuttaa monella tavalla mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn, ja siksi erityisesti nuorten on  tärkeää äänestä!

Kirjoittaja:

Kristian Keinänen on erityisesti kansainvälisestä politiikasta kiinnostunut valtiotieteiden opiskelija Helsingin yliopistosta.

*Teksti on julkaistu osana Suomen YK-nuorten ja Kansainvälisen politiikan yhdistyksen (FAIA) #ÄäniNuorelle-kampanjaa, joka antaa nuorille kirjoittajille mahdollisuuden tuoda esille omia näkökulmiaan kansainvälisiin asioihin liittyen eduskuntavaalien alla. Blogiteksteissä esitetyt näkemykset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkökulmia.