Askel päästöttömämpään tulevaisuuteen: YK-nuorten hiilijalanjälki vuonna 2019
17.02.2020
Kuva: geralt/Pixabay
Jotta voi tehdä muutoksen kohti parempaa maailmaa, on ensin tiedettävä, mitä osa-alueita tulisi kehittää. Me Suomen YK-nuoret haluamme olla vastuullinen ja mahdollisimman vähäpäästöinen järjestö, ja siksi vuonna 2019 Suomen YK-nuoret selvittivät ensimmäistä kertaa, kuinka suuri on toimintamme aiheuttama hiilijalanjälki.
YK-nuorten hiilijalanjälki vastasi yhtä keskimääräistä suomalaista
Koko vuoden ilmastopäästöiksi laskimme 9 161 kg CO2-ekv. Hiilidioksidiekvivalentilla (CO2-ekv) tarkoitetaan kaikkien kasvishuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta. Suomen YK-nuoret aiheutti toiminnallaan siis yhden keskimääräisen suomalaisen verran kuormitusta ilmakehään, sillä suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 000 kg CO2-ekv. Käytimme laskemisessa Helsingin yliopiston Hiilifiksu järjestö -hankkeen hiilijalanjälkilaskuria, joka onkin osoittautunut kullanarvoiseksi välineeksi.
Kesän aikana laskimme vuoden ensimmäisen puolikkaan synnyttämät päästöt. Kokonaispäästöt alkuvuodelta olivat 2 277 kg CO2-ekv. Loppuvuoden päästömme taas olivat 6 696 CO2-ekv, sillä loppuvuodelle osui useampi matka Eurooppaan. Esimerkiksi kaksi toimijaamme kävi Genevessä WFUNAN, maailman YK-yhdistysten, monipäiväisessä ihmisoikeuskoulutuksessa. Koimme matkan niin tärkeäksi mahdollisuudeksi, että lentäminen oli perusteltua.
Tapahtumistamme, toimintamme tärkeimmästä osasta, päästöjä syntyi 9 85 CO2-ekv. Suuri osa näistä päästöistä syntyi ruoasta ja juomasta, vaikka tarjoammekin pääsääntöisesti kasvisruokaa.
Kannustuksella ja kompensoinnilla kohti pienempiä päästöjä
Vuoden 2020 teeman, kestävän kulutuksen, mukaisesti kompensoimme vuonna 2019 – ensimmäistä kertaa – lento- ja laivamatkustuspäästömme. Käytimme CO2esto-palvelua Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kunniaksi. Kompensointi huomioiden päästömme olivatkin vain reilut neljä tonnia. Tämä osoittaa, kuinka suuri vaikutus lentomatkailulla on kaltaisemme toimijan päästöihin.
Toinen isompi päästölähde olivat linja-automatkat Suomen sisällä. Päästöjen määrä korostui erityisesti verrattuna junamatkailun häviävän pieniin päästöihin. Huomasimme tämän jo alkusyksystä, kun kävimme läpi kevään päästöjemme laskentaa. Päätimmekin korottaa hieman matkakulukorvaussummaamme junamatkailussa, jotta kannustaisimme toimijoitamme valitsemaan ympäristöystävällisemmän junan halvemman bussin sijaan. Toivomme, että tällä pienellä muutoksella saamme bussimatkustuksen määrää painettua entistä alemmas.
Laskennassamme päästöjä syntyikin vain matkustamisesta, pienistä hankinnoistamme ja tapahtumista. Emme laskeneet mukaan energiasta tai jätteenkäsittelystä aiheutuvia päästöjä, sillä järjestöllä ei ole omaa toimistoa. Samoin jätimme huomiotta sähkön ja netin käytön. Tämä johtuu siitä, että YK-nuoret ei maksa toimijoilleen netti- tai sähkölaskuja tai kannettavia tietokoneita. Tämä toki vääristää päästöjämme, sillä pidämme usein Skype-kokouksia ja muuta sähköistä yhteydenpitoa. Kuitenkin juuri meidän toimintamme aiheuttamien päästöjen erottaminen toimijoiden muusta elektroniikan käytöstä ei tuntunut mielekkäältä suhteessa päästölaskentaosaamiseemme.
Toisaalta etänä järjestetyt Skype-kokouksemme myös ehkäisevät osaltaan matkustuksesta koituvia päästöjä. Asioilla tuppaa aina olemaan monta puolta! Nämä aspektit on kuitenkin otettava huomioon päästöjä tarkasteltaessa, samoin se, että inhimilliset virheet ovat aina mahdollisia.
Haluamme ajatella, että toiminnallamme on myös hiilikädenjälki, eli positiivinen vaikutus ilmastoon. Olemme olleet mukana esimerkiksi Nuorten ilmastokokouksessa viime keväänä ja osallistuneet ministeritason keskusteluihin ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Tämän vuoden strateginen painopisteemme on kestävä kulutus ja kuluvan vuoden tapahtumat teeman mukaisia, joten vuodelta on lupa odottaa suurempaa hiilikädenjälkeä. Tähtäämme siihen, että tämä vaikuttamistyö omalta osaltaan sysää Suomea oikeaan ilmastoystävälliseen suuntaan.
Yhdessä olemme vahvempia
Haastoimme kesällä Eurooppanuoret, Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton ja EYP Finlandin selvittämään hiilijalanjälkensä. Ainakin PNN otti haasteen vastaan, ja odotammekin innolla mahdollisuutta päästä vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä nuorisoalan muiden toimijoiden kanssa.
Lisäksi saman haasteen heitämme nyt ilmoille kaikille paikallisyhdistyksillemme, YK-liitolle, Nuorten Agenda 2030:lle, Eurooppanuorille ja AIESEC:lle. Kuka uskaltaa lähteä mukaan laskemaan hiilijalanjälkensä?
Lisätiedot: