Miten Suomessa voidaan suojella nuoria rauhan edistämiseksi?
26.02.2019
YK:n 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaan liittyvän blogisarjan ensimmäisessä osassa YK-nuorten puheenjohtaja Heidi Saarinen esitteli päätöslauselman ydintavoitteita ja sen merkitystä kaikissa YK-jäsenmaissa etenkin nuorten osallistamisen kannalta. Tämänkertaisessa blogitekstissä Mirjam Ligi paneutuu päätöslauselman viiden toiminta-alueen toiseen osaan, eli suojeluun.
Nuorten suojelu osana 2250-päätöslauselman toiminta-alueita
YK:n 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma on vuonna 2015 turvallisuusneuvostossa hyväksytty ja jäsenmaita sitova päätös, joka velvoittaa YK-maita edistämään nuorten huomioonottoa rauhanprosesseissa. 2250-lauselma on jaettu viiteen osa-alueeseen, joiden kautta nuoria voidaan osallistaa tehokkaammin kansainvälisessä rauhantyössä: osallistaminen, suojelu, ennaltaehkäisy, kumppanuudet, vetäytyminen ja sopeutuminen. Tässä blogitekstissä lähestytään lauselman käytännön toteutusta nuorten suojelun näkökulmasta. Miten Suomessa voidaan suojella nuoria rauhan edistämiseksi?
2250-päätöslauselmassa vaaditaan YK:n jäsenvaltioita suojelemaan siviilejä ja etenkin nuoria konfliktitilanteissa ja niiden jälkeen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kaikkea fyysistä, seksuaalista ja sukupuoleen liittyvää väkivaltaa. Nuoria on tärkeää suojella myös oikeudenmukaisten tuomioiden langettamisella niille yksilöille ja ryhmille, jotka syyllistyvät kansanmurhiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Nuorten suojelu Suomessa
YK-maiden kirjo on erittäin laaja, ja joukkoon kuuluu valitettavasti monia aseellisten konfliktien kuormittamia maita, joissa paikalliset nuoret joutuvat kärsimään sekä henkisestä että fyysisestä väkivallasta. Vaikka Suomessa olemmekin etuoikeutetussa asemassa, emmekä joudu kokemaan näitä asioita, on tärkeää tarkastella nuorten suojelua myös meidän yhteiskunnassamme. Rauhaa ei saa nähdä itsestäänselvyytenä, edes Suomessa. Se on pitkäjänteisen työn ja monen eri muuttujan summa, joka voi järkkyä jostakin pienestäkin ja yllättävästä seikasta. Siksi on tärkeää ottaa huomioon 2250-päätöslauselman teemat ja toiminta-alueet myös täällä.
Miten voimme vaikuttaa?
Nuorten suojelu voi olla suojelua väkivallalta, mutta yhtälailla myös nykyisten että tulevien sukupolvien ihmisoikeuksien suojelua. Näihin kuuluu esimerkiksi oikeutemme korkeatasoiseen koulutukseen, sananvapauteen ja oikeutemme vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon äänestämällä paikallisella, kansallisella ja kansainväliselläkin tasolla. Se kannattaa pitää mielessä etenkin tänä keväänä – edessämme ovat eduskunta- ja europarlamenttivaalit, jotka ovat etenkin tänä ajankohtana merkittävät. Yhtä tärkeää on myös niiden herättämät yhteiskuntamme tilaa käsittelevät keskustelut, joihin Suomen nuorilla on mahdollisuus ja oikeus osallistua. Maailmamme on murroksessa, ja kamppailemme jo nyt suurten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen kanssa. Kuka tulevaisuudessa tekee päätökset ympäristömme puolesta? Tai siitä, miten turvaamme seuraaville sukupolville laadukkaan koulutuksen? Miten voimme saada alaikäisten nuorten äänen kuuluviin politiikassa entistä paremmin?
Nuorten suojeluun kuuluu siis väkivallan lisäksi myös oikeuksiemme suojelu, ja tiedostamalla oikeutemme myötävaikutamme itsekin siihen, minkälainen rooli nuorilla tulee olemaan rauhantyössä Suomessa ja ulkomailla. Globalisoituneessa maailmassamme äänemme täällä voi vaikuttaa myös ulkomaillakin siellä, missä etenkin nuorten hätä on suurin. Tämän on osoittanut esimerkiksi 15-vuotias Greta Thunberg, joka puheessaan YK:n ilmastokokouksessa Puolassa vaati jäsenmaita suuriin päätöksiin ilmaston hyväksi.
Voimme suojella itseämme ja tulevaisuuden sukupolvia käyttämällä oikeuksiamme myös täällä Suomessa – siis keskustele, kysy ja äänestä, jos siihen on mahdollisuus!
Mirjam Ligi
2250-työryhmän jäsen