Miksi olemme epäonnistuneet maailmalla? – Ulkopolitiikan on oltava myös uskottavaa rauhanrakentamista

14.03.2023

Vuoden 2023 eduskuntavaalien teemoiksi ovat muodostuneet talous ja turvallisuus. Turvallisuusteema on kuitenkin jäänyt kapeaksi sen käsittäessä vain Suomen ja Euroopan sisäisen turvallisuuden sekä puolustusta koskevat kysymykset.

Eduskuntavaaleissa on tyypillistä kääntyä sisäänpäin tarkastelemaan paikallisia ongelmia. Kansainvälisen yhteisön, rauhan ja ihmisoikeuksien teemat jäävät eduskuntavaaleissa taka-alalle, vaikka aikamme ei ole näistä irrallaan; olemme isolta osin epäonnistuneet rauhan edistämisessä ja säilyttämisessä osana kansainvälistä yhteisöä. 

Keskustelu EU:sta on vähäistä, vaikka eduskuntavaalit ovat ehdottomasti myös EU-vaalit. Euroopan unionia koskevaksi keskusteluksi ei riitä vaalien alla kiistely siitä, tulisiko meidän kuulua EU:hun tai kauhistelu siitä, jos EU-eroa ehdotetaan. Keskustelun tulisi raapaista pintaa syvemmältä.

EU:n perimmäinen tavoite ulkopolitiikassa on varmistaa turvallisuutta, vakautta, demokratian toteutumista ja ihmisoikeuksien kunnioittamista Euroopassa, Euroopan naapurimaissa sekä muualla maailmassa – erityisesti niillä herkillä alueilla, jotka ovat kriisiytyneet. Ulkopolitiikka kun on muutakin kuin maanpuolustusta: sen tulee olla myös uskottavaa rauhanrakentamista.

Ulkopolitiikan kehityspoliittiset ja kriisinhallintaulottuvuudet

Kehitysyhteistyön todellista toimivuutta on aiheellisesti tarkasteltu ja kritisoitu. Ulkopoliittisen instituutin tekemän tutkimuksen mukaan Suomi sai Afganistanista hyödyllistä sotilaallista ja operatiivista oppia sekä valmiuksia kehittää puolustuskumppanuuksia. Sen sijaan siinä epäonnistuttiin, mitä julkisesti asetettiin tavoitteeksi: Afganistania ei onnistuttu vakauttamaan. 

On myös kiistanalaista, miten kansainvälinen yhteisö onnistui edistämään ihmisoikeusasioita Afganistanissa. Toisaalta tehdyllä työllä luotiin tuolloin työpaikkoja naisille ja koulupaikkoja tytöille, mutta osa tutkijoista on kritisoinut Afganistanissa tehdyn kehitysyhteistyön parantaneen vain näennäisesti naisten ja tyttöjen asemaa.

Haluammeko kuitenkaan asettaa ratkaisuehdotukseksi kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamista? 

Vaikka katsomme maailmaa nyt realismiteoreettisin silmin emmekä esimerkiksi jakaisi EU:n ulkopoliittisia arvoja, emme kuitenkaan voi irtaantua täysin kansainvälisestä yhteisöstä, tai sen vaikutuksista maamme turvallisuuteen ja sisäpolitiikkaan. 

Jos Afganistanista tulee jälleen terrorijärjestöjen kasvualusta, ei se ole yksin Afganistanin ongelma. Se koskettaa myös Eurooppaa.

Venäjän hyökkäyssodan kauaskantoiset vaikutukset

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan heijastuu myös Euroopan ulkopuolelle. Esimerkiksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alue (MENA) on ollut riippuvainen Venäjän ja Ukrainan viljasta, kansainvälinen maksuliikenne on vaikeutunut, sota häiritsee logistiikkaketjuja ja öljyn ja maakaasun hintojen nousu voimistaa inflaatiota. Sodan vaikutukset voivat puhkaista levottomuuksia ja konflikteja entisestään epävakaalla MENA-alueella.

Levottomuudet ja konfliktit MENA-alueella taas vaikuttavat suoraan Eurooppaan väkivaltaisilla ääriliikkeillä, terrorismilla, muuttoliikkeillä ja populistisen politiikan kasvulla.

Venäjän disinformaatiokampanjoilta Afrikassa ei voi sulkea silmiä. Venäjä on kasvattanut nopeasti vaikutusvaltaansa Afrikassa, jonka tarkoitus on häiritä Eurooppaa. Vapaa lehdistö ja sen tukeminen ovat nyt entistä merkittävämmässä roolissa.

Kauhistelusta pintaa syvemmälle ulottuvaan keskusteluun 

Millaista yhteistyötä tarvitsisimme maanpuolustuksen ja kansainvälisen politiikan parissa toimivien tahojen ja asiantuntijoiden välille, jotta operaatiot hauraissa valtioissa eivät olisi ainoastaan Suomen sotilaallisen kyvyn ja osaamisen kasvattamista? 

Kuinka kehitysyhteistyötä ja rauhanvälittämistä voitaisiin kehittää, jotta saavuttaisimme julkisesti asetetut tavoitteemme? 

Kuinka EU:n ulkopolitiikkaa voitaisiin yhtenäistää jäsenvaltioiden välillä ja kuinka strategioita tulisi päivittää, jotta olisimme tehokkaampi kansainvälinen toimija?

Näistä kysymyksistä toivoisin näkeväni keskustelua myös eduskuntavaalien alla.


Kirjoittaja

Miira Parhiala (she/her) on laajasti politiikan teemoista kiinnostunut toimittaja sekä valtio-opin ja kansainvälisen politiikan opiskelija Tampereen yliopistosta.

*Teksti on julkaistu osana Suomen YK-nuorten ja Kansainvälisen politiikan yhdistyksen (FAIA) #ÄäniNuorelle-kampanjaa, joka antaa nuorille kirjoittajille mahdollisuuden tuoda esille omia näkökulmiaan kansainvälisiin asioihin liittyen eduskuntavaalien alla. Blogiteksteissä esitetyt näkemykset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkökulmia.

Skip to content