Kuulunko minä Linnan juhliin?
29.11.2019
Puheenjohtajamme Heidi sai kutsun Linnan juhliin. Se herätti hänessä ristiriitaisia tunteita ja hän päätti löytää mielenrauhan siitä, mikä YK-nuorissa on kaikkein keskeisintä: nuorten osallisuuden lisääminen ja voimaannuttaminen.
Minäkö Linnan juhliin?
Olin yllättynyt ja hämmentynyt. Linnanjuhlakutsu on tunnustus hyvästä työstä ja otan sen lämmöllä ja kiitoksella vastaan. Samalla kuitenkin pohdin, kuulunko minä linnanjuhliin.
Perhetaustani sekä nykyinen toimintani ja asemani heijastelevat yhteiskuntamme kahta ääripäätä: Tulen vähävaraisesta perheestä ja olosuhteista, joissa lapsi ei saanut parhaita eväitä elämään: työttömyyttä, mahdollisuuksien puutetta, päihteitä, taloudellisia ongelmia – pohja, jolta on vaikea ponnistaa korkeakouluun, aktiiviseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, lopulta linnanjuhliin. Identiteettini on rakentunut tälle pohjalle ja koen olevani osa kahta maailmaa.
Kutsu herätti minussa siis ristiriitaisia tunteita ja pohdintaa yhteiskuntamme eriarvoisuudesta ja siitä, ovatko onnistumisen mahdollisuudet elämässä todella yhdenvertaiset. Koen, että kuuluisin ehkä enemmän siihen ryhmään, joka kritisoi juhlia yhteiskunnan eriarvoisuuden rakenteita ylläpitävinä. Miten siis voisin mennä linnanjuhliin?
Minulla oli päätös edessäni: voisin ehkä boikotoida Linnan juhlia, mutta mitä sillä saavuttaisin? Linnan juhlat juhlittaisiin joka tapauksessa, menisin minä sinne tai en. Samalla pohdin myös velvollisuuttani Suomen YK-nuoria kohtaan: vuoden 2019 kova työ nuorten äänen ja osallisuuden saavuttamiseksi oli tunnustettu ja minä saisin edustaa jokaista nuorta, jonka asiantuntemus on tehnyt työtämme ja vaikuttavuuttamme näkyväksi yhteiskunnassa. Toimintamme tärkein avainviesti oli noussut esiin: nuoret ja nuorten osallisuus ja ääni yhteiskunnassa on tunnustettu oikean tiedon levittäjänä ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentajana.
Jos sittenkin menisin Linnan juhliin, millaista viestiä haluaisin viedä mukanani? Vastaus oli päivänselvä: haluaisin raivata tietä muille nuorille. Vain siten saisin mielenrauhan ja osallistumiseni juhliin olisi merkityksellistä. Haluan osallistumiseni hyödyttävän mahdollisimman monta nuorta ja tärkeintä minulle onkin nostaa nuorten osaamista ja ääntä esiin. Tämä on mielestäni kaikkein tärkeintä juhlakutsussa – tunnustaa muiden työ, kuten minunkin työni YK-nuorissa on tunnustettu.
Juhlapuku kierrätyskankaasta
Halusin siis tuoda nuorten osaamista ja ammattitaitoa esiin Linnan juhlissa. Julkaisin uranaisten Facebook-ryhmässä ilmoituksen, jossa hain nuorta suunnittelijaa/ompelijaa/muotoilijaa tekemään minulle asun. Julkaisu sai hetkessä häkellyttävät 1300 tykkäystä ja 90 kommenttia! En siis ollut yksin ideani kanssa! Suosituksia ja yhteydenottoja nuorilta taiteilijoilta ropisi kymmenittäin ja olin ällikällä lyöty! Sovin muutamia tapaamisia suunnittelijoiden kanssa ja haastattelujen jälkeen tiesin löytäneeni sielun sisaren Minttu Melasalmesta – idearikkaasta, eettisen ja kestävän vaatesuunnittelun tienraivaajasta, jonka sydän myös paloi muiden nuorten osaamisen esiin nostamiselle. Hän esitteli minut toiselle nuorelle vaatealan lupaukselle, Nelli Löfbergille, jonka taito, into, uskallus ja unelmointi tekivät minuun suuren vaikutuksen.
Aloimme suunnitella pukua Mintun luonnosten perusteella ja löysimme pian yhteisen sävelen – puku tulisi olemaan 100% kierrätyskankaasta. Pikamuodin maailma pursuaa rättejä ja roipetta, emmekä halunneet tuottaa yhtään lisää materiaa tähän maailmaan, joka on jo nyt suuren jätekuorman alla. Nellin innovatiivinen ote kankaaseen ja ompeluun varmistaisi tekstiilijätteen ja hukkapalojen minimoinnin. Timanttinen duo siis kasassa, tarvittaisiin vain korut.
Koruissa Suomen karu, talvinen luonto
Facebook-ilmoituksen seurauksena sain yhteydenoton myös korumuotoilija Laura Lampiselta, joka sydämellisesti tarjosi minulle Omenapuu-korusarjaansa lainaan. Korut kuvaavat niemensä mukaisesti suomalaista luontoa ja valkoisen metallin hehku sekä istutetut lasipisarat tuovat mieleen karun talvimaiseman ja jäähileet. Hänen käsiensä jälki on viimeisteltyä ja kaunista. Asukokonaisuuden viimeistelee rakas siskoni Saija Saarinen, jonka taito meikata ja ehostaa on ihailtavaa.
Etuoikeuteni osallistua Linnan juhliin pääsee oikeaan arvoonsa, kun saan asullani tuoda esiin nuorta taitoa ja omistautuneisuutta – omani ja muiden. Olen valtavan kiitollinen, että olen saanut mahdollisuuden ponnistaa kovalla työllä, perheeni tuella ja ystävien avulla asemaan, jossa voin vaikuttaa yhteiskuntamme eriarvoisuuteen omalla pienellä panoksellani. Asukokonaisuuteni työstämistä ja sen matkaa paperilta ompelupöydälle, pöydältä sovituksiin ja vihdoin ylläni presidentin linnaan voit seurata Suomen YK-nuorten instagramista.
Heidi Saarinen
YK-nuorten puheenjohtaja