SYK vastustaa valikoivaa solidaarisuutta sodan uhreille

Venäjän hallinnon provosoimaton hyökkäys Ukrainaan on muuttanut rajusti turvallisuustilannetta Euroopassa, aiheuttanut valtavasti tuhoa ja kuolemaa sekä pakottanut miljoonat ukrainalaiset jättämään kotinsa ja maansa. Suomen YK-nuoret on tuominnut tämän iskun voimakkaasti. Sota on kuitenkin tuonut esille pitkäaikaisia ongelmia siinä, miten eri konflikteja ja niitten uhreja käsitellään mediassa ja politiikassa.

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin laajensi Itä-Ukrainan sodan täydeksi invaasioksi ja Eurooppa heräsi uuteen pakolaiskriisiin, mediassa on esiintynyt lukuisia vertailuja ukrainalaisten ja Lähi-idästä tulevien pakolaisten kesken. Myös turvapaikkapolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2015 ja 2022 välillä. Ukrainalaiset on toivotettu lämpimästi tervetulleeksi, mikä on ollut ihailtava solidaarisuuden osoitus sodan uhreille. Haluamme kuitenkin painottaa, että kaikki ihmiselämä on arvokasta, riippumatta siitä, missä konflikti on.

Ukrainan sodan pitkä historia on tärkeä osoitus siitä, että kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua konflikteihin ennen kuin ne eskaloituvat. Globaali välinpitämättömyys Ukrainan konfliktin suhteen kääntyi nopeasti peloksi ja paniikiksi, kun Putinin ohjukset iskivät Kiovaan 24. helmikuuta. Siksi haluamme muistuttaa myös muista käynnissä olevista konflikteista, jotka tuntuvat kaukaisemmilta, ja että myös ne on saatava ratkaistuksi. Olemme rauhan puolella, vaikka sota tuntuisi meistä kaukaiselta.

Laajoja konflikteja on ollut meneillään monissa maissa viime vuosina. Syyria on edelleen sisällissodan kourissa, kun taas Etelä-Sudan ja Libya kävivät läpi sisällissodan kauheudet 2010-luvun aikana. Jemeniläiset kärsivät nälänhädästä, kun maassa käytävä sota kiihtyy jatkuvasti. Palestiinalaisten ja Israelin välisessä konfliktissa tapahtuu hyökkäyksiä ja ihmisoikeusloukkauksia päivittäin. Kun Taliban otti haltuunsa Afganistanin, tappamiset, aliravitsemus, seksuaalinen väkivalta ja pakkoavioliitot tulivat järkyttävällä tavalla arkipäivään. Lukuisissa maissa on meneillään matalan intensiteetin sisäisiä konflikteja ja sodanjälkeinen rauhanrakentaminen on osoittautunut äärimmäisen hankalaksi.

Sosiaalisen median diskurssi näihin sotiin liittyen eroaa merkittävästi siitä tavasta, jolla Ukrainasta keskustellaan. Ei-länsimaisessa kontekstissa tapahtuvat sodat nähdään usein sisäisinä ongelmina, joiden juurisyynä ovat perinteet, takapajuisuus, epätasa-arvo ja uskonto. Tämä on raju yksinkertaistus konfliktien pitkistä historioista, joihin liittyy usein globaali valtapolitiikka ja kolonialismi. Länsimaisia konflikteja selitetään harvoin uskonnolla, vaikka niissä olisi selkeitä uskonnollisia piirteitä, kuten esimerkiksi Irlannin konfliktissa 1970-luvulla. Sen sijaan korostetaan konfliktin poliittista luonnetta.

Ukrainan konflikti on jälleen tuonut esiin ongelmallisia kuvauksia sodan uhreista. Useilla uutiskanavilla esitetään näkemyksiä, joiden mukaan sota on ikään kuin luonnollista tietyille maille tai etnisyyksille. Me kuitenkin uskomme, että kaikilla on oikeus itsemääräämiseen ja turvallisuuteen riippumatta heidän kansallisuudestaan tai ihonväristään. Erottelulle ”sivistyneisiin”, ”suhteellisen sivistyneisiin” ja ”sivistymättömiin” ei ole paikkaa rauhantyössä. Nämä käsitteet ovat rasistisia ei-länsimaisia kulttuureita, myös slaavilaisia, kohtaan ja samalla niihin sisältyy ajatus länsimaisten kulttuurien paremmuudesta.

Valtamedioiden tulisi uutisoida kaikista konflikteista tasapuolisesti, jotta saavutettaisiin globaalia tahtoa ja poliittista toimintaa konfliktien ratkaisemiseksi. Sota ei kunnioita rajoja, eivätkä ongelmalliset kuvaukset länsimaisista ja ei-länsimaisista valtioista ehkäise väkivaltaa. Siksi korostamme globaalia toimintaa rauhan puolesta, riippumatta siitä, missä sitä tarvitaan.

Konfliktien kuvasto liitettynä syvällisen ymmärryksen puutteeseen on vaikuttanut suoraan siihen, miten suhtaudumme pakolaisiin. Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana monet eurooppalaiset valtiot tiukensivat turvapaikkapolitiikkaansa. Tilanne ei ollut kriisi ainoastaan uuden tilanteen ääreen joutuneelle eurooppalaisille valtioille, vaan myös pakolaisille, jotka jättivät perheensä ja kokivat valtavaa stressiä. Tilapäinen humanitäärinen suojelu poistettiin käytöstä, pakolaisille suositeltiin sisäistä pakoa ja maaraportteja päivitettiin. Lakiavun ja tulkkauksen laatu oli heikkoa, mikä johti useisiin virheisiin turvapaikkaprosessin alkuvaiheissa. Maahanmuuttoviranomaiset eivät ymmärtäneet poliittisia ja sosiaalisia olosuhteita lähtömaissa, eivätkä tunnistaneet pakolaisiin kohdistuvia uhkia.

Moni turvapaikanhakija jäi loputtomaan valitusten kehään, kun suomalainen turvapaikkajärjestelmä petti heti alkutekijöissään. Virheitä oli lähes mahdotonta korjata, eivätkä turvapaikanhakijat saaneet oikeutta. Lupa elää -kansalaisaloite pyrkii korjaamaan näitä ongelmia tarjoamalla oleskeluluvan paperittomiksi jääneille turvapaikanhakijoille.

Kun Ukrainan invaasio alkoi helmikuussa 2022, asenne konfliktia ja sen uhreja kohtaan oli erilainen. Emme sano, ettei ukrainalaisia tulisi auttaa, koska eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä epäonnistui viime kerralla. Sen sijaan on oleellista tunnistaa ennakkoluulomme ja myöntää, että meillä on edelleen paljon tekemistä tasa-arvon ja solidaarisuuden kehittämiseksi. Nyt olemme osoittaneet kiinnostusta konflikteihin vain silloin, kun ne koskettavat meitä. Meidän tulisi kuitenkin toimia rauhan puolesta silloinkin, kun konflikti tuntuu kaukaiselta.

Suomen YK-nuoret haluaa kiinnittää huomiota konfliktien erilaiseen kohteluun ja vaatii kaikkien sodan uhrien tasavertaista kohtelua sekä politiikassa että julkisessa keskustelussa. Kaikkien ihmiselämä on arvokas – Euroopan valikoivan solidaarisuuden tulee loppua.

1. Kaikkia sodan uhreja tulee kohdella tasavertaisesti ja kunnioittavasti
2. Meidän tulee toimia rauhan puolesta, vaikka konflikti olisi kaukainen tai matalan intensiteetin konflikti
3. Meidän tulee oppia lisää kaukaisten ja monimutkaisten konfliktien taustoista
4. Median tulee lopettaa ongelmalliset kuvaukset ei-länsimaisista maista ”sivistymättöminä” ja ”luonnollisina sotavyöhykkeinä”
5. Aiempien turvapaikkaprosessien virheet tulee korjata – allekirjoita Lupa elää -kansalaisaloite täällä