Palkattomat harjoittelut ovat epätasa-arvoisia
Kuva: Kevin Gessner/Flickr
Suomen YK-nuorten kannanotto palkattomiin korkeakouluharjoitteluihin 16.4.2018
Suomen YK-nuoret ovat sitoutuneet toiminnassaan tasa-arvon ja nuorten oikeuksien puolesta toimimiseen. Emme hyväksy palkattomia harjoitteluita ja päätöksemme mukaisesti emme jaa tai mainosta palkattomia harjoitteluita seuraajillemme sähköpostilla, sosiaalisen median välityksellä tai tapahtumissamme.
Palkattomat, pitkäkestoiset harjoittelut eivät edistä tasa-arvoa ja asettavat harjoittelupaikkoja etsivät nuoret eriarvoiseen asemaan. Harjoittelussa olevat nuoret tekevät usein vaativia, itsenäisesti suoritettavia työtehtäviä ja monilta osin samoin työtehtäviä kuin palkalliset työntekijät. Tehdystä työstä tulee maksaa työntekijälle asianmukainen korvaus. Opiskelijalle työharjoittelun ajalta koituvat kulut ovat suuret, esimerkiksi asumisen ja liikkumisen osalta.
Palkattomista harjoitteluista puhutaan myös muualla suomalaisessa korkeakoulumaailmassa ja maailmalla. Suomen ylioppilaskuntien liitto on linjannut vaatimuksen palkallisesta harjoittelusta linjapaperissaan. Genevessä käynnistetty “Pay your intern”-kampanja taas on tuonut esiin epäkohtia harjoittelukäytännöissä kansainvälisesti. European Youth Forum vaatii myös EU:ta ottamaan kantaa palkattomiin harjoitteluihin ja maksamaan harjoittelijoilleen asianmukaista palkkaa.
YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 10 on epätasa-arvoisuuden vähentäminen. Palkalliset harjoittelut luovat yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden harjoitteluihin. Jaammekin mielellämme myös tulevaisuudessa tietoa palkallisista harjoittelupaikoista seuraajillemme!
Selene Tenn
Tiedottaja
Suomen YK-nuoret
Jenni Ruotsalainen
Puheenjohtaja
Suomen YK-nuoret
Suomen YK-nuorten hallitus
hallitus@yknuoret.fi
Suomen YK-nuoret tukee Kuuluu kaikille -translakikampanjaa.
Translain lain lähtökohtina tulee olla transihmisten itsemääräämisoikeus ja laista on poistettava vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Lääketieteellinen hoito ei saa olla juridisen sukupuolen vahvistamisen ehto. Itsemääräämisoikeus tulee ulottaa myös alaikäisille niin, että huomioidaan lapsen ikä ja kehitystaso.
Suomi on saanut translain uudistamisesta useita suosituksia YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaallisessa määräaikaistarkastelussa (UPR), jonka keskiössä on tarkastelun kohteena olevan valtion ihmisoikeustilanne.
Meksiko, Alankomaat, Portugali, Espanja, Australia, Kanada ja Irlanti ovat kehottaneet Suomen hallitusta poistamaan vaatimukset sterilisaatiosta sukupuolen korjaamisen yhteydessä. Suomen hallitus on keskustellut työryhmässä asiasta, mutta ei ole suostunut esittämään pakkosteriloinnin poistamista laista Eduskunnalle. (UPR 2017, 93.46–49,51–53.)
Suomen YK-nuoret toivoo hallitukselta pikaisia toimia kansainvälisen yhteisön esittämiin huomioihin ja huomauttaa, että Suomi on viimeisiä EU-maita, jossa pakkosterilointi on edelleen voimassa.
Janne Hirvasvuopio
Tiedottaja
Jenni Ruotsalainen
Puheenjohtaja
Nuoret haluavat kestävältä kehitykseltä tehokkaampia ja puhtaampia energiamuotoja, työllisyysmahdollisuuksia ja yhdenvertaisuutta – sekä aitoa osallisuutta.
Nuoret ovat tärkeitä toimijoita paitsi tulevaisuudessa jo tänään, ja nuoret voivat toimia merkittävinä kumppaneina kestävän kehityksen toimeenpanossa. Kun kestävän kehityksen tavoitteita edistetään ja tuloksia seurataan, on nuorilla oltava mahdollisuus esittää näkemyksiään ja osallistua aktiivisesti. Nämä tavoitteet saavutetaan kumppanuudella ja yhteistyöllä.
Nuorten aito osallisuus Agenda2030:een edellyttää sitä, että nuorten näkemykset otetaan toimeenpanossa huomioon. YK-nuoret kartoittivat vuonna 2015 nuorten näkemyksiä kestävän kehityksen tavoitteista. Nuorille tärkeimpinä teemoina nousivat ympäristö, turvallinen elämä ja yhdenvertaisuus.
* Ympäristöaiheiset kysymykset olivat kyselyn perusteella suurin huolenaihe nuorten näkökulmasta. Varsinkin puhtaan veden saanti ja ilmastonmuutos nousivat keskeisinä huolenaiheina esille globaalilla tasolla. Monet nuoret toivoivat esimerkiksi tehokkaampien ja puhtaampien energiamuotojen kehittämistä ja siten kestävän kehityksen takaamista myös jälkipolville. Nuoret peräänkuuluttivat myös yritysten yhteiskuntavastuuta ympäristöhaittojen pienentämiseksi.
* Kyselyn tuloksissa heijastui vahvasti nuorten turvattomuuden tunne. Monille syrjäytyminen sekä konfliktit ja väkivalta ovat aiheita, joihin pitää pystyä puuttumaan. Turvallinen elämä on avainasemassa yksilön perusoikeuksien toteutumisessa ja vakaiden valtioiden rakentamisessa. Konfliktien lisäksi myös korkea rikollisuus ja korruptio aiheuttavat turvattomuutta ja estävät yksilöä elämästä täysipainoista elämää. Maailmanlaajuisesti korkea nuorisotyöttömyys on paitsi sosiaalinen ongelma myös potentiaalinen uhka yhteiskuntien rauhalle. YK-nuoret vaativat, että Suomen painottaessa kestävän kehityksen tavoitteita ja etenkin tavoitetta Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta (numero 16), keskeiseksi työkaluksi otetaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus.
* Ihmisoikeuksien osalta korostui suomalaisnuorten huoli yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Useat nuoret olivat huolissaan palkkaeroista ja toisaalta myös seksuaalisen ja uskonnollisen tasa-arvon toteutumisesta. Aidosti kestävä kehitys ei ole mahdollista puuttumatta eriarvoisuuteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. YK-nuoret korostavat, että sukupuolien tasa-arvon toteutumisella on edelleen sosiaalisia ja institutionaalisia haasteita myös Suomessa ja tavoite sukupuolten tasa-arvosta (numero 5) on oltava Suomen painopisteenä myös kansallisesti. Myös luonnonvarojen kestämätön käyttö on kytköksissä eriarvoisuuteen, sillä ekosysteemin tuhoamisen aiheuttamat ongelmat ja riskit kohdistuvat suorimmin maailman köyhimpään väestöön.
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaikkien yhteisiä, mutta vetovastuu on valtioilla. Siksi on hallituksen ja eduskunnan vastuulla, että kestävän kehityksen toimeenpanossa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo. Agenda2030 tarvitsee kaikkia.
Suomen YK-nuoret
Suomen YK-nuorisodelegaatti 2016