Suomen YK-nuorten kannanotto kiireellisestä tarpeesta suojella ihmisoikeuksia Palestiinassa

Suomen YK-nuoret seuraa huolestuneena Gazan kaistalla tapahtuvaa humanitaarista kriisiä. Vaadimme Suomea ja Euroopan unionia ryhtymään konkreettisiin toimiin Gazan suojelemiseksi edistäen oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamista Israelin ja Palestiinan välille.

Konfliktit ja toistuvat negatiiviset uutiset voivat tuntua ylivoimaisilta. Meillä on kuitenkin etuoikeus valita, seuraammeko etäältä sitä, mitä ympäri maailmaa tapahtuu. Monille nämä tapahtumat ovat ankara ja jokapäiväinen todellisuus, joita he eivät ole itse valinneet. Israelin toimet Gazassa ovat aiheuttaneet paitsi valtavaa inhimillistä kärsimystä, myös merkittävää vahinkoa ympäristölle ja kriittiselle infrastruktuurille (UNEP, 2024). 

Gazan terveysministeriön mukaan yli 67 000 ihmistä on kuollut ja yli 169 000 ihmistä on loukkaantunut viimeisen kahden vuoden aikana (OCHA, 2025). Yli 1300 palestiinalaista on tapettu humanitääristä apua hakiessaan, ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan Israelin armeija on vastuussa suurimmasta osasta näistä kuolemista (OHCHR(b), 2025). Elokuussa Gazan kuvernoraattiin julistettiin nälänhätä (FRC, 2025) ja Israelin turvallisuuskabinetti hyväksyi suunnitelman ottaa Gazan kaupunki haltuunsa (Ng & Comerford, 2025). Kaiken tämän inhimillisen kärsimyksen keskellä myöskään alueen eläimet ja luonto eivät ole säästyneet tuholta (Euro-Med HRM, 2025).

YK:n riippumaton tutkintakomissio ilmoitti syyskuussa, että se katsoo Israelin olevan vastuussa kansanmurhan toimeenpanosta Gazassa. (UN News(a), 2025). Tämän lisäksi YK:n erityiskomitea on jo marraskuussa 2024 lausunut, että Israelin sotatoimet täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit (OHCHR(c), 2024). Viime vuosien tapahtumia on lisäksi edeltänyt Israelin vuosikymmeniä kestänyt miehitys, jonka kansainvälinen tuomioistuin on todennut laittomaksi (Berg, 2024). Viimein 10. lokakuuta voimaan astui tulitaukosopimus, jonka myötä Gazaan päästettiin humanitaarista apua, panttivankeja vapautettiin ja Israel vetäytyi osittain aiemmin miehittämiltään alueilta. (Bennett, 2025). Tällä hetkellä viisi ruuanjakelupistettä on auki, ja niiden kautta YK:n maailman ruokaohjelma WFP on toimittanut humanitaarista apua Gazaan. Tämä ei kuitenkaan ole riittävästi, ja WFP:n mukaan riittävän avun jakamiseen tarvittaisiin 145 ruuanjakelupistettä. (UN News (b), 2025). Tulitauko ei tarkoita suoraan sodan loppumista tai Palestiinan ja Israelin konfliktin loppumista. Saavutettu tulitaukosopimus sekä vankien vaihto luo kuitenkin toivoa tulevaan. (Joukanen, 2025). Rauhansuunnitelman etenemiselle on haasteita ja molemmat osapuolet syyttävät toisiaan aseleposopimuksen rikkomisesta (The Guardian, 2025).

Gazassa on tapahtunut sellaisia kansainvälisen oikeuden loukkauksia, joilta Suomi ja EU eivät voi sulkea silmiään. Toimimattomuus ei ainoastaan hylkää Gazan siviiliväestöä, vaan myös heikentää vakavasti sekä Suomen että EU:n uskottavuutta ihmisoikeuksien ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen puolustajana. Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n yleissopimusta joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi, mutta ei ole toistaiseksi toiminut tarpeeksi voimakkaasti Israelin painostamiseksi ja kansanmurhan pysäyttämiseksi. 

Tässä kannanotossa Suomen YK-nuoret vaativat Suomea tunnustamaan Palestiinan valtion, lopettamaan asekaupan Israelin kanssa sekä ryhtymään määrätietoisesti toimiin, joilla rakennetaan pysyvää rauhaa Israelin ja Palestiinan välille. (OHCHR(a), 2024). Lisäksi vaadimme Israelille laajoja kansainvälisiä pakotteita, kunnes se lopettaa täysin palestiinalaisalueiden laittoman miehityksen. Vaadimme myös, että kansainvälistä oikeutta rikkoneet tahot saatetaan vastuuseen.

 

Suomen YK-nuoret vaativat Suomelta konkreettisia toimia:

1. Palestiina on tunnustettava

Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota, toisin kuin esimerkiksi Norja, Ruotsi ja suurin osa YK:n jäsenvaltiosta. 193 YK-maasta tällä hetkellä yli kolme neljäsosaa on tunnustanut Palestiinan, ja YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla Palestiinan tunnusti muun muassa Ranska, Belgia, Luxemburg, Malta, Andorra, Britannia, Kanada, Australia ja Portugali. (Le Monde, 2025). Tunnustaminen olisikin erityisen ajankohtaista aselevon ollessa voimassa. Tunnustaminen olisi paitsi symbolinen teko, myös keino edistää oikeudenmukaisen rauhan saavuttamista ja kahden valtion mallin rakentamista. Suomi on jo päättänyt liittyä YK:n Palestiina-julkilausumaan, jonka mukaan ainoa kestävän rauhan tie on kahden valtion malli (Kavander, 2025.) Suomen tuleekin nyt edetä kohti lausumassa esitettyä tavoitetta ja tunnustaa Palestiina viipymättä. 

 

2. Aseiden tuonti ja epäsuora asevienti lopetettava

Suomen tulee lopettaa aseiden tuonti Israelista sekä pyrkiä ehkäisemään epäsuora aseiden ja sotateollisuuden tuotteiden vienti Israeliin. Israel on käyttänyt Gazassa norjalais-suomalaisen Nammo-konsernin aseita: Nammon omistaa puoliksi Patria, joka taas on puoliksi Suomen valtion omistuksessa. (Huttunen & Rautaheimo, 2025.) Suomen tulee Patrian kautta pyrkiä ehkäisemään aseiden päätyminen Israelin käyttöön ja niin osaksi sotarikoksia.

Tämän lisäksi Suomen ja Israelin välillä tapahtuu myös suoraa asekauppaa, joskin tuontina Suomeen (Pennanen, 2024). Suomi onkin yksi eniten israelilaisia aseita ostavista EU-maista (Juhola & Rissanen, 2025). Israelin aseteollisuutta ja sen tukemista ei voida täysin erottaa Israelin tekemistä sotarikoksista. Israelin asevienti on kasvanut ennätyksellisiin lukemiin Gazan sodan alettua, ja sodassa testatut aseet nähdään usein houkuttelevana ostoksena (Juhola & Rissanen, 2025). Suomen arvokkaat aseostot tukevat osaltaan Israelin sotarikoksiin käyttämän sotateollisuuden kehitystä, minkä lisäksi ne kasvattavat entisestään Suomen sotilaallista riippuvuutta Israelista. Suomen on muutettava asekauppa eettiseksi ja ihmisoikeuksia kunnioittavaksi. 

 

3. Suomen on painostettava Israelia lopettamaan sotarikokset ja tuettava pysyvän rauhan rakentamista. 

Pelkkä tekojen ja suunnitelmien sanallinen tuomitseminen ei ole riittänyt pysäyttämään Israelin sotarikosten toteutumista, minkä vuoksi Suomen tulisi hyödyntää muitakin painostuskeinoja. Tulitaukosopimus tuo Suomelle mahdollisuuden toimia nyt määrätietoisemmin rauhan saavuttamiseksi, Israelin sotarikosten tuomitsemiseksi ja Palestiinan siviilien suojelemiseksi.

EU:n ja Israelin välille on solmittu assosiaatiosopimus (1995/2000), joka antaa Israelille muun muassa tullivapautuksia EU-alueelle. Sopimus on erityisen merkityksellinen Israelille siksi, että EU on sen suurin kauppakumppani (Euroopan komissio, n.d.). Assosiaatiosopimukseen (1995/2000) on sisällytetty vaatimus ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioittamisesta. Koska Israel tekee sotarikoksia Gazassa, rikkoo ihmisoikeuksia ja miehittää laittomasti Palestiinalaisaluetta, tulee Suomen ajaa assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä. Lisäksi palestiinalaisiin instituutioihin kohdistuvat taloudelliset ja rahoitukselliset esteet (Politico, 2025) on poistettava. 

Gazan humanitaarinen katastrofi on saatava lopullisesti päätökseen. Suomen ja EU:n tulee pysyä johdonmukaisina ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolustajina ja toimia aktiivisesti rauhan rakentajina, varmistaen, että siviilit turvataan ja sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneet tahot saatetaan vastuuseen. “Kukaan ei ole vapaa ennen, kun kaikki ovat vapaita.” -Fannie Lou Hamer. 

 

Lähteet:

Bennett, Tom. 13.10.2025. BBC. What happens next in Gaza ceasefire plan after hostage release? https://www.bbc.com/news/articles/cvgqx7ygq41o

Berg, Raffi. 19.7.2024. BBC. UN top court says Israeli occupation of Palestinian territories is illegal. https://www.bbc.com/news/articles/cjerjzxlpvdo

EU–Israel assosiaatiosopimus, allekirjoitettu 20.11.1995, voimaan 1.6.2000, EUVL L 147, 21.6.2000. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A22000A0621%2801%29

Euro-Med Human Rights Monitor. 3.8.2025. 97 per cent of Gaza’s animal wealth destroyed by Israeli bombing, starvation, and looting. https://euromedmonitor.org/en/article/6811/97-per-cent-of-Gaza

Euroopan komissio. N.d. Israel. EU trade relations with Israel. Facts, figures and latest developments. https://policy.trade.ec.europa.eu/eu-trade-relationships-country-and-region/countries-and-regions/israel_en

Huttunen, Anni & Rautaheimo, Kaisa. 12.7.2025. Suomalais-norjalaisen yrityksen aseita löytyi Gazasta. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/maailma/art-2000011156845.html

IPC Global Famine Review Committee. 22.8.2025. Famine Review Committee: Gaza Strip, August 2025. https://www.ipcinfo.org/fileadmin/user_upload/ipcinfo/docs/IPC_Famine_Review_Committee_Report_Gaza_Aug2025.pdf

Joukanen, Toni. 13.10.2025. Yle.fi.  Asiantuntijat toppuuttelevat Trumpin osuutta suurena rauhantekijänä vielä ennenaikaisena – ”Gaza on täynnä aseita” https://yle.fi/a/74-20188176

Juhola, Teemu & Rissanen, Juha. 18.9.2025. Yle. Suomen asetoimitukset Israelista nousevat EU-maiden kärkisijoille. https://yle.fi/a/74-20181124

Kavander, Anni. 5.9.2025. Yle. Suomi liittyi Palestiina-julkilausumaan – lue tästä, mitä lausumassa sanotaan. https://yle.fi/a/74-20181383

Le Monde. Les Décodeurs. 23.9.2025.Map: The countries that recognize a Palestinian state. https://www.lemonde.fr/en/les-decodeurs/article/2025/09/23/map-the-countries-that-recognize-a-palestinian-state_6745654_8.html

Ng, Kelly & Comerford, Ruth. 8.8.2025. BBC. What we know about Israel’s plan to take over Gaza City. https://www.bbc.com/news/articles/c1mpg2glz1zo

OHCHR.(a) 10.10.2024. UN Commission finds war crimes and crimes against humanity in Israeli attacks on Gaza health facilities and treatment of detainees, hostages. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2024/10/un-commission-finds-war-crimes-and-crimes-against-humanity-israeli-attacks

OHCHR.(b) 31.7.2025. Killings of Palestinians seeking food in Gaza continue as starvation deepens. https://reliefweb.int/report/occupied-palestinian-territory/killings-palestinians-seeking-food-gaza-continue-starvation-deepens-enar

OHCHR.(c) 14.11.2025. UN Special Committee finds Israel’s warfare methods in Gaza consistent with genocide, including use of starvation as weapon of war. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2024/11/un-special-committee-finds-israels-warfare-methods-gaza-consistent-genocide

Pennanen, Veera. 10.12.2024. Yle. Uutta tietoa Suomeen hankittavasta Daavidin lingosta: mukana kriittiseksi kuvattua suomalaisteknologiaa. https://yle.fi/a/74-20124956

Stenroos, Maria. 18.9.2025. Yle. Analyysi: Stubb lähtee YK-kokoukseen tyhjin käsin, sillä Suomi ei aio tunnustaa Palestiinaa. https://yle.fi/a/74-20183665

The Guardian. 18.10.2025. Lorenzo Tondo.Israel has violated ceasefire 47 times and killed 38 Palestinians, says Gaza media office. https://www.theguardian.com/world/2025/oct/18/israel-has-violated-ceasefire-47-times-and-killed-38-palestinians-says-gaza-media-office

UN News.(a) 16.9.2025. Gaza: Top independent rights probe alleges Israel committed genocide. https://news.un.org/en/story/2025/09/1165856

UN News. (b) 17.10.2025. UN urges opening of all Gaza crossings to deliver three-month food supply https://news.un.org/en/story/2025/10/1166126

UNEP. 18.6.2025. Damage to Gaza causing new risks to human health and long-term recovery – new UNEP assessment. https://www.unep.org/news-and-stories/press-release/damage-gaza-causing-new-risks-human-health-and-long-term-recovery

​​UNRWA.13.10.2025. UNRWA Situation report #192 on the humanitarian crisis in the Gaza strip and the occupied west bank, including east Jerusalem. https://www.unrwa.org/resources/reports/unrwa-situation-report-192-situation-gaza-strip-and-west-bank-including-east-jerusalem

Suomen YK-nuoret tuomitsevat Turkissa tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet liittyen Ekrem İmamoğlun pidätykseen, mielenosoitusten kieltämiseen ja mielenosoittajiin kohdistuvaan väkivaltaan. Perusteeton vangitseminen, sananvapauden sekä kokoontumisvapauden rajoittaminen ovat vastoin kansainvälistä oikeutta. Olemme erityisesti huolissamme nuorten kansalaisoikeuksista ja räikeistä kansainvälisen oikeuden rikkomuksista.

 

Mitä Turkissa tapahtuu? 

Turkissa laajat mielenosoitukset saivat alkunsa Istanbulin pormestarin Ekrem İmamoğlun pidätyksestä 19.3.2025. İmamoğlua on pidetty Turkin itsevaltaisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin potentiaalisimpana haastajana seuraavissa presidentinvaaleissa. Pidätyksen syynä on korruptio ja yhteydet terrorismiryhmiin. Turkin oppositio sekä kansainväliset asiantuntijat pitävät syytteitä poliittisina ja keksittyinä. İmamoğlun pidätyksen jälkeen eri puolilla maata on nähty lukuisia mielenosoituksia, joihin on osallistunut parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa ihmistä. (Kuronen, 2025). İmamoğlun pidätystä on pidetty viimeisenä pisarana kansalaisten kohtaamalle epäoikeudenmukaisuudelle ja demokratian kuihtumiselle Turkissa. Ylen mukaan mielenosoituksissa kyse ei ole siis ainoastaan pormestarin pidättämisestä vaan laajemmin taistelusta maan hallintoa ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan. (Liuhto, 2025).

 

Turkkilaiset nuoret taistelevat mielenosoituksissa demokratian puolesta

Enes Hocaoğulları, Turkin nuorisodelegaatti Euroopan neuvoston Kunta- ja aluehallintokongressissa, totesi puheessaan: ”Nuoret ovat saaneet tarpeekseen. Olemme kyllästyneet ja valmiita lähtemään kaduille saadaksemme vapautemme takaisin.”

Suurin osa mielenosoituksiin osallistuneista on opiskelijoita. Turkissa heikentynyt demokratia, korkea inflaatio ja heikko taloustilanne luovat nuorille haastavat tulevaisuudennäkymät. Yliopisto-opiskelijat ja nuoret johtavat mielenosoituksia, sillä he näkevät Erdoganin hallinnon vastustamisen ja demokratian puolesta taistelemisen ainoana vaihtoehtona tulevaisuudelle Turkissa. (Liuhto, 2025).

 

Mielenosoituksissa ilmenneet ihmisoikeusloukkaukset rikkovat kansainvälistä oikeutta

“Olin paikalla (protesteissa) ensimmäisestä päivästä lähtien kun poliisi käytti suhteettomalla voimalla meitä kohti pippurisumutetta, muoviluoteja, vesitykkejä ja kyynelkaasua. Olin paikalla kun ystäväni joutuivat riisuutumaan ruumiintarkastuksessa ja heidät pidätettiin”, totesi Enes Hocaoğulları puheessaan.

Turkin hallitus on kieltänyt mielenosoitukset ja poliisi on käyttänyt protesteissa väkivaltaa rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan. Mielenosoittajia on hakattu ja maahan kaatuneita mielenosoittajia on potkittu poliisin toimesta. Lisäksi poliisi on turvautunut kyynelkaasun, pippurisumutteen, vesitykkien sekä muoviluotien käyttöön kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Tämän seurauksena monet protestoijat ovat saaneet vakavia vammoja. (Amnesty International, 2025). Suomen YK-nuoret vaativat YK:n lausunnon mukaisesti, että: “Turkin viranomaisten on varmistettava sananvapauden sekä kokoontumisvapauden toteutuminen kansainvälisen oikeuden mukaisesti.” (OHCHR, 2025).

Rauhanomaisiin protesteihin liittyen yli 2000 ihmistä on pidätetty, joista suuri osa on opiskelijoita. Kuulustelujen ja pidätysten yhteydessä on esiintynyt fyysistä sekä seksuaalista väkivaltaa. (Badendieck, 2025). Mielenosoituksiin osallistuneen opiskelijan asianajaja raportoi viranomaisten väkivallasta pidätyksen yhteydessä: “En vastustanut lainvalvontaviranomaisia tai rikkonut julkista omaisuutta millään tavalla. Kuitenkin minuun kohdistettiin suhteetonta voimaa pidätyksen aikana. Minua raahattiin maassa ja sen jälkeen minua vedettiin hiuksistani. Kun minulle laitettiin käsiraudat hän sanoi: ‘En lyö sinua, okei’ ja vei minut ambulanssi taakse. Virkailija koski rintoihini sanoen: ‘Onko sinulla rinnat?’. Sillä hetkellä virtsasin päälleni pelosta.” (Erdoğdu, 2025).

 

Kansainvälisen yhteisön tulee puuttua ihmisoikeusloukkauksiin ja puolustaa demokratian toteutumista Turkissa

Suomen YK-nuoret ovat erityisen huolissaan Turkissa tapahtuvista mielenosoittajien pidätyksistä ja poliisin osallistujiin kohdistamasta väkivallasta. Vaadimme, että: “kaikki kansalaisoikeuksien harjoittamisen seurauksena pidätetyt vapautetaan välittömästi ja ehdoitta. Niiden, joita vastaan on kohdistettu päteviä syytteitä on saatava ihmisarvoista kohtelua ja lain mukainen oikeudenkäynti.” (OHCHR, 2025).

“Kaikki, mitä sinun tarvitsee tehdä, on viedä tämä viesti eteenpäin päättäjille, jotka eivät kuuntele meitä”, totesi Enes Hocaoğulları puheessaan. Kehotamme kansainvälistä yhteisöä tukemaan demokratiaa ja tunnistamaan turkkilaisten kohtaamat ihmisoikeusloukkaukset. Lisäksi toivomme, että Suomen hallitus tuomitsee selkeästi Turkin viranomaisten toimet ja toimii aktiivisesti EU:n ja YK:n kautta demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi Turkissa.

 

Lähteet

https://www.amnesty.org/en/latest/news/2025/03/turkiye-unlawful-and-indiscriminate-attacks-on-peaceful-protesters-must-end-and-protest-bans-must-be-lifted-immediately/

https://apnews.com/article/turkey-crackdown-opposition-protest-dissent-imamoglu-politics-6f641b9b90c8b9500d411578443d2768

https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/03/turkiye-concern-widespread-detentions

https://yle.fi/a/74-20152614

https://yle.fi/a/74-20151523

https://x.com/aykuterdogdu/status/1905286248119357463?s=46

https://vodmanager.coe.int/coe/webcast/coe/2025-03-27-1/en/29 

Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkoston ja Suomen YK-nuorten kannanotto liittyen valtioneuvoston päätökseen lakkauttaa rauhanjärjestöjen yleisavustukset.

 

Valtioneuvosto on päättänyt lakkauttaa rauhantyön yleisavustuksen vuodesta 2025 lähtien. Lakkauttamisesta ilmoitettiin rauhanjärjestöille suunnatussa epävirallisessa tilaisuudessa ja sähköpostitse perjantaina 26.4.2024. Päätös tuli järjestöille yllätyksenä. 

 

Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto sekä Suomen YK-nuoret ovat erittäin huolissaan rauhantyön tuen lakkauttamisesta. Yhdymme Suomen Rauhanliiton, Rauhankasvatusinstituutin, SaferGloben, Rauhanpuolustajien ja Sadankomitean yhteisessä tiedotteessa ilmaistuun huoleen rauhanliikkeen toimintaedellytysten heikentymisestä. 

 

Kansalaisyhteiskunnan tekemä rauhantyö on korvaamatonta kestävien ja rauhanomaisten yhteiskuntien edistämiseksi. Ilman eri tasoilla tehtävää rauhantyötä ei voida saavuttaa kestävää rauhaa tilanteessa, jossa sodat ja kasvanut militarismi vaikuttavat suoraan haavoittuvimmassa asemassa olevien elämän edellytyksiin.

Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto sekä Suomen YK-nuoret haluavat ilmaista huolensa nuorten aseman puolesta. Nuorten rauhanjärjestöt kasvattavat nuoria rauhanedistäjiä. Ilman nuorierityistä rauhantyötä, meitä uhkaa kestämätön ja entistä vaikeammin ennakoitavissa oleva tulevaisuus. 

 

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250: nuoret, rauha ja turvallisuus painottaa nuorten merkittävää roolia rauhan rakentamisessa ja ennen kaikkea ylläpitämisessä yhteiskunnissamme – kestävää rauhaa ei voi saavuttaa ilman nuoria.

 

Rauhan eteen on tehtävä töitä. Ilman tukea, epäonnistumme rauhan edistämisessä ja annamme tilaa rauhaa lamaannuttaville kehityksille. 

 

Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto

Suomen YK-nuoret  

 

Rasismi on yksi vakavimmista yhteiskunnallisista ongelmista, joka vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajanuorten työllisyyteen Suomessa. Suomen YK-nuorten, nuorten äänen, on tärkeää tuoda esiin näkökulmaa rasismista ja sen vaikutuksista maahanmuuttajanuorten työllisyyteen. Tässä kannanotossa tarkastelemme syvällisesti rasismia työ- ja opiskeluelämässä sekä esitämme suosituksia ja toimenpiteitä sen kitkemiseksi.

 

Rasismi ilmenee monin tavoin työ- ja opiskeluympäristöissä. Maahanmuuttajanuoret kohtaavat usein ennakkoluuloja ja syrjintää, mikä vaikeuttaa heidän työllistymistään. Esimerkiksi suomen kielen taito saattaa olla ratkaiseva tekijä työpaikan saannissa, ja monet maahanmuuttajanuoret kokevat, että heiltä odotetaan natiivitasoista suomen kielen osaamista. Näin kertoo muun muassa tohtoriksi väitellyt Quivine Ndomo Helsingin Sanomissa. Suomen työympäristö on kuitenkin aikaisempaa monikielisempi ja monikulttuurisempi. Monissa yrityksissä englanti onkin noussut suomen tai ruotsin rinnalle keskeiseksi työkieleksi: esimerkiksi Valtioneuvoston tutkimuksessa elinkeinoelämän yrityksistä 71 prosenttia käytti englantia päivittäin tai viikoittain työssään.

 

Lisäksi maahanmuuttajanuoret joutuvat usein kohtaamaan ennakkoluuloja ja syrjintää työnhakutilanteissa, ja esimerkiksi nimen tai ulkonäön voidaan nähdä vaikuttavan työnhakuun. Tämä on edennyt niin pitkälle, että jopa TE-toimisto saattaa neuvoa ulkomaalaisia jättämään kuvan pois ansioluettelostaan. Vaikka maahanmuuttajille tarjotaan koulutusmahdollisuuksia, heidän työllistymisensä Suomessa jää usein heikommaksi. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista työllistyi Suomeen vuoden aikana vain noin 60 %, kun suomalaisista työllistyi lähes 90 %. Vastaavasti tohtoritutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista työllistyi vain puolet, kun taas suomalaisista työllistyi jälleen vajaat 90 %. Oman alansa töiden sijaan heidän onkin usein tyydyttävä epätyypilliseen ja määräaikaiseen työhön, johon ei kuulu työsuhteeseen kuuluvaa perusturvaa tai työnantajan tarjoamia palveluita. 

 

On tärkeää tunnistaa ja puuttua rasistisiin asenteisiin ja tekoihin työ- ja opiskeluympäristöissä. Suomen YK-nuoret korostaa nuorten roolia tässä prosessissa. Nuorten tulee olla tietoisia omista ennakkoluuloistaan ja pyrkiä toimimaan niitä vastaan sekä puuttumaan rasistisiin tilanteisiin, vaikka se vaatisikin rohkeutta ja uhrauksia omasta mukavuudesta. Tulevaisuuden työnantajina ja esihenkilöinä nuoret ovat avainasemassa rasismin kitkemisessä yhteiskunnassamme.

 

Lisäksi on tärkeää kuunnella ja antaa tilaa maahanmuuttajanuorille ilmaista omia kokemuksiaan ja näkemyksiään avoimesti ja turvallisesti. Suomen YK-nuoret kehottaa kaikkia toimijoita työ- ja opiskeluelämässä olemaan valppaina ja aktiivisesti vastustamaan rasismia ja syrjintää sekä luomaan ympäristöjä, joissa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja kukoistaa ilman pelkoa syrjinnästä ja ennakkoluuloista.

 

Lopuksi Suomen YK-nuoret haluaa korostaa, että yhteiskunnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja sitouduttava konkreettisiin toimenpiteisiin rasismia vastaan maahanmuuttajanuorten työllisyyden edistämiseksi. Tämä vaatii laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, koulutusjärjestelmän uudistamista, tiedotuskampanjoita ja syrjinnänvastaista lainsäädäntöä. Ei riitä, että päättäjät esittävät tavoitteita ja määräyksiä, vaan myös esimerkiksi yliopistot ja työntantajat tulee osallistaa yhteiseen työhön. Suomen YK-nuoret sitoutuu edistämään tätä työtä ja toivoo, että kaikki maahanmuuttajanuoret voivat tulevaisuudessa nauttia tasa-arvoisista mahdollisuuksista työelämässä, riippumatta taustastaan tai alkuperästään.

 

Yhdessä voimme luoda yhteiskunnan, jossa jokainen nuori tuntee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi.

 

Lumi Reichenbach

Varapuheenjohtaja

 

Adel Rizvi

Taloudenhoitaja

 

Lähteet:

Tutkijan väite: Maahanmuuttajista tehdään Suomeen uutta alaluokkaa – Talous | HS.fi

Asiantuntija maahanmuuttajien työttömyydestä: ”Koulutamme ilmaiseksi muualle” – Talous | HS.fi 

Afrikkalaistaustainen maisteri haki satoja työpaikkoja tuloksetta – te-toimisto kehotti jättämään valokuvan pois – Kotimaa | HS.fi 

 

”Rasismin karu todellisuus hallitsee arkipäivän vuorovaikutustilanteita stereotypioiden kestämisestä järjestelmällisiin esteisiin eri elämänalueilla.”

 

Blogipostauksen pääasiallinen tavoite on tehdä näkyväksi rasismin monimutkaisia kerroksia Suomessa, tuoda esille sen erilaisia muotoja ja ehdottaa tehokkaita puuttumiskeinoja siihen. Rasismi, syvälle juurtunut yhteiskunnallinen vitsaus, ilmenee monin eri tavoin, selvästi diskriminoivista teoista hienovaraisiin, mutta sitäkin vaarallisempiin mikroaggressioihin, jotka murentavat yksilöiden arvokkuutta. Näihin muotoihin kuuluvat mm. sanallinen väkivalta, systeeminen sorto, kulttuurinen omiminen ja monet muut teot, jotka yhdessä muodostavat epätasa-arvon verkoston, joka syrjäyttää tietyt ryhmät yhteiskunnassa.

 

Viimeaikaiset tutkimukset, kuten EU:n perusoikeusviraston kattava 13 jäsenvaltion analyysi, osoittavat Suomen olevan yksi rasistisimmista EU-maista. Hätkähdyttävää on, että 43 % afrikkalaistaustaisista ihmisistä Suomessa ilmoitti kokeneensa rotuun perustuvaa häirintää viimeisen vuoden aikana, ja tämä luku on korkeampi kuin missään muussa 12 tutkitussa maassa. Tämä osuus nousi jopa hätkähdyttävään 52%:iin, kun vastaajilta kysyttiin rotuun perustuvasta häirinnästä viimeisten viiden vuoden aikana. Tutkimus korostaa rotusyrjinnän yleisyyttä erityisesti nuoria naisia, korkeasti koulutettuja yksilöitä ja uskonnollista vaatetusta käyttäviä henkilöitä kohtaan.

 

Omien henkilökohtaisten kokemusten pohjalta elämä värillisenä henkilönä Suomessa on ollut täynnä haasteita. Rasismi vaikuttaa jokapäiväisiin vuorovaikutustilanteisiin aina stereotypioiden sietämisestä systeemisten esteiden kohtaamiseen. Nämä omakohtaiset kohtaamiset korostavat sitä, että rasismiin puuttuminen ja sen ylläpitämien rakenteiden purkaminen on kiireellistä.

 

Koulutuksen merkitys korostuu voimakkaasti taistelussa rasismia vastaan, ja samalla sen avulla voidaan lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä rasismista sekä edistää muutoksen syntymistä. Auttamalla yksilöitä tunnistamaan ja haastamaan ennakkoluulojaan, koulutusinterventiot avaavat tien merkitykselliselle dialogille ja yhteiselle toiminnalle. Tutkimus, kuten esimerkiksi artikkeli ”Examining a community intervention to help White people understand race and racism and engage in anti-racist behaviours” osoittaa tällaisten interventioiden tehokkuuden empatian lisäämisessä, ennakkoluulojen vähentämisessä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

 

Kuitenkin rasismia vastaan taistelu edellyttää enemmän kuin yksilötason tietoisuutta: se vaatii yhteiskunnallisia toimia. Yhteisölähtöiset aloitteet, kuten keskusteluryhmät ja työpajat, tarjoavat arvokkaita foorumeita yksilöille kokoontua yhteen, jakaa kokemuksiaan ja luoda ratkaisuja yhdessä. Nämä ruohonjuuritasolla tapahtuvat liikkeet eivät ainoastaan rohkaise osallistujia kohtaamaan rasismia, vaan myös edistävät solidaarisuutta ja liittolaisuutta moninaisissa yhteisöissä.

 

Näitä ponnistuksia vahvistaa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusliiton johtama “Learn, Speak Up, Act!” -aloite, joka toimii maailmanlaajuisena kutsuna taistella rasismia, syrjintää, muukalaisvihaa ja niihin liittyvää suvaitsemattomuutta vastaan ympäri maailman. Tämä aloite on linjassa vakiintuneiden viitekehysten, kuten kansainvälisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (ICERD), Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman (DDPA) ja afrikkalaistaustaisten ihmisten kansainvälisen vuosikymmenen 2015–2024 kanssa. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeustoimiston pääkomissaari Volter Turk korostaa, että rasismin ja rotusyrjinnän torjumiseksi on kiireesti saatava aikaan maailmanlaajuinen yhteisymmärrys ja yhteisiä toimia.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että rasismiin puuttuminen Suomessa edellyttää monipuolista lähestymistapaa, joka yhdistää koulutuksen, vaikuttamisen ja yhteisöllisen osallistumisen. Voimme pyrkiä kohti kaikille avoimempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, kun vahvistamme marginaaliin jääviä ääniä, haastamme syrjiviä rakenteita ja edistämme empatiaa ja ymmärrystä. Meidän on tärkeää sitoutua jatkamaan rasismiin puuttumista ja rakentamaan tulevaisuutta, jossa kaikki voivat kukoistaa rodusta tai etnisestä taustasta riippumatta.

 

Adel Rizvi

YK-nuorten hallituksen jäsen, taloudenhoitaja

 

Lähteet:

 

• EU Agency for Fundamental Rights. (2023). Being Black in the EU – Experiences of people of African descent.
• ”Examining a community intervention to help White people understand race and racism and engage in anti-racist behaviours.” (Banks, Kira Hudson; Desdune, Jasmine; Johnson, Tanesha R.; Green, Kyara Published in: Journal of community & applied social psychology 2023-03, Vol.33 (2), p.287-299 )
• ”Learn, Speak up, Act!” Initiative by the United Nations Human Rights Office.
• International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination (ICERD).
• Durban Declaration and Programme of Action (DDPA).
• International Decade for People of African Descent 2015-2024.

Suomen YK-nuoret ilmaisevat syvää huolta ennennäkemättömästä inhimillisestä kärsimyksestä Gazassa ja tuomitsevat järkyttävät kansainvälisen lain rikkomukset. Vetoamme kestävän tulitauon ja välittömän väkivallan lopettamisen puolesta.

Suomen YK-nuoret ilmaisevat syvää huoltaan Gazan ennennäkemättömästä inhimillisestä kärsimyksestä ja alueella tapahtuvista kansainvälisen oikeuden loukkauksista. Todistamamme väkivallan järkyttävälle laajuudelle ei voi olla mitään oikeutusta, ja tuomitsemme teot jyrkästi. Toivotamme humanitaarisen tauon tervetulleeksi ja vaadimme välitöntä kestävää tulitaukoa, kansainvälisen oikeuden ja turvallisuusneuvoston aiempien päätöslauselmien noudattamista sekä erityisesti siviilien suojelua.

Gazassa koetut pitkäaikaiset väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet syvästi siviilien, erityisesti nuorten ja lasten elämään: he kaipaavat rauhanomaista ja turvallista tulevaisuutta. On ratkaisevan tärkeää tunnustaa, että tilanteen historiallista kontekstia, mukaan lukien Israelin jatkuvaa laitonta miehitystä alueella, ei voida jättää huomiotta, ja kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu käsitellä näitä kysymyksiä. Haluamme korostaa, että Israelin pitkittynyt sotilaallinen miehitys on tuomittava, jotta sovitteluprosessi ja rauha olisivat mahdollisia: ”Kansainvälisen laillisuuden, vastuun ja kaikkien ihmisten ihmisarvon ja arvokkuuden palauttaminen on oltava etusijalla, mukaan lukien Israelin 56 vuotta kestäneen sotilasmiehityksen lopettaminen.” (UNHRC 12.10.2023).

Ilmaisemme huolemme ja pettymyksemme YK:n ja kansainvälisen yhteisön tähänastisesta riittämättömästä reaktiosta. Tilanteen kiireellisyydestä huolimatta riittävistä toimista ja riittävästä tuesta konfliktista kärsiville ihmisille on ollut räikeä puute. On välttämätöntä tunnustaa, että näillä alueilla, joilla viattomat lapset ja siviilit kärsivät, tehdään sotarikoksia. Humanitaarinen apu, mukaan lukien lääkintäalan ammattilaiset, ruoka ja puhdas vesi, on saatava viipymättä tuhoalueille. Lisäksi toimittajien ja tiedon vapaa liikkuvuus on elintärkeää tilanteen selkeyttämiseksi ja sotarikoksista vastuussa olevien henkilöiden saattamiseksi vastuuseen. 

Suomen YK-nuoret on myös syvästi huolissaan Suomen hallituksen päätöksestä olla äänestämättä humanitaarisen avun puolesta ja jatkaa asekauppaa sotarikoksiin syyllistyvän maan kanssa. Vaadimme, että Suomi äänestää jatkossa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden toteutumisen puolesta.

Vaadimme kansainvälistä yhteisöä tukemaan humanitaarista apua, jälleenrakennusta ja rauhaa tuhoalueilla. Olemme erityisen huolissamme Gazan lapsista ja nuorista, jotka ovat joutuneet kärsimään laittomasta saarrosta ja joiden lapsuus, turvallisuus ja koulutus on riistetty – kaikki nämä ovat ihmisoikeusloukkauksia. Lähes puolet Gazan väestöstä on lapsia, joista monet ovat saaneet surmansa tai loukkaantuneet. Tämä sota on merkittävä uhka näiden lasten ja nuorten tulevaisuudelle. ”On aika lopettaa tämä verenvuodatus, viha ja polarisaation noidankehä.” (António Guterres 9.10.2023)

Lähteet:

https://www.un.org/sg/en/content/sg/speeches/2023-10-09/secretary-generals-remarks-the-press-the-situation-the-middle-east

https://www.ohchr.org/en/press-releases/2023/10/israeloccupied-palestinian-territory-un-experts-deplore-attacks-civilians

Suomi on proaktiivinen ja rohkea suunnannäyttäjä, arvojohtaja ja rauhanvälittäjä.

Ollakseen tässä roolissa uskottava, Suomi hoitaa oman tonttinsa ensin kuntoon.

Suomi on oman arvopohjan rohkea puolustaja kansainvälisen yhteistyön areenoilla.

Suomen tulee olla merkittävä kansainvälinen toimija turvatakseen sekä oman että yhteisen edun.

Kansainvälinen yhteistyö on välttämättömyys ja edellytys Suomen menestymiselle, globaaleihin rajat ylittäviin haasteisiin vastaamiselle sekä Suomen arvojen ylläpitämiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.

Suomi tunnistaa vastuunsa ja velvollisuutensa sekä toimii jatkossakin esimerkillisenä toimijana. Kunnianhimoinen edistysmielisyys on Suomen vientituote.

Yhteisen edun ajaminen on myös Suomen edun ajamista.

Suomi puolustaa ja sitoutuu noudattamaan jo sovittuja arvoja ja sitoumuksia.

Suomi hyödyntää osaamistaan ja jakaa hyviä käytäntöjä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, tasa-arvoasioissa, teknologian ja digitalisaation saralla, ihmisoikeuskysymyksissä sekä koulutuksessa. Suomi edistää tieteeseen pohjautuvien asiantuntijaraatien perustamista päätöksenteon tueksi.

Suomi hyödyntää ennakkovaikuttamista ehkäistäkseen globaaleja ongelmia ja asettaa agendaa kansainvälisessä politiikassa.

Nuoret ovat asian- ja asiansa tuntevia tasavertaisia vaikuttajia ja päätöksentekijöitä.

Nuorten osallistumismahdollisuuksien tulee olla aitoja ja vaikuttavia sekä osa päätöksentekoprosesseja. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla saavutettavia, ja jokaiselle tulisi löytyä itselleen sopiva tapa vaikuttaa. Konkreettisia osallistumis-
ja vaikuttamismahdollisuuksia ovat esimerkiksi nuorisoaloitteet ja nuorten asiantuntijakuulemiset.

Koulutusjärjestelmä toimii vahvana pohjana globaali- ja demokratiakasvatukselle. Kansalaisjärjestöjen roolia ja resursseja sen tukena tulee vahvistaa. Kansainvälistä tasoa ja globaali-ilmiöitä tulee käsitellä laajemmin osana pakollisia opintoja. Nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksia ja vaikuttamispaikkojen tarjoamista tulee painottaa ja tarjota yhä enemmän osana opintoja.

Nuoria tulee kohdella tasavertaisina kumppaneina kansainvälisen politiikan päätöksenteko- ja vaikuttamisareenoilla. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee suunnata tehokkaammin erityisesti aliedustettuihin ihmisryhmiin.

Toimiva kansainvälinen yhteistyö on ainoa tapa vastata ilmastonmuutokseen ja muihin eksistentiaalisiin uhkiin.

Ilmastotoimien tulee olla laillisesti sitovia ja velvoittavia valtioille ja yrityksille. Laillisista sitoumuksista poikkeamisesta tulee olla poliittisia ja taloudellisia seurauksia. Ilmastonmuutos on fakta, ei mielipidekysymys.

Tämän lisäksi kansainvälisen yhteistyön tulee vastata ensisijassa epävakauden, polarisaation ja valtasuhteiden murroksen aiheuttamiin uhkiin. Suurimpia uhkia ovat erilaiset kriisit ja konfliktit, ydinaseet, globaali eriarvoisuus, moninapaistuminen ja digimurros edellä mainittujen kärjistäjänä.

Kansainvälinen yhteistyö toteutuu parhaiten toimivissa, inklusiivisissa ja
uudistumiskykyisissä instituutioissa erityisesti myös alueellisella tasolla.

Kansainvälisten instituutioiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa ja taata tulevaisuudessakin. EU:n globaalia roolia tulee vahvistaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mm. luopumalla yksimielisyysvaatimuksista. YK:ssa turvallisuusneuvoston tulee luopua pysyvien jäsenten veto-oikeudesta. Yleisesti näissä instituutioissa tulee tarkastella vallan jakaantumista nykyisen muuttuneen maailmanjärjestyksen mukaisesti.

Kansainvälisten instituutioiden on kyettävä pelkän vuoropuhelun sijaan myös tekemään vaikuttavaa yhteistyötä.

Lisätään ja tehostetaan alueellisia yhteenliittymä, kuten Arktinen neuvosto, joissa ratkotaan globaali-ilmiöistä juontuvia paikallisia haasteita alueellisen yhteistyön keinoin. Alueellisella tasolla tulee taata paikallis- ja alkuperäisväestöjen edustus ja osallisuus päätöksentekoprosesseissa.

Kansainvälisten instituutioiden tulee olla entistä inklusiivisempia, ja nuorten tulee olla osana niiden päätöksentekoa. Esimerkiksi nuorivaikutusarviointien tulee olla kiinteä osa päätöksentekoa. Kansainvälinen yhteistyö toteutuu parhaiten toimivissa, inklusiivisissa ja uudistumiskykyisissä instituutioissa erityisesti myös alueellisella tasolla.

Julkilausuman allekirjoittajajärjestöt

Suomen YK-nuoret
Eurooppanuoret
Sadankomitea
Suomen Malli-YK (FinMUN)
Helsingin YK-yhdistys (HYKY)
Tampereen YK-yhdistys (TAYK)
Kansainvälisen politiikan yhdistys (FAIA)
European Youth Parliament (EYP) Finland
Nuorten agenda 2030 -ryhmä

Venäjän hallinnon provosoimaton hyökkäys Ukrainaan on muuttanut rajusti turvallisuustilannetta Euroopassa, aiheuttanut valtavasti tuhoa ja kuolemaa sekä pakottanut miljoonat ukrainalaiset jättämään kotinsa ja maansa. Suomen YK-nuoret on tuominnut tämän iskun voimakkaasti. Sota on kuitenkin tuonut esille pitkäaikaisia ongelmia siinä, miten eri konflikteja ja niitten uhreja käsitellään mediassa ja politiikassa.

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin laajensi Itä-Ukrainan sodan täydeksi invaasioksi ja Eurooppa heräsi uuteen pakolaiskriisiin, mediassa on esiintynyt lukuisia vertailuja ukrainalaisten ja Lähi-idästä tulevien pakolaisten kesken. Myös turvapaikkapolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2015 ja 2022 välillä. Ukrainalaiset on toivotettu lämpimästi tervetulleeksi, mikä on ollut ihailtava solidaarisuuden osoitus sodan uhreille. Haluamme kuitenkin painottaa, että kaikki ihmiselämä on arvokasta, riippumatta siitä, missä konflikti on.

Ukrainan sodan pitkä historia on tärkeä osoitus siitä, että kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua konflikteihin ennen kuin ne eskaloituvat. Globaali välinpitämättömyys Ukrainan konfliktin suhteen kääntyi nopeasti peloksi ja paniikiksi, kun Putinin ohjukset iskivät Kiovaan 24. helmikuuta. Siksi haluamme muistuttaa myös muista käynnissä olevista konflikteista, jotka tuntuvat kaukaisemmilta, ja että myös ne on saatava ratkaistuksi. Olemme rauhan puolella, vaikka sota tuntuisi meistä kaukaiselta.

Laajoja konflikteja on ollut meneillään monissa maissa viime vuosina. Syyria on edelleen sisällissodan kourissa, kun taas Etelä-Sudan ja Libya kävivät läpi sisällissodan kauheudet 2010-luvun aikana. Jemeniläiset kärsivät nälänhädästä, kun maassa käytävä sota kiihtyy jatkuvasti. Palestiinalaisten ja Israelin välisessä konfliktissa tapahtuu hyökkäyksiä ja ihmisoikeusloukkauksia päivittäin. Kun Taliban otti haltuunsa Afganistanin, tappamiset, aliravitsemus, seksuaalinen väkivalta ja pakkoavioliitot tulivat järkyttävällä tavalla arkipäivään. Lukuisissa maissa on meneillään matalan intensiteetin sisäisiä konflikteja ja sodanjälkeinen rauhanrakentaminen on osoittautunut äärimmäisen hankalaksi.

Sosiaalisen median diskurssi näihin sotiin liittyen eroaa merkittävästi siitä tavasta, jolla Ukrainasta keskustellaan. Ei-länsimaisessa kontekstissa tapahtuvat sodat nähdään usein sisäisinä ongelmina, joiden juurisyynä ovat perinteet, takapajuisuus, epätasa-arvo ja uskonto. Tämä on raju yksinkertaistus konfliktien pitkistä historioista, joihin liittyy usein globaali valtapolitiikka ja kolonialismi. Länsimaisia konflikteja selitetään harvoin uskonnolla, vaikka niissä olisi selkeitä uskonnollisia piirteitä, kuten esimerkiksi Irlannin konfliktissa 1970-luvulla. Sen sijaan korostetaan konfliktin poliittista luonnetta.

Ukrainan konflikti on jälleen tuonut esiin ongelmallisia kuvauksia sodan uhreista. Useilla uutiskanavilla esitetään näkemyksiä, joiden mukaan sota on ikään kuin luonnollista tietyille maille tai etnisyyksille. Me kuitenkin uskomme, että kaikilla on oikeus itsemääräämiseen ja turvallisuuteen riippumatta heidän kansallisuudestaan tai ihonväristään. Erottelulle ”sivistyneisiin”, ”suhteellisen sivistyneisiin” ja ”sivistymättömiin” ei ole paikkaa rauhantyössä. Nämä käsitteet ovat rasistisia ei-länsimaisia kulttuureita, myös slaavilaisia, kohtaan ja samalla niihin sisältyy ajatus länsimaisten kulttuurien paremmuudesta.

Valtamedioiden tulisi uutisoida kaikista konflikteista tasapuolisesti, jotta saavutettaisiin globaalia tahtoa ja poliittista toimintaa konfliktien ratkaisemiseksi. Sota ei kunnioita rajoja, eivätkä ongelmalliset kuvaukset länsimaisista ja ei-länsimaisista valtioista ehkäise väkivaltaa. Siksi korostamme globaalia toimintaa rauhan puolesta, riippumatta siitä, missä sitä tarvitaan.

Konfliktien kuvasto liitettynä syvällisen ymmärryksen puutteeseen on vaikuttanut suoraan siihen, miten suhtaudumme pakolaisiin. Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana monet eurooppalaiset valtiot tiukensivat turvapaikkapolitiikkaansa. Tilanne ei ollut kriisi ainoastaan uuden tilanteen ääreen joutuneelle eurooppalaisille valtioille, vaan myös pakolaisille, jotka jättivät perheensä ja kokivat valtavaa stressiä. Tilapäinen humanitäärinen suojelu poistettiin käytöstä, pakolaisille suositeltiin sisäistä pakoa ja maaraportteja päivitettiin. Lakiavun ja tulkkauksen laatu oli heikkoa, mikä johti useisiin virheisiin turvapaikkaprosessin alkuvaiheissa. Maahanmuuttoviranomaiset eivät ymmärtäneet poliittisia ja sosiaalisia olosuhteita lähtömaissa, eivätkä tunnistaneet pakolaisiin kohdistuvia uhkia.

Moni turvapaikanhakija jäi loputtomaan valitusten kehään, kun suomalainen turvapaikkajärjestelmä petti heti alkutekijöissään. Virheitä oli lähes mahdotonta korjata, eivätkä turvapaikanhakijat saaneet oikeutta. Lupa elää -kansalaisaloite pyrkii korjaamaan näitä ongelmia tarjoamalla oleskeluluvan paperittomiksi jääneille turvapaikanhakijoille.

Kun Ukrainan invaasio alkoi helmikuussa 2022, asenne konfliktia ja sen uhreja kohtaan oli erilainen. Emme sano, ettei ukrainalaisia tulisi auttaa, koska eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä epäonnistui viime kerralla. Sen sijaan on oleellista tunnistaa ennakkoluulomme ja myöntää, että meillä on edelleen paljon tekemistä tasa-arvon ja solidaarisuuden kehittämiseksi. Nyt olemme osoittaneet kiinnostusta konflikteihin vain silloin, kun ne koskettavat meitä. Meidän tulisi kuitenkin toimia rauhan puolesta silloinkin, kun konflikti tuntuu kaukaiselta.

Suomen YK-nuoret haluaa kiinnittää huomiota konfliktien erilaiseen kohteluun ja vaatii kaikkien sodan uhrien tasavertaista kohtelua sekä politiikassa että julkisessa keskustelussa. Kaikkien ihmiselämä on arvokas – Euroopan valikoivan solidaarisuuden tulee loppua.

1. Kaikkia sodan uhreja tulee kohdella tasavertaisesti ja kunnioittavasti
2. Meidän tulee toimia rauhan puolesta, vaikka konflikti olisi kaukainen tai matalan intensiteetin konflikti
3. Meidän tulee oppia lisää kaukaisten ja monimutkaisten konfliktien taustoista
4. Median tulee lopettaa ongelmalliset kuvaukset ei-länsimaisista maista ”sivistymättöminä” ja ”luonnollisina sotavyöhykkeinä”
5. Aiempien turvapaikkaprosessien virheet tulee korjata – allekirjoita Lupa elää -kansalaisaloite täällä

Kannanotto 1.12.2021

 

Me allekirjoittaneet suomalaiset lapsi- ja nuorisotoimijat vaadimme, että nuorempien sukupolvien osallistuminen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon turvataan yli hallituskausien.

Ilmastonmuutos uhkaa koko ihmiskuntaa ja kaikkea elämää planeetallamme siinä muodossa, kuin me ne tunnemme. Koska suuri osa maailman päättäjistä ei ole kyennyt ottamaan käsiinsä johtajuutta ilmastokriisin edessä, lapset ja nuoret ovat tehneet sen aktivismillaan. On kyse erityisesti nuorten sukupolvien tulevaisuudesta.

Suomessa uudistetaan ilmastolakia, jossa määritellään yleisesti Suomen ilmastopolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat ja se, millaisella suunnittelujärjestelmällä ilmastotoimia valmistellaan. Nuoria on kutsuttu kattavasti mukaan ilmastolain valmisteluun, ja nuoret ovat käyttäneet ääntään. Nuorten Agenda 2030 -ryhmä ja YK-nuoret tekivät viime vuonna yhdessä 50 muun nuorisojärjestön kanssa kannanoton (linkki), jossa vaadittiin, että ilmastolaki velvoittaa päättäjät kuulemaan nuoria. Monet tärkeät argumentit nuorten kuulemisen puolesta on kirjattu lakiluonnoksen perusteluihin. Kuitenkaan nuorisotoimijoiden ehdotusta siitä, että nuorten kuuleminen tulevissa ilmastopäätöksissä turvattaisiin itse lakitekstissä, ei ole otettu huomioon.

Lapset ja nuoret ovat saaneet pelkkiä kädenlämpöisiä lupauksia siitä, että heitä kuullaan tulevaisuudessakin. Nykypäättäjät eivät kuitenkaan voi sitä luvata heidän jälkeensä tulevien päättäjien puolesta. Ilmastolain tulee yksiselitteisesti velvoittaa lasten ja nuorten kuulemiseen, jotta tämä lupaus voidaan lunastaa.

Me allekirjoittajat vaadimme, että:

1) Päättäjät sitoutuvat kuulemaan lapsia ja nuoria ilmastopoliittisessa päätöksenteossa

Lakiesityksen perusteluosiossa ja sen valmistelussa on tunnistettu lapset ja nuoret keskeiseksi ryhmäksi, joita tulee kuulla ilmastoasioissa. Nykypäättäjien hyvä tahto ei kuitenkaan takaa sitä, että lapsia ja nuoria kuullaan tulevillakin vaalikausilla. Päättäjien on sitouduttava kuulemaan lapsia ja nuoria ilmastopäätöksenteon suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.

2) Nuorten ilmastoneuvosto perustetaan

Lasten ja nuorten laajan kuulemisen ohella tarvitaan heitä edustava ryhmä. Valtioneuvoston tulee asettaa nuorista henkilöistä koostuva ja riippumaton nuorten ilmastoneuvosto tukemaan ilmastopolitiikan suunnittelua sekä sitä koskevaa päätöksentekoa. Neuvostolle on kirjattava kuulemisvelvollisuus ja kommentointioikeus. Neuvostoa on kuultava aina, kun lain piiriin kuuluvia tavoitteita tai mittareita asetetaan ja niistä raportoidaan sekä silloin, kun lakia päivitetään.

3) Ilmastolain tulee turvata lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien oikeudet

Pidämme tärkeänä, että ilmastolaki edistää ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta. Mielestämme lain tulisi huomioida oikeudenmukaisuus myös sukupolvinäkökulmasta. Lain tulisi turvata lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien oikeudet. Alle 18-vuotiaiden ei ole mahdollista vaikuttaa edustuksellisen demokratian keinoin äänestämällä. Ilmastonmuutos vaarantaa laajasti lapsen oikeuksia, muun muassa lapsen oikeuden elämään ja kehitykseen, terveyteen, koulutukseen, riittävään elintasoon ja omaan kulttuuriin. Lapsen oikeudet koskevat vain alle 18-vuotiaita nuoria, mutta ihmisoikeudet ovat nuortenkin oikeuksia, ml. oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Ilmastokriisi uhkaa näitä ja muita oikeuksia tavoilla, joita vanhemmat sukupolvet eivät tule olemaan todistamassa.

 

Allekirjoittajat:

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

Aseistakieltäytyjäliitto

Barnavårdsföreningen i Finland r.f.

Demarinuoret

Eurooppanuoret ry

EYP Finland

Fridays For Future Suomi

HYY

Ilmastolääkärit -verkosto

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Lasten ja nuorten keskus ry

Lastenliitto ry

Luonto-Liitto ry

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Nuorten ilmastodelegaatit

Nyyti ry

Parasta Lapsille ry

Pelastakaa Lapset ry

Pienperheyhdistys ry

Plan ilmastotsempparit

Plan International Suomi

Plan Suomen lastenhallitus

Psykologien ilmastorintama

RKP-nuoret

SOS-Lapsikylä

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry

Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto

Suomen Lukiolaisten Liitto

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Suomen UNICEF

Suomen World Vision

Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat ry

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL

Suomen YK-nuoret

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY)

Ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikkö, Helsingin kaupunki

 

Ps. Partiolaiset luovuttavat 2.12. pääministeri Sanna Marinille sadoilta nuorilta kerättyjä terveisiä, joiden viesti on sama kuin kannanotossa: Nuoria tulee kuulla ja heidän huolensa ilmastonmuutoksesta ottaa vakavasti. Lisää tietoa täällä.