Uusi ETYK-henkinen huippukokous 2025

Suomen ja Ruotsin sekä Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Saksan, Tanskan, Viron että Venäjän maiden hallituksille ja eduskunnille

Uusi ETYK-henkinen huippukokous 2025

Me allekirjoittaneet yli 130 kansalaisjärjestöä Pohjoismaista ja Itämeren alueen maista suhtaudumme lämpimästi Suomen presidentti Sauli Niinistön erittäin kiireelliseen ja ajankohtaiseen ehdotukseen järjestää uusi suurvaltojen huippukokous Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) 50 -vuotisjuhlan yhteydessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) hengessä. ETYK:in loppuasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä vuonna 1975. Presidentti uskoo, että uusi huippukokous voisi viilentää suurvaltojen kuumentuneita tunteita. Presidentti Niinistön mukaan kansainvälinen tilanne ei ole välttämättä aivan niin kehno kuin miltä se näyttää, sillä julkisivun taustalla haetaan myös ratkaisuja.

Niinistön mielestä Suomella voi tässä tilanteessa olla edellytykset toimia välittäjänä, sillä maallamme on suora keskusteluyhteys kaikkiin suurvaltoihin.

Suomen pääministeri Sanna Marin ilmaisi tukensa ehdotukselle YLE:n Pääministerin haastattelutunnilla 28.3. ja totesi jakavansa presidentin huolen suurvaltojen välisestä jännittyneestä tilanteesta.

Ruotsi aloitti tammikuussa 2021 Etyj -puheenjohtajuutensa. Ulkoministeri Ann Linde totesi silloin, että Ruotsi pyrkii vuoden aikana vahvistamaan organisaation tärkeää roolia alueen turvallisuuden edistämisessä. ”Ruotsille ja kaikille muille osallistuville valtioille ETYJ:in taustalla olevat sitoumukset ovat yhteisen turvallisuutemme kulmakiviä. … Kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja konfliktien aiheuttamia kärsimyksiä ei voida hyväksyä. Siksi meidän on edelleen pidettävä alueemme konfliktien ratkaisemiseen tähtäävää työtä esityslistamme kärjessä.”

Oletamme, että tässä hengessä Ruotsi antanee tukensa ehdotukselle uudeksi Etyj- huippukokoukseksi vuonna 2025.

World Beyond War -järjestön mukaan 190 maassa lähes 700 organisaatiota ja yli 75 000 ihmistä on allekirjoittanut lupauksen sitoutua rauhaan ja tukea väkivallatonta toimintaa kaikkien sotien ja sodan valmistelujen lopettamiseksi sekä kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan luomiseksi. Sota ja militarismi tappavat, vahingoittavat ja traumatisoivat aikuisia, nuoria ja lapsia, tuhoavat ympäristöä, heikentävät kansalaisvapauksia ja horjuttavat maiden talouksia.

Entiset korkean tason poliitikot, Naton johtohenkilöt, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, merkittävät ammattiryhmät, rauhantutkijat jne. ovat julkaisseet lukemattomia vetoomuksia ja kirjeitä, joissa kehotetaan maailman johtajia allekirjoittamaan ydinasekieltosopimus (TPNW). Tutkimusryhmät ja rauhanjärjestöt ympäri maailmaa vaativat suurvaltojen välistä vuoropuhelua aseiden ja vääristyneiden uhkakuvien sijaan. Ne esittävät ehdotuksia siitä, miten tällaista vuoropuhelua voitaisiin käydä ja miten rakentaa luottamusta avoimen ja osallistavan yhteistyön avulla. Humanitaariset ja rauhaa edistävät järjestöt kannattavat aseistariisuntaa kestävän ja tasa-arvoisen maailmanlaajuisen kehityksen hyväksi.

Suomi ja Ruotsi ovat perinteisesti toimineet rauhan ja aseriisunnan aloitteentekijöinä.

Entinen Suomen presidentti, Urho Kekkonen ehdotti kahdesti, vuosina 1963 ja 1978, ydinaseettoman vyöhykkeen perustamista Pohjoismaihin. Ruotsin entinen pääministeri Olof Palme esitti Piteån puheessaan vuonna 1974 vaatimuksen ydinaseettomasta Euroopasta. Se oli elämänmyönteinen vaatimus, joka johti työhön ydinaseettoman alueen luomiseksi Pohjoismaihin. Pohjoismaisessa neuvostossa on myös vaadittu tällaista vyöhykettä. Valitettavasti Pohjoismaiden tai Itämeren alueelle ei vyöhykettä ole perustettu.

Nykyään molemmilla mailla on yhä tiiviimpi yhteistyö NATO:n ja Yhdysvaltojen kanssa, mikä lisää jännitteitä Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

Ydinaseet ovat keskeinen osa Naton pelotepolitiikkaa ja puolustusta, ja Yhdysvallat on sijoittanut ydinaseita Eurooppaan. Sekä Yhdysvallat että Venäjä modernisoivat ydinaseitaan.

Amerikkalainen Lockheed Martin -yhtiö on saanut tehtäväkseen valmistaa pitkän kantaman yliäänisiä ohjuksia (LRHW), jotka laukaistaan maasta ja joiden kantama on 500-5500 kilometriä. Tällaisia Moskovaan yltäviä ohjuksia tullaan todennäköisesti sijoittamaan Puolaan tai Romaniaan.

Venäjä rakentaa myös keskipitkän kantaman ohjuksia. Ne voidaan laukaista Venäjän alueelta, eivätkä ne yllä Washingtoniin.

Kyseessä on siis ohjukset, jotka kiellettiin keskimatkan ydinasesopimuksessa (INF), jonka presidentit Gorbachov ja Reagan allekirjoittivat vuonna 1987.

Näin ollen kasvaa riksi, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen ydinsota tultaisi käymään Euroopassa. Ydinsodassa kaikki ovat kuitenkin häviäjiä riippumatta siitä, käytäisiinkö sota Euroopassa vai muualla.

Uusi Etyj-huippukokous ei ole vain tervetullut, se on ratkaisevan tärkeä Euroopan ja koko planeetan tulevaisuuden kannalta.

Itämeren alue 4.6.2021

 

Allekirjoitukset Pohjoismaista ja Itämeren maista

 

• Aarhus mod Krig og Terror (Aarhus against War and Terror) – Tanska

Yhdyshenkilöt: Helge Ratzer – helgeratzer(at)outlook.dk      – Carsten Andersen – carstenand(at)hotmail.dk

• Aldrig Mere Krig (War Resisters’ International in Denmark) – Tanska

Yhdyshenkilö: Tom Vilmer Paamand – Tom(at)AldrigMereKrig.dk

 

• Aktionsgemeinschaft Dienst für den Frieden (AGDF) – Saksa

Yhdyshenkilö: Jan Gildemeister – gildemeister(at)friedensdienst.de

 

• Amandamaji ry. – Suomi
  Yhdyshenkilö: Marika Lohi – marika.lohi(at)ehtaraha.fi

 

• Antinuclear Society of Tataria – Tatarstan, Venäjä

Yhdyshenkilö: Albert Garapov – algaraf(at)mail.ru

• Association of Veterans of Ignalina Nuclear Power Plant – Liettua

Yhdyshenkilö: Vladimir Kuznecov – vladkuz60(at)gmail.com

• Attac Hamburg – Saksa

Yhdyshenkilö: Peter Klemm – agfrieden%pklemm(at)gmx.de

 

• Bestemødrene for Fred (Isoäidit Rauhan Puolesta) – Norja

Yhdyshenkilö: Elsa-Britt Enge – engelsa02(at)gmail.com

 

• Bike for Peace and New Energies e. V. – Saksa

Yhdyshenkilö: Konni Schmidt – konni.schmidt(at)bikeforpeace.net

 

• Bremer Friedensforum (Bremen Peace Forum) – Saksa

Yhdyshenkilö: Ekkehard Lentz – info(at)bremerfriedensforum.de

 

• Bund für Soziale Verteidigung e.V. (Federation for Social Defense) – Saksa

Yhdyshenkilö: Christine Schweitzer – schweitzer(at)soziale-verteidigung.de

 

• Danish National Pugwash Group – Tanska

Yhdyshenkilö: John Scales Avery – avery.john.s(at)gmail.com

 

• DFG-VK (Deutsche Friedensgesellschaft-Vereinigte KriegsdienstgegnerInnen) (German Peace Society – United War Resisters) Baden-Württemberg – Saksa

Yhdyshenkilö: Roland Blach – ba-wue(at)dfg-vk.de

 

• Die Feministische Partei DIE FRAUEN – Saksa

Yhdyshenkilö: Margot Müller – info(at)feministischepartei.de

• Ecodefense – Moskova, Venäjä

Yhdyshenkilö: Vladimir Slivyak – ecodefense(at)gmail.com

 

• Emmaus Åland r.f. – Suomi

Yhdyshenkilö: Robert Jansson – robert(at)emmaus.ax

 

• ENWL – Ecological North West Line (e-mail news letters for about 600 subscribers from Saint Petersburg, north west Russia and other regions of FSU (former Soviet Union) – Pietari, Venäjä

Yhdyshenkilö: Vladimir F. Levchenko – lew(at)lew.spb.org

 

• Estonian Green Movement – Viro
  Yhdyshenkilö: Madis Vasser – madis(at)roheline.ee 

• Faya Mukhamadeeva United Nature Conservation Brigade Kazan – Venäjä
  Yhdyshenkilö: Sergey Germanovich  –    kznsoes(at)yandex.ru

 

• Folkkampanjen mot kärnkraft-kärnvapen – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Jan Strömdahl – jfstromdahl(at)gmail.com

• Folkkampanjen mot kärnkraft-kärnvapen – Sundsvall, Ruotsi

Yhdyshenkilö: Ulf Gustafson – ulf414(at)hotmail.com

 

• Forbyd Atomvåben (ICAN Tanskassa) – Tanska

Yhdyshenkilö: Hasse Schneidermann – hasse.schneidermann(at)gmail.com

 

• Frauen für den Frieden (Naiset Rauhan Puolesta) – Saksa
• Frauen für den Frieden – Berliini, Saksa

Yhdyshenkilöt: Hildegard von Meier and Eva Quistorp – eva(at)berlin-declaration.org

 

• Frauennetzwerk für Frieden e.V. / Women’s Network for Peace – Saksa

Yhdyshenkilö: Elise Kopper – info(at)frauennetzwerk-fuer-frieden.de

 

• Fredens Hus Göteborg – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Karin Utas Carlsson – k.utas.carlsson(at)gmail.com  

 

• Fredsministerium i Danmark (tanskalaisten rauhanjärjestöjen ja rauhanaktivistien kattojärjestö)  – Tanska

Yhdyshenkilö: Hasse Schneidermann – hasse.schneidermann(at)gmail.com

 

• Fredsrörelsen på Orust – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Ola Friholt – ola.friholt(at)gmail.com

 

• FredsVagten i Danmark (PeaceWatch) – Tanska

Yhdyshenkilö: Irene Sørensen – 0802irene(at)gmail.com

 

• Freiburger Friedensforum (Freiburg Peace Forum) – Saksa

Yhdyshenkilö: Gabi Woywode – gabi_woy(at)gmx.de

 

• Friedensglockengesellschaft Berlin e.V. (Peace Bell Association Berlin) – Saksa

Yhdyshenkilö: Anja Mewes –  friedensglockengesellschaft(at)web.de

 

• Friedenszentrum Braunschweig e.V. (Peace Centre Braunschweig) – Saksa

Yhdyshenkilö: Elke Almut Dieter – kontakt(at)friedenszentrum.info

 

• Friedenswerkstatt Mutlangen e.V. (Peace Workshop Mutlangen) – Saksa

Yhdyshenkilö: Arailym Kubayeva – a.kubayeva(at)gmail.com

 

• Friends of the Siberian Forests – Venäjä

Yhdyshenkilö: Andrey Laletin – laletin3(at)gmail.com

 

• Förderkreis Darmstädter Signal (Darmstädter Signal working group) – Saksa

Yhdyshenkilöt: Jürgen Rose, Uwe Werner Schierhorn, Martin Singe, Dr. Matthias-W. Engelke – ds.geschaeftsfuehrer(at)gmal.com

      

• Föreningen Värmland mot Kärnkraft – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Liv Jofjell – folkkampanjen.karlstad(at)gmail.com

 

• Gewaltfreie Aktion Atomwaffen Abschaffen (Nonviolent Action Abolish Nuclear Weapons) – Saksa

Yhdyshenkilö: Martin Otto – mo-wz(at)gaaa.org

 

• gröna Kvinnor och medlemmar i 1325 – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Ewa Larsson – ewagron1(at)gmail.com

 

• Guild of Environmental Journalists of the Union of Journalists of St. Petersburg and the Leningrad Region – Venäjä

Yhdyshenkilö: Lina Zernova –    linazernova(at)mail.ru

 

Hamburger Forum für Völkerverständigung und weltweite Abrüstung e. V. (Hamburg Forum for International Understanding and Global Disarmament – Saksa
Yhdyshenkilö: Markus Gunkel –   hamburger-forum(at)hamburg.de      

• IALANA (International Association of Lawyers against Nuclear Arms) – Saksa 

Yhdyshenkilö: Lucas Wirl – l.wirl(at)gmx.net

• Initiative Sicherheit neu denken (Initiative Rethink Security) – Saksa

Yhdyshenkilö: Ralf Becker – ralf.becker(at)ekiba.de

 

• Integrationsrådet i Aarhus Kommune (Integration Council in Aarhus Municipality) – Tanska

Yhdyshenkilö: Faika Kafarova – faigakafarova(at)outlook.com 

 

• Internasjonal Kvinneliga for Fred og Frihet (IKFF – WILPF) – Norja

Yhdeyshenkilö: Britt Schumann – brikamann(at)gmail.com

 

• Internationella Kvinnoförbundet för Fred och Frihet (IKFF – WILPF) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Lina Hjärtström – lina.hjartstrom(at)ikff.se

 

• Internationella kvinnoförbundet för fred och frihet (IKFF – WILPF) Göteborg kretsen – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Begard Yunis – begardy(at)hotmail.com

• Khakass public ecological fund ”Iris” – Venäjä

Yhdyshenkilö: Maria Chebodaeva – akhp31marche(at)gmail.com

 

• Kooperation für den Frieden (Sateenvarjo-organisaatio, joka koostuu yli 50 saksalaisesta rauhanjärjestöstä ja -aloitteesta) – Saksa

Yhdeyshenkilö: Jens-Peter Steffen – steffen(at)ippnw.de

 

”Kooperation für den Frieden” -jäsenet, jotka eivät ole allekirjoittaneet kirjettä erikseen, mutta hyväksyvät sen:

 

• Aachener Friedenspreis e.V. (AFP) (Aachen Peace Prize)

 

• Aachener Netzwerk für humanitäre Hilfe und interkulturelle Friedensarbeit e.V.  (Aachen Network for Humanitarian Aid and Intercultural Peace Work e.V.)

 

• Aktion Freiheit statt Angst e.V. (Action Freedom not Fear e. V.)

 

• Aschaffenburger Friedenstrommler (Aschaffenburger Drummers for Peace)

 

• Bremer Aktion für Kinder (BAKI) (Bremen Action for Kids)

 

• Bürgerinitiative OFFENe HEIDe (citizens’ initiative OFFENe HEIDe)

 

• Bundesverband Bürgerinitiativen Umweltschutz (BBU) (Federal Association of Citizens’ Initiatives Environmental Protection)

 

• Evangelische Arbeitsgemeinschaft für Kriegsdienstverweigerung und Frieden (EAK) (Protestant Working Group for Conscientious Objection and Peace)

 

• Evangelisch-methodistische Kirche in Deutschland (EmK) – Gerechtigkeit, Frieden und Bewahrung der Schöpfung (Protestant Methodist Church in Germany (EmK) – justice, peace and the integrity of creation)

 

• Forum Friedensethik (FFE) in der Evangelischen Landeskirche in Baden (Baden’s Peace Ethics Forum (FFE) of the Evangelical Church)

 

• Forum InformatikerInnen für Frieden und gesellschaftliche Verantwortung e.V. (FIfF) (Forum of Computer Scientists and IT Professionals for Peace and Social Responsibility)

 

• Frauen in Schwarz (Women in Black), Hamburg

 

• Frauen in Schwarz (Women in Black), Köln

 

• Friedensgruppe Altenholz (Peace group Altenholz)

 

• Friedensinititiative Nottuln (Peace initiative Nottuln)

 

• Friedensrat Müllheim (Peace Council Müllheim)

 

• Friedenszentrum Leipzig (Peace Center Leipzig)

 

• Gewerkschaft Erziehung und Wissenschaft (GEW), Hauptvorstand (Education and Science Workers’ Union – GEW)

 

• Heidelberger Friedensratschlag (Heidelberg Peace Council)

 

• Institute for International Assistance and Solidarity (IFIAS)

 

• Initiative Musiker/innen gegen Militärmusikkorps (Initiative musicians against military music corps)

 

• Internationaler Versöhnungsbund – deutscher Zweig (VB) (International Fellowship of Reconciliation – German branch)

 

• Keine Waffen vom Bodensee (No Weapons from Bodensee)

 

• Komitee für Grundrechte und Demokratie (Committee for Civil Rights and Democracy)

 

• Koordinierungsausschuss der Friedensbewegung in der Region Ingolstadt (Coordination committee of the peace movement in the Ingolstadt region)

 

• KURVE Wustrow – Bildungs- und Begegnungsstätte für gewaltfreie Aktion e.V.  (KURVE Wustrow – Centre for Training and Networking in Nonviolent Action)

 

• Lebenshaus Schwäbische Alb – Gemeinschaft für soziale Gerechtigkeit, Frieden und Ökologie e.V. (Lebenshaus Schwäbische Alb – community for social justice, peace and ecology)

 

• Leserinitiative Publik e.V. (Readers’ initiative Publik)

 

• Mönchengladbacher Friedensforum (Mönchengladbach Peace Forum)

 

• Netzwerk Friedenskooperative (Network Peace Cooperative)

 

• Netzwerk Friedenssteuer (Peace Tax Network)

 

• Ökumenische Initiative zur Abschaffung der Militärseelsorge (Ecumenical Initiative for the Abolition of Military Pastoral Care)

• Ökumenisches Netz Baden-Württemberg (Ecumenical network Baden-Württemberg)

 

• Ökumenisches Zentrum für Umwelt-, Friedens- und Eine-Welt-Arbeit (Ecumenical Center for Environment, Peace and One World Work), Berlin

 

• Pädagoginnen und Pädagogen für den Frieden (PPF) (Educators for Peace)

 

• pax christi – Internationale Katholische Friedensbewegung Deutsche Sektion

 

• RüstungsinformationsBüro (RIB e.V.) (Arms information office)

 

• Ulmer Ärzteinitiative (Ulm doctor’s initiative)

 

• VVN-BdA – Vereinigung der Verfolgten des Naziregimes-Bund der Antifaschistinnen und Antifaschisten (Association of Persecutees of the Nazi Regime/Federation of Antifascists)

 

• Werkstatt für Gewaltfreie Aktion, Baden (WfGA) (Workshop for Nonviolent Action, Baden)

• Kronoberg för fred och alliansfrihet (KFA) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Sven-Erik Månsson – mansson.svenerik(at)gmail.com

 

• Kvindernes Internationale Liga for Fred og Frihed (WILPF) – Tanska

Yhdyshenkilö: Ida Harslof – ida(at)harslof.dk

 

• Kvinnor för Fred (Naiset Rauhan Puolesta) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Susanne Gerstenberg – susanne.gerstenberg(at)telia.com

 

• Kvinnor för fred – Sundsvall, Rutosi

Yhdyshenkilö: Ulrika Hådén – ulrhad(at)gmail.com

 

• Latvian Green Movement (LaGM) – Latvia

Yhdyshenkilö: Jānis Matulis – janis.matulis(at)zalie.lv

 

• Lääkärit ydinsotaa vastaan (IPPNW) – Saksa

Yhdyshenkilö: Angelika Wilmen – wilmen(at)ippnw.de

 

• Miljöringen Lovisa – Suomi

Yhdyshenkilö: Christer Alm – christer.alm45(at)gmail.com

 

• Naiset Atomivoimaa Vastaan – Suomi

Yhdyshenkilö: Ulla Klötzer – ullaklotzer(at)yahoo.com

 

• Naiset Rauhan Puolesta – Suomi

Yhdyshenkilö: Lea Launokari – lea.launokari(at)nettilinja.fi

 

• NaturwissenschaftlerInnen-Initiative ”Verantwortung für Frieden und Zukunftsfähigkeit” (NatWiss) (Initiative of Natural Scientists for Responsibility for Peace and Sustainability) – Saksa

Yhdyshenkilö: Pascal Luig  –   geschaeftsfuehrung(at)natwiss.de       

     

• NGO Centre for Applied Ecology – Viro

Yhdyshenkilö: Marina Janssen – marijanssenest(at)gmail.com

 

• Ohne Rüstung Leben (Without Armor Life) – Saksa

Yhdyshenkilö: Kerstin Deibert –   orl-deibert(at)gaia.de

 

• Opettajien Lähetysliitto – Suomi

Yhdyshenkilö: Hanna Tamminen – toimisto(at)opettajienlahetysliitto.fi

 

• PAND  – Taiteilijat rauhan puolesta ry – Suomi

Yhdyshenkilö: Antti Seppänen – pandtalo(at)hotmail.fi

 

• pax christi – Saksa

Yhdyshenkilö: Christine Hoffmann – c.hoffmann(at)paxchristi.de

 

• Public Council of the South Shore of the Gulf of Finland, interregional public movement of Leningrad region and St. Petersburg – Venäjä

Yhdyshenkilö: Oleg Bodrov – bodrov(at)greenworld.org.ru

 

• Public eco-movement ”Kola Ecocenter”, Murmansk region – Venäjä

Yhdyshenkilö: Yura Ivanov – yura.ivanov(at)kec.org.ru

 

• Regional Radioecological Center, Krasnoyarsk Regional NGO – Venäjä

Yhdyshenkilö: Fedor Maryasov – espero40(at)yandex.ru

 

• Riksföreningen Nej till Nato – Ruotsi

Yhdyshenkiö: Lars Drake – drake_lars(at)hotmail.com

 

• Russian Socio-Ecological Union– Venäjä

Yhdyshenkilö: Gennady Mingazov – gmingazov(at)yandex.ru

 

• SGI (Soka Gakkai International) – Tanska

Yhdyshenkilö: Jan O. Møller – janortwed(at)gmail.com

 

• Sichelschmiede (workshop for peace work) – Saksa

Yhdyshenkilöt: Ulrike Laubenthal and Niels Detloff – info(at)sichelschmiede.org

 

• Socio-ecological union International – Venäjä

Yhdyshenkilö: Sviatoslav Zabelin – svetfrog(at)gmail.com

 

• Suomen Rauhanpuolustajat ry – Suomi

Yhdyshenkilö: Teemu Matinpuro – teemu.matinpuro(at)rauhanpuolustajat.fi

 

• Suomen YK-nuoret – Suomi

Yhdyshenkilö: Marianne Koikkalainen – marianne.koikkalainen(at)yknuoret.fi

 

• Svenska Fredsvänner i Helsingfors – Suomi
  Yhdyshenkilö: Elisabeth Nordgren – elisabeth.nordgren(at)pp.inet.fi

 

• Svenska Kvinnors Vänsterförbund – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Ianthe Holmberg – ianthe.holmberg(at)gmail.com

   

• Sveriges Fredsråd (Swedish Peace Council) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Agneta Norberg – lappland.norberg(at)gmail.com

 

• ViSK – Vänstern i Svenska kyrkan  (The Left in the Church of Sweden) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Mona Olsson – mona.olsson(at)svenskakyrkan.se

 

• Vännernas samfund i Sverige, kväkarna – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Birgit Aquilonius –  birgit.aquilonius(at)gmail.com 

 

• Värmland mot Kärnkraft – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Liv Jofjell – kontakt(at)varmlandmotkarnkraft.se

 

• WILPF, Suomen osasto – Suomi

Yhdyshenkilö: Sirkku Järvelä – sirkku.jarvela(at)gmail.com

 

• Women for Peace (Naiset Rauhan Puolesta) – Apatity, Venäjä

Yhdyshenkilö: Elena Kruglikova – elena.kruglikova(at)kec.org.ru

 

• Za Prirodu (For Nature ) – Chelyabinsk, Venäjä

Yhdyshenkiö: Andrey Talevlin – atalevlin(at)gmail.com

 

• Zusammenarbeitsausschuss der Friedensbewegung Schleswig-Holstein (ZAA) (Cooperation Committee of the Schleswig-Holstein Peace Movement) – Saksa

Yhdyshenkilö: Benno Stahn – b.stahn(at)kieler-friedensforum.de

 

Muut allekirjoitukset

Kansainväliset järjestöt:

• Church and Peace – European peace church network

Yhdyshenkilö: Lydia Funck – intloffice(at)church-and-peace-org

   

• WECF International

Yhdyshenkilö: Sascha Gabizon – sascha.gabizon(at)wecf.org

 

• Women’s International League for Peace and Freedom/WILPF

Yhdyshenkilö: Heidi Meinzolt – heidi.meinzolt(at)wilpf.org

 

Kansalliset järjestöt Pohjoismaiden ja Itämeren alueen ulkopuolella:

• Association “For Sustainable Human Development” – Armenia

Yhdyshenkilö: Karine Danielyan – karined(at)web.am

 

• Environmentalists Against War – Berkley, California, USA

Yhdyshenkilö: Gar Smith – gar.smith(at)earthlink.net

 

• International Fellowship of Reconciliation, Austrian Branch – Itävalta

Yhdyshenkilö: Thomas Roithner – thomas.roithner(at)univie.ac.at

 

• IPPNW (International Physicians for the Prevention of Nuclear War ) – Kreikka

Yhdyshenkilö: Maria Arvaniti Sotiropoulou – maria.sotirop(at)gmail.com

 

• Naturschutzbund Vorarlberg – Itävalta

Yhdyshenkilö: Hildegard Breiner – hildegard.breiner(at)aon.at

• Peace Child International – Iso-Britannia

Yhdyshenkilö: David R. Woollcombe – david(at)peacechild.org

 

Henkilöallekirjoitukset:

• Gela Böhne – Saksa

gela.boehne(at)web.de

 

• Helmut Holfert – Berliini, Saksa

heho-oberspree(at)web.de

 

• Frank Hornschu – Kiel, Saksa

frank. hornschu(at)dgb.de

 

(Deutscher Gewerkschaftsbund – DGB Kiel Region)

• Pasquale Policastro, PhD. Hab. PhD. h.c. Professor of Szczecin University – Puola President and Founder of World Peace Lab, Poland

pasquale.policastro(at)worldpeacelab.pl

 

• Vladimir Shestakov – Venäjä

volodyashestakov(at)gmail.com

 

Kulunut vuosi on ollut vaikea monelle ja etenkin haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille. Korona on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään niin globaalisti kuin kotimaassa. YK:n lastenjärjestö UNICEF on todennut, että korona on vaikuttanut 1,5 miljardin lapsen koulunkäyntiin ja koulusulut haittaavat edelleen noin 706 miljoonan lapsen koulutietä.

---

Suomen YK-nuoret on seurannut tarkasti nuoria koskevaa yhteiskunnallista keskustelua vuoden aikana ja muistuttaa, että tietyn ikä- tai muun väestöryhmän syyllistäminen ei ole rakentava tapa kohdata kriisitilannetta. Moni nuori on toiminut huolellisesti ja vastuullisesti lähimmäisiään suojaten.

Nuoret ovat kokeneet kuluneena vuonna mm. yksinäisyyttä, ahdistusta, väsymystä ja pelkoa enemmän kuin aiemmin. Fyysinen eristäytyminen on tarkoittanut sosiaalista eristäytymistä. Sosiaalinen media ei korvaa ystävien ja perheen ulkopuolisen elämänpiirin kanssa koettua läheisyyttä. Etäkoulu ja rajoitteet uuvuttavat nuoria. Koti ei ole kaikille viihtyisä, turvallinen tai väkivallaton paikka.

Kriisitilanteissa tulee muistaa vuorovaikutus nuorten kanssa, sillä se parantaa lopputulosta ja ymmärrystä suositusten seuraamisen tarpeesta. Nuoret voivat olla perheestä parhaiten perillä koronavirukselta suojautumisen tarpeesta ja keinoista. Suomen YK-nuoret kehottaakin, että lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevia rajoituksia ja suosituksia tehtäessä.

---

Valon juhlakauden alkaessa voidaan sanoa, että valoa näkyy jo. Koronavirusta vastaan kehitetään rokotteita useissa monikansallisissa tutkimusryhmissä: erilaisia rokoteaihioita on satoja ja muutama maa on jo aloittanut rokotukset. WHO:n mukaan erilaisilla rokotteilla pelastetaan jo tällä hetkellä vuosittain jopa 2-3 miljoona ihmishenkeä. Suomen YK-nuoret kehottaa seuraamaan rokotuksia koskevia viranomaissuosituksia ja toimimaan niiden mukaisesti.

Meistä jokainen on vastuussa koronaviruksen leviämisen pysäyttämisessä. Suomen YK-nuoret kannustaa kaikkia rajoitustoimien ja suosituksien seuraamiseen etenkin lomakauden ja uuden vuoden kynnyksellä.

---

Suomen YK-nuorten hallituksen puolesta,

Nicole Onnela

Puheenjohtaja

nicole.onnela@yknuoret.fi

Kuva: miguelb/Flickr

Suomen YK-nuorten kestävän kulutuksen koordinaattori Heidi Annalan teksti on osa Pohjoismaat maailmassa – dystopioita ja ratkaisuja -julkaisua, jonka löydät klikkaamalla tästä.

---

Suomi, Pohjoismaat ja EU ovat jo kääntämässä selkäänsä juuri lukemallesi dystopialle. Ilmastonmuutoksen määrätietoinen torjunta vaatii massiivisia, rakennetason muutoksia, ja kuin siirtolohkaretta vierittäessä, vaikeinta on voittaa inertia ja päästä liikkeelle. Liikkeellä kuitenkin ollaan jo.

EU:n vihreän kehityksen ohjelma (kenties paremmin tunnettu englanniksi nimellä “EU Green Deal”), sukupolvet yhdistävä ilmastoliike, lukuisat tutkimushankkeet ja pohjoismaiset yhteistyöprojektit ovat esimerkkejä läpi eurooppalaisten yhteiskuntien kantavasta halusta toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. On todella merkittävää, ettei 2020:a leimannut pysähtyneisyys ole ulottunut ilmastonmuutoksen torjuntaan vaan, muutos kohti vihreämpää tulevaisuutta on kiihtynyt entisestään. Enää se ei pysähdy: kun talouden elvytyspaketista keskellä pandemiaa 20% käytetään vihreämmän talouden luomiseen, jokin on muuttunut pysyvästi.

---

Uskallan siis luottaa siihen, että unioni säilyttää motivaationsa ilmastotavoitteiden edistämiseen myös suurimman osan tulevista vuosikymmenistä. Olisikin traagista tuhlausta, jollei Green Dealin toimia ajettaisi täyttä höyryä loppuun saakka, sillä EU:n ilmastotavoitteet heijastavat ajankohtaista ilmastotieteen näkemystä tehokkaasta mitigaatiosta kenties paremmin kuin ilmastotoimet missään muualla.

Tavoitteiden muodostamisessa on selkeästi seurattu IPCC:n skenaarioita, niin ilmakehän (RCP- eli säteilypakoteskenaariot) kuin yhteiskuntienkin muutoksista (SSP- eli jaetut sosioekonomiset polut). Yhdessä näistä skenaarioista voidaan päätellä, millaisilta sosioekonomisilta poluilta on mahdollista saapua alle 1,5 tai 2 asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä, ja kuinka haastavaa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen tulevat olemaan.

Näistä skenaarioista houkuttelevin on SSP1, “Kestävä vihreä kasvu” (kaikissa toistaiseksi julkaistuissa skenaarioissa oletetaan pyrkimys talouskasvuun, mutta osassa BKT:n rinnalla on myös laajempia hyvinvoinnin mittareita). Tässä tulevaisuudessa yhteiskunta siirtyy nopeasti uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaampiin teknologioihin, ja talouskasvu irtaantuu materiaalien käytöstä. Kasvihuonekaasujen nettopäästöt puolitetaan 2030 mennessä ja ilmastoneutraalius saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. Green Deal edistää kaikkia näitä ja monia muita SSP1:n esittämiä muutoksia ilahduttavalla johdonmukaisuudella – aivan kuin Euroopan ilmastostrategia pohjaisi parhaaseen tarjolla olevaan tutkimustietoon!

Green Dealin voimakkaan teknologiapainotteinen lähestyminen herättää kuitenkin kysymyksen reilusta siirtymästä, ja muun muassa SSP1:n vaatimasta maiden sisäisen ja välisen eriarvoisuuden vähentämisestä. Niin EU:n, pohjoismaiden kuin yksittäisten jäsenvaltioidenkin tulisi siksi Green Dealin leveällä pensselillä maalattuja toimia toteuttaessaan pitää tiukasti mielessään, etteivät vaaditut muutokset ole ainoastaan teknologisia. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden on noustava tärkeysjärjestyksessä kasvihuonekaasujen rinnalle, jos todella haluamme muutoksesta rauhallisen ja kestävän.

---

EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikka on jo pitkään edustanut maailman kärkeä, mutta merkittävää ilmastotyötä tehdään myös lähempänä kotia. Pohjoismaisella ilmasto- ja ympäristöyhteistyöllä on pitkät juuret ja vahva kannatus; kun vuonna 2019 Pohjoismaiden ministerineuvosto haastatteli 5000 pohjoismaalaista heidän näkemyksistään ilmastonmuutoksesta, demokratiasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, suurin osa vastaajista piti ilmastoa ja ympäristöä Pohjoismaiden tärkeimpänä yhteistyöalueena, ylitse jopa arvostetun puolustusyhteistyömme! Kahdeksan kymmenestä piti tärkeänä että Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja näin onneksi olemmekin. Meillä on ollut yhteisiä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen liittyviä projekteja jo useamman vuosikymmenen, antaen meille maailman parhaat eväät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Pohjoismaiden vaikuttavuus ulottuu myös omien rajojemme ulkopuolelle: sekä yksittäiset Pohjoismaat että yhteistyöelimet kuten Nordic Development Fund edistävät omista ratkaisuistaan ammentavaa, paikallisesti sovellettua, adaptaatiota kumppanimaissa ympäri maailmaa. Vaikka suora ratkaisuvienti ei kannakaan kauas, onnistuneiden ratkaisujen jakaminen aikana, jolloin kaikki Pariisin sopimuksen osapuolet etsivät keinoja sitoumustensa täyttämiseen, voi tuottaa maailmanlaajuisesti merkittäviä tuloksia. On kuitenkin hyvä muistaa oppimisen kulkevan molempiin suuntiin. Kuten Green Dealinkin tapauksessa, parhaatkaan ratkaisut eivät vie riittävän pitkälle ilman sitoumusta globaaliin tasa-arvoon ja yhteistyökumppaneiden kunnioitukseen.

---

Euroopalla on siis hyvät edellytykset pienentää ilmastonmuutoksen osuutta dystopiassa mainittujen muuttoliikkeiden taustalla. Pakolaisuus ja muuttoliikkeet ovat kuitenkin aina useiden osien summia, eikä toisaalta edes onnistunein ilmastopolitiikka voi enää ehkäistä ilmastonmuutosta kokonaan. Siksi EU:n vireillä oleva muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (englanniksi Migration Pact) on äärimmäisen tärkeä ehkäistäksemme jatkossa vuosien 2015 ja 2016 kaltaista maahanmuuttopaniikkia ja -riitelyä. Tuolloin Eurooppa epäonnistui pahasti, ja epäonnistuu edelleen niin kuin muun muassa taannoin uutisiin noussut Morian leirin tilanne osoittaa. Niin EU, jäsenvaltiot, kuin niiden kansalaisetkin ovat kuitenkin oppineet viidessä vuodessa paljon. Jäsenvaltioiden poliittisten intressien tasapainottaminen turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet huomioiden on sopimusta esittävälle komissiolle haastava, muttei mahdoton tehtävä.

Migration Pactin yksityiskohtia ei vielä tunneta, mutta sen tärkeimmät vaikutukset voivat seurata jo yhteisesti hyväksytyn suunnitelman luomasta oikeudenmukaisuuden tunteesta. Vuosien 2015 ja 2016 maahanmuuttopiikin jälkeen toteutetun tutkimuksen mukaan eurooppalaiset ovat sitä avoimempia uusille tulijoille, mitä reilummiksi turvapaikan saamisen säännöt koetaan. Toisaalta myös onnistunut integraatio ja sen mukanaan tuomat positiiviset henkilökohtaiset kohtaamiset voivat hiljalleen muokata eurooppalaisten asenteita maahanmuuttomyönteisemmiksi. Yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa nyt valmistelevilla onkin nyt mahdollisuus ja velvollisuus muokata maaperä sopuisalle, ihmisoikeuksia kunnoittavalle maahanmuuttopolitiikalle suotuisaksi.

---

Entä nationalismi? Entä kansallisvaltiota itsenäisenä toimijana korostava oikeistopopulismi? Vaikka näillä aatteilla ja niitä edistävillä puolueilla voikin olla huomattava vaikutus yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan, toisin kuin dystopiassa, ero EU:sta houkuttelee Brexitin kaaoksen myötä yhä harvempaa. Vielä on aikaista sanoa, kuinka kauan Brexitin antama immuniteetti erohaluja vastaan kantaa, mutta ainakin toistaiseksi populistipuolueiden keskittyminen liittovaltiokehityksen vastustamiseen unionin sisältä käsin on lupaava enne sen tulevaisuudelle.

Merkkejä kiinnostuksesta täydelliseen eristykseen on vaikea löytää muualtakaan, erityisesti tänä vuonna kun Euroopan ja Pohjoismaiden välistä vapaata liikkuvuutta on rajoitettu rajusti ensimmäistä kertaa sitten Schengenin sopimuksen solmimisen. Itsestäänselvyytenä pidetyt tiiviin kansainvälisen yhteistyön hyödyt ovat nousseet otsikoihin ja kansalaisten tietoisuuteen ympäri maailman, eivätkä vähiten täällä pohjoisessa. Kovat rajat Pohjoismaiden välillä ovat olleet luonnoton kokemus, ja liikkuvuuden säilyttämiseksi onkin tehty huomattavia, laajalti suosittuja, poikkeuksia.

Rajajärjestelyt ovat kuitenkin vain yksi esimerkki Pohjoismaiden erityislaatuisesta suhteesta. Kenties vielä kuvaavammin, toiset Pohjoismaat ovat säännöllisesti toistuva poikkeus kansainvälisen yhteistyön ja integraation karsimista ajavien tahojen listalla – muunmuassa perussuomalaiset ja sverigedemokrater esittävät EU:sta etääntymisen tai eroamisen vaihtoehdoksi (ja jopa keinoksi) tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä, Yhtäältä yhteistyöhalukkuudesta voi tulkita, että tarve yhteistyöhön globaalien ongelmien ratkaisemiseksi tunnustetaan läpi puoluerajojen, millä voi olla seurauksia yhteistyölle laajemminkin. Toisaalta voi huomata, että kutistetaan kansainvälisen yhteistyön piiriä miten pieneksi tahansa, toiset pohjoismaat mahtuvat aina sen sisään.

---

En siis usko pohjoismaisen yhteistyön olevan lähivuosikymmeninä uhattuna. Päinvastoin, valtiot lanseeraavat uusia syvempää integraatiota edistäviä hankkeita toisensa jälkeen,, ja kansalaisten kokemus yhteisestä kulttuuripiiristä on voimissaan. Ehkä voisimmekin ilmastonmuutokseen liittyvän tietotaidon lisäksi jakaa myös kokemuksiamme vahvasta alueellisesta yhteistyöstä, ja ammentaa kokemuksistamme kansainvälisen yhteistyön tukemisessa.

Siis yhteenvetona: Niin EU:ssa kuin pohjoismaissakin yhteinen muutos kohti kestävämpää tulevaisuutta on vierähtänyt liikkeelle, ja meillä on hyvä asema yhtäältä torjua ilmastonmuutosta, toisaalta varautua sen seurauksiin. Tieteeseen perustuva ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, jolla on vahva kansan kannatus, on voimakas työkalu tulevaisuuden muovaamiseen. Käytetään sitä vastuullisesti.

Ilmastonmuutos on pakottanut yhteiskuntamme pohtimaan tarkkaan minkä tarjolla olevista tulevaisuuksista valitsemme, punnitsemaan uudenlaisten dystopioiden ja utopioiden välillä. Vaikka pessimistisissä ilmastokeskusteluissa tavataan usein sanoa, ettei ihminen ole viritetty välittämään tulevaisuudesta nykyhetken himojensa kustannuksella, lähihistoria osoittaa ettei se silti ole lainkaan mahdotonta.

Kun maailman johtavat ilmastotutkijat kertovat nykytoiminnan johtavan suoraan kohti Alviinan esittämää tulevaisuuttakin karmeampaa dystopiaa, maailma kuuntelee, ja muuttaa suuntaa. Eivät kaikki, mutta selvästi ainakin Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet. EU:n Green Dealia valmistelevat osapuolet. Suomeen maailman kunnianhimoisinta ilmastolakia ajava hallitus ja kaikki me kansalaiset heitä kirittämässä.

---

Lämmin kiitos Maria Karttuselle ja Mikko Jalolle heidän korvaamattomasta avustaan.

Heidi Annala,

Suomen YK-nuorten kestävän kulutuksen koordinaattori

Lue ilmastolakikannanotto (suomeksi)

Lue ilmastolakikannanotto (saameksi)

George Floydin menehtyminen poliisin väkivaltaisessa kiinniotossa Yhdysvalloissa nosti kesäkuussa Black Lives Matter -liikkeen sekä rasismin yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön globaalisti muistuttaen, että rasismi ei ole kadonnut yhteiskunnistamme minnekään. Rasismia esiintyy eri muodoissaan, kuten rakenteellisena rasismina, arkipäivän rasismina, vihapuheen kohteena olemisena ja kaikkinaisena syrjintänä ihonvärin perusteella. Kaikkia näitä muotoja esiintyy myös Suomessa. Being Black in the EU -tutkimuksen (2019) mukaan noin puolet maahanmuuttajataustaisista henkilöistä kokee ulkonäköön perustuvaa syrjintää Suomessa. Tulos on Euroopan toiseksi huonoin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tuotti selvityksen afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä Suomessa. Selvityksen (2020) mukaan afrikkalaistaustaiset henkilöt kokevat Suomessa rasistista syrjintää arkipäivän tilanteissa niin julkisissa tiloissa kuin kouluissa ja työpaikoilla, mutta yli puolet vastaajista ei ilmoita kokemastaan syrjinnästä millekään viralliselle taholle. Yleisin syy on, että ilmoittamisen ei koeta johtavan mihinkään.

Rakenteellista rasismia on pyritty estämään muun muassa lainsäädännön keinoin. Kansainvälisesti YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on pyrkimys rasismin poistamiseen maailmasta. Suomessa yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, rikoslaki vihapuheen. Laki tai sopimukset eivät yksinään riitä syrjinnän ja rasismin poistamiseen yhteiskunnasta. Tarvitaan aktiivista arkipäivän anti-rasismia ja asenteiden muutosta. Rasismin ja syrjinnän läsnäolo on rauhan poissaoloa.

---

Jokaisella nuorella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi. Tästä huolimatta Suomessa monet nuoret joutuvat kohtaamaan rasismia ja syrjintää päivittäin. Vähemmistönuorten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joiden sivuuttaminen ei missään tilanteessa ole hyväksyttävää. Perinteisesti ymmärrämme rauhan vastakohtana sodan, konfliktien ja väkivallan tilaan. Mitä jos rauha olisikin jotain syvempää kuin näiden poissaoloa? Tällöin puhumme positiivisesta rauhasta; yhteiskunnasta, joka rakentuu oikeudenmukaisten instituutioiden ja ihmisten keskinäisen kunnioituksen varaan (CMI). Kunnioittamalla toisiamme ikään, sukupuoleen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja ihonväriin katsomatta sekä edistämällä antirasistista Suomea edistämme samalla positiivisen rauhan tilaa. Vastakohtaisesti syrjintä, vihapuhe ja rasismi edistävät vastakkainasettelua ja negatiivisen rauhan tilaa yhteiskunnassa.

Rasismin ja syrjinnän poissaolo kaikissa muodoissaan on yhteiskuntarauhan edellytys. Ei riitä, että sanoudumme irti rasismista vaan meidän on tunnistettava ja käsiteltävä omat ennakkoluulomme ja jokapäiväisillä valinnoillamme edistettävä rasismivapaata maailmaa. Meidän on oltava jokapäiväisessä toiminnassamme anti-rasisteja. Muutos ei koskaan tapahdu tyhjiössä, vaan jokainen meistä on osa muutosta. Yhdessä olemme voima, joka johtaa rasismin ja syrjinnän vähenemiseen.

---

Suomen YK-nuoret haluavat osallistua muutoksen tekemiseen ja järjestää valtakunnallisen Nuorten rauhanviikon, jonka teema on Kestävän kehityksen 2030 tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Nuorten rauhanviikko huipentuu kansainvälistä rauhanpäivää (21.9) mukaillen Helsingin Oodi-kirjastossa 26.9. pidettävään Nuorten rauhanviikon seminaariin positiivisesta rauhasta. Seminaarin puheenvuoroilla sekä paneelikeskustelulla pyritään löytämään syvempää ymmärrystä eri yhteiskunnan toimijoiden pyrkimyksestä edistää positiivista rauhaa, oikeudenmukaisuutta sekä hyvää hallintoa nuorten hyväksi niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta.

Lämpimästi tervetuloa tällä viikolla Nuorten rauhanviikolle osallistumaan rauhan teemaisiin webinaareihin, tapahtumiin ja tempauksiin, joita Suomen YK-nuoret toteuttavat yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuorten rauhanviikon aikataulun 2020 löydät Facebookista tai Suomen YK-nuorten nettisivuilta.

Vaadimme, että Suomen ilmastolaki (609/2015) uudistetaan maailman vahvimmaksi ja kunnianhimoisimmaksi heijastaen Suomen halua nousta globaaliksi johtajaksi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa sopimusosapuolia pitämään maapallon lämpenemisen selvästi alle kahdessa asteessa. Vaikka Pariisin sopimus ei sisällä oikeudellisesti sitovia määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, sitoo se kaikkia sopimusosapuolia silti kunnianhimoisiin toimiin. Nyt on aika osoittaa kunnianhimoa myös kansallisesti Suomen ilmastolaissa.

Suomi on sitoutunut myös kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda2030) saavuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain jos Suomi tekee lujasti töitä päästääkseen hiilineutraaliuuteen ja osaltaan hidastaa globaalia ilmaston lämpenemistä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset tavoitteet oikeudenmukaisesta siirtymästä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja kohti hiilinegatiivisuutta nopeasti sen jälkeen sekä olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta ja saavuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet. Suomen ilmastolaki tulee päivittää hallitusohjelman tavoitteiden mukaiseksi.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan “Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisijana – meillä voi olla pieni jalanjälki, mutta suuri kädenjälki”. Pelkkä yritys ei kuitenkaan riitä – Suomen on oltava kokoaan suurempi ratkaisija käsillämme olevassa ilmastokriisissä. Suomen tulee kantaa globaali vastuunsa ja toimia kunnianhimoisemmin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, käyttäen sellaisia ilmastopoliittisia keinoja, jotka tukevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista Suomen rajojen sisä- ja ulkopuolella sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä.

---

Suomen YK-nuoret haluaa uudistetusta ilmastolaista seuraavilta osin nykyistä lakia selvästi velvoittavamman ja kunnianhimoisemman:

1. Ilmastolakiin tulee kirjata pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.1 tavoitteen 1 mukaisesti Suomelle sitova velvoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus nopeasti sen jälkeen. Hallitusohjelman kirjaukselle “Suomi on hiilinegatiivinen nopeasti vuoden 2035 jälkeen” tulee asettaa sitova tavoitevuosi. Lakiin tulee asettaa myös sitovat välitavoitteet tuomaan ilmastopolitiikkaan ennustettavuutta ja jatkuvuutta sekä varmistamaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
2. Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.1 tavoitteen 2 mukaan Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointivaltioksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen tulee saavuttaa päästötön sähkön ja lämmön tuotanto viimeistään 2030-luvulla. Kivihiilen käyttö päättyy hallitusohjelman mukaan viimeistään toukokuussa 2029. Myös muille fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiselle tulee asettaa ilmastolaissa sitova takaraja, joka on linjassa hallitusohjelman hiilineutraaliuden ja -negatiivisuuden sekä fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan “Turpeen pääasiallinen energian käyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa”. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan turpeen käytön lopettamiselle on kirjattava lakiin sitova takaraja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen rinnalla.

3. Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.1 tavoitteen 3 keinoihin kasvattaa Suomen hiilinieluja on ilmastolaissa sitouduttava ja määriteltävä lakiin kunnianhimoiset nielujen kasvattamisen tavoitteet.

Hiilineutraalius ja -negatiivisuus tulee saavuttaa Suomen sisäisillä nielulisäyksillä. Suomi ei saa tukeutua tavoitteen saavuttaakseen ulkoisiin kompensaatioihin. Panostukset suomalaisiin nieluihin, kuten metsiin ja viljelymaihin, tukevat myös luonnon monimuotoisuutta, jota maankäytön ja ilmaston muutokset uhkaavat. Kompensaatiot ovat toisaalta globaalin oikeudenmukaisuuden ja aidon lisäisyyden kannalta arveluttava keino, joka ei ole linjassa Suomen ilmasto- eikä kehitystavoitteiden kanssa.

4. Valtio-omistajan on edellytettävä, että valtion omistamat yritykset ottavat toiminnassaan huomioon Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Tällä voisi olla ohjausvaikutusta myös muulle elinkeinoelämälle.
5. Ilmastolle haitallisia tukia tulee leikata, sillä se on kustannustehokas ja vaikuttava kannustin päästöjen vähentämiseksi. On kestämätöntä, että hiilineutraaliuuteen pyrkivässä yhteiskunnassa valtio käyttää vuosittain noin 3,5 miljardia euroa ilmastolle haitallisiin tukiin, jotka osaltaan hidastavat Suomea saavuttamasta pääministeri Marinin hallitusohjelman hiilineutraaliustavoitetta.

“Ilmastolle yritystukien poisto on ensimmäinen askel ohjauksessa, jossa samanaikaisesti lisätään investointeja uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energialähteisiin, poistetaan ympäristöä kuormittavat tuet ja muutetaan yleisemmin tuotanto ja kulutus rakenteellisesti niin, että energian ja materiaalin kulutus ei enää kasva.”

6. Ilmastovaikutusten arviointi on otettava osaksi ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupamenettelyä.
7. Ilmastolaissa on lisättävä resursseja kuntien ilmastotyöhön sekä asetettava kunnille sitovat ja mitattavissa olevat päästövähennystavoitteet, jolla varmistetaan, että kuntien tasavertaisuus päästöjen vähentämisessä toteutuu ja saavutetaan kansalliset päästövähennystavoitteet. Kuntien maankäytöllä ja kaavoituksella, julkisilla hankinnoilla, taloudellisella ohjauksella sekä liikenneratkaisuilla on merkittävä rooli kansallisten päästövähennystavoitteiden ja hiilineutraaliuuden saavuttamisessa.
8. Ilmastopaneelin neuvoa-antavaa roolia Suomen ilmastopolitiikassa tulee vahvistaa. Ilmastopaneelia on kuultava ilmastopolitiikkaan vaikuttavissa prosesseissa, sille on taattava riittävät resurssit toimia ilmastopolitiikan neuvoa-antavana tahona ja panelisteille on turvattava riittävät edellytykset tehdä aktiivisesti korkeatasoista tutkimustyötä.
9. Ilmastolaissa tulee taata perustuslain (731/1999) 20 § 2 momentin mukaiset riittävät osallistumismahdollisuudet elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tieto Suomen ilmastopoliittisesta päätöksenteosta sekä päästötavoitteiden etenemisestä tulee olla helposti, läpinäkyvästi ja jatkuvasti jokaisen saatavilla. Tieto tulee olla koottuna ymmärrettävässä muodossa yhteen paikkaan.

Ilmastolain mukainen ilmastovuosikertomus kattaa nykyisellään vain päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöt. Ilmastovuosikertomuksen tulee jatkossa tarkastella Suomen päästöjen kokonaisuutta kattaen Suomen rajojen ulkopuolella kulutuksen takia aiheutetut päästöt, maankäyttösektorin, päästökauppasektorin sekä ilmastopolitiikan toimenpiteet. Ilmastovuosikertomusta on vahvistettava ilmastolain uudistuksen yhteydessä ja sen saavutettavuutta on parannettava.

10. Globaalin oikeudenmukaisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden puitteissa laissa tulee huomioida myös Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvat päästöt. Suomalaisten kulutuksella on vaikutusta globaaleihin päästöihin ja Suomi on muiden länsimaiden tapaan ulkoistanut suuren osan ilmasto- ja ympäristökuormituksestaan muihin maihin.

Suomen tulee raportoida erikseen suomalaisten kulutuksen vaikutuksesta kansainvälisiin päästöihin, mukaan lukien laiva- ja lentoliikenteen päästöihin.

Suomen tulee ottaa vastuu ulkoistetuista päästöistään sekä suunnitella toimia niiden vähentämiseksi ja raportoida näistä toimista.

Suomen tulee huomioida osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta ja pääministeri Marinin hallitusohjelman kohta 3.2 linjausten mukaisesti lisätä ilmastorahoitusta alimpien tuloluokkien maille. Ilmastorahoituksen tulee olla kehitysrahoitukselle lisäistä.

11. Ilmastopolitiikka ei saa rajoittua vain ilmastolakiin, vaan sen on läpileikattava kaikki kansallinen ja kansainvälinen päätöksenteko. Jotta uudistettuun ilmastolakiin asetettavat tavoitteet saavutetaan, myös muiden lakien, muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä luonnonsuojelulain (1096/1996) uudistusten yhteydessä näiden lakien tavoitteita tulee kiristää.

---

Tämän kannanoton myötä Suomen YK-nuoret vaatii uudistettuun ilmastolakiin oikeudellisesti sitovia, kunnianhimoisia tavoitteita ja konkreettisia keinoja päästöjen vähentämiseksi sekä toivoo Suomen ottavan rohkean ja koko kansainväliselle yhteisölle suuntaa näyttävän askeleen kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Kuva: photos_mweber/Flickr

Suomen YK-nuoret tuomitsee Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin päätöksen leikata Yhdysvaltojen rahoituksen  Maailman terveysjärjestöltä (WHO) ja muistuttaa, että kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa koronaviruspandemiasta selviämiseksi. 

---

YK-nuoret on huolissaan presidentti Trumpin päätöksestä lakkauttaa Yhdysvaltojen tuki WHO:lle tänään 15.4.2020. Trump oli uhannut asialla jo aiemmin.  Yhdysvallat on WHO:n suurin rahoittaja yli 400 miljoonan dollarin vuosiosuudellaan ja rahoituksen lopettaminen tulee vaikuttamaan WHO:n kykyyn taistella koronavirusta vastaan. Tämä on suoraan pois niistä resursseista, joilla koronakriisiä ratkaistaan maailmanlaajuisesti.

“Yhdysvaltojen päätös katkaista rahoitus voi maksaa ihmishenkiä”, sanoo YK-nuorten puheenjohtaja Nicole Onnela.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tuomitsi ripeästi Yhdysvaltojen päätöksen: ”Nyt ei ole aika leikata WHO:n rahoitusta”.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi tänään Suomen päätöksestä  nostaa rahoitustaan WHO:lle vuoden 2015 tasolle eli 5,5 miljoonaan euroon tilanteesta johtuen. YK-nuoret kiittää Suomen hallitusta tästä nopeasta ja vastuullisesta päätöksestä.

“Koronataistelussa tarvitaan globaalia yhteistyötä ja solidaarisuutta – ei vastakkainasettelua. Korona voi sulkea maiden rajat fyysisesti, mutta se ei saa rakentaa muuria keskustelulle ja yhteisille toimille”, sanoo puheenjohtaja Onnela.

Suomen YK-liitto on jo aiemmin ottanut kantaa WHO:n rahoituksen puolesta ja kirjoitus on luettavissa linkin kautta.

YK-nuoret ovat erityisen huolissaan WHO:n rahoitusvajeen vaikutuksista nuoriin.

---

Nicole Onnela

Suomen YK-nuorten puheenjohtaja 

nicole.onnela@yknuoret.fi

+358407402353

Lue ja lataa halutessasi kannanotto PDF-muodossa tästä.

Nuoriso- ja kansalaisjärjestöt vaativat: Nuoret EU:n päättäviin pöytiin

Tämän päivän poliittiset päätökset tehdään niistä ongelmista, jotka vaikuttavat nuoriin huomenna. Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa korostaen nuorten aidon osallistumisen on oltava keskeistä ei pelkästään yksittäisissä valtioissa, vaan myös Euroopan unionissa.

Eurooppalaiset nuoret kokevat, ettei heidän ääntään kuulla. Nuoria ei kuitenkaan voi syyttää poliittisen kiinnostuksen puutteesta: aktiivisen kansalaisuuden toteuttaminen esimerkiksi ilmastolakkojen ja sosiaalisen median välityksellä osoittaa, että eurooppalaiset nuoret haluavat vaikuttaa. Tämän puolesta puhuu myös viime eurovaaleissa kohonnut nuorten äänestysprosentti.

Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma korostaa nuorten merkittävää roolia rauhan edistämisessä ja konfliktien ehkäisemisessä. Päätöslauselmaa tulee kuitenkin edistää myös valtioissa, joissa ei ole konfliktia. Samoin sitä tulee edistää EU:n päätöksentekoelimissä, ei vain sen konfliktialueiden ulkorajayhteistyöohjelmien toimintalinjauksissa. Unionissa on Suomen 2250-toimintasuunnitelman ideoinnin mukaisesti lisättävä nuorten osallistumista, syrjäytymisen ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä sekä kumppanuuksia. Tätä Suomella on erinomainen tilaisuus edistää unioninlaajuisesti puheenjohtajuuskaudellaan.

Tällä hetkellä nuorten vaikutusmahdollisuudet EU-tasolla ovat heiveröisiä, vaikka unionin nuorisopolitiikan ja -strategian periaatteita ovat osallisuuden ja osallistumisen edistäminen, ja unioni on myös sitoutunut vahvistamaan yhteistyötä YK:n kanssa 2250-sektorilla. Suomen tulisi pitää päätöslauselmaa enemmän esillä ja rohkaista myös seuraavaa puheenjohtajamaata Kroatiaa nuoriso-osallistamiseen.

Nuorilla on kykyä johtajuuteen, kuten ilmastotoiminta on osoittanut. Nuorten tulisikin olla edustettuna jokaisella päätöksenteon tasolla – myös EU:ssa. Keskeistä on mahdollistaa kaikkien nuorten osallisuus huomioimalla myös erilaiset esteet osallisuudelle. Kannustamme Suomea nostamaan nuorten osallisuutta ottamalla nuoret keskeiseksi osaksi vaikuttavaa toimintaa myös EU:ssa. Me haluamme lisää nuoria mukaan delegaatioihin, tapaamisiin ja tapahtumiin.

EU:n jäsennelty vuoropuhelu on ollut oiva esimerkki nuorten osallistamisesta demokraattiseen toimintaan. YK:n nuorisodelegaatin tavoin myös EU:ssa on tarvetta nuorisodelegaateille. Myös muut osallistamisen tavat, kuten nuorisovaltuustot, tulee ottaa laaja-alaisemmin käyttöön EU-tasolla. Nuorisodialogi tuo enemmän luottamusta ja vahvistaa unionia murroksen aikoina. Näin voidaan aidosti rakentaa siltoja ja kumppanuuksia valtioiden välillä ja rakentaa kestävää tulevaisuutta nuorilta nuorille.

Ilmastokriisin aikakaudella on nähty entistä selvemmin, että nuoret ovat toimijoita, eivät puheenaiheita. Nuoret ja nuorisojärjestöt on nähtävä tasavertaisina päätöksentekokumppaneina kaikissa poliittisissa kysymyksissä. Tämä on edellytys turvallisuudelle, luottamukselle ja eurooppalaisen yhteisön yhteenkuuluvuudelle. On muodollisten lupausten sijaan aidon osallistumisen ja vaikuttamisen aika.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Suomen YK-nuoret, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, Suomen Sadankomitea, Suomen UNICEF, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Helsingin YK-nuoret, Finnish Model United Nations Society, Turun YK-yhdistys, Jyväskylän YK-yhdistys, Tampereen YK-yhdistys, Kölvi-toiminta (Pakolaisnuorten tuki ry), Suomen YMCA:n liitto, Changemaker, Järvenpään Nuorisovaltuusto, AIESEC Suomi, European Youth Parliament Finland – EYP Finland, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Laajan turvallisuuden verkosto Wider Security Network WISE, Suomen UN Women, Fingo ry, Suomen Partiolaiset, Nuorten Agenda 2030-ryhmä, Setlementti Louhela, Eurooppanuoret, Africa Talent and Change Foundation, Amnesty International Suomi, Oulun seudun YK-yhdistys ja Suomen YK-liitto.

Suomen YK-nuoret vaatii, että YK:n päätöslauselman 2250, Nuoret, rauha ja turvallisuus, toimeenpano kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan selkein askelmerkein. Nuorten todellisen osallistamisen turvaamiseksi Suomen on oltava jatkossakin edelläkävijä päätöslauselman toimeenpanossa. Päätöslauselman toimeenpanosta ei saa tulla vain diplomaattista vientituotetta, vaan muutoksia on tehtävä myös Suomessa.

Päätöslauselmaa tulee edistää myös Suomen kaltaisissa maissa, joissa aktiivista konfliktia ei ole käynnissä. Tulevan hallituksen tulee kehittää nuorten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta yhteiskuntaan takaamalla heille mahdollisuus osallistua aidosti kaikkeen nuoria koskevaan päätöksentekoon sen kaikilla tasoilla. Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, joten erilaiset esteet osallisuudelle tulee huomioida ja niitä madaltaa esimerkiksi tarjoamalla riittävästi selkeää taustatietoa ja mahdollistamalla riittävän kommentointiajan. Toimivia osallistamisen tapoja, kuten nuorisodelegaatit ja nuorisovaltuustot, tulee ottaa käyttöön laajemmin. Vastaavasti nuoria kannustetaan mukaan päätöksentekoon ottamalla heidät mukaan asiantuntijakuulemisiin ja lisäämällä päätöksentekoharjoituksia ja demokratiakasvatusta kouluissa.

Nuorten tulee olla keskeisessä asemassa rauhanprosesseissa ja päätöksenteossa, sillä nuorilla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan. Nuorilla on asiantuntijuutta sekä halua vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin. Eri nuorisojärjestöjen edustajat ovat nostaneet esiin muun muassa ympäristökysymyksiä, mielenterveyden edistämistä sekä koulutuksen mahdollistamista toisella asteella. Suomen kaltaisen vakaan ja rauhanomaisen yhteiskunnan ylläpitäminen vaatii aktiivisia ponnistuksia.

2250-päätöslauselma on erittäin keskeinen työkalu nuorten aseman vahvistamisessa yhteiskunnassa. Nuorten moninaisuuden tunnustaminen, erilaisten toimintatapojen mahdollistaminen sekä olemassaolevan työn tukeminen ja vahvistaminen ovat keskeisiä tapoja taata kehittyvä ja vakaa yhteiskunta. On aika tunnistaa ja tunnustaa nuoret myönteisenä voimavarana rauhan ja turvallisuuden edistämisessä.