Kulunut vuosi on ollut vaikea monelle ja etenkin haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille. Korona on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään niin globaalisti kuin kotimaassa. YK:n lastenjärjestö UNICEF on todennut, että korona on vaikuttanut 1,5 miljardin lapsen koulunkäyntiin ja koulusulut haittaavat edelleen noin 706 miljoonan lapsen koulutietä.
Suomen YK-nuoret on seurannut tarkasti nuoria koskevaa yhteiskunnallista keskustelua vuoden aikana ja muistuttaa, että tietyn ikä- tai muun väestöryhmän syyllistäminen ei ole rakentava tapa kohdata kriisitilannetta. Moni nuori on toiminut huolellisesti ja vastuullisesti lähimmäisiään suojaten.
Nuoret ovat kokeneet kuluneena vuonna mm. yksinäisyyttä, ahdistusta, väsymystä ja pelkoa enemmän kuin aiemmin. Fyysinen eristäytyminen on tarkoittanut sosiaalista eristäytymistä. Sosiaalinen media ei korvaa ystävien ja perheen ulkopuolisen elämänpiirin kanssa koettua läheisyyttä. Etäkoulu ja rajoitteet uuvuttavat nuoria. Koti ei ole kaikille viihtyisä, turvallinen tai väkivallaton paikka.
Kriisitilanteissa tulee muistaa vuorovaikutus nuorten kanssa, sillä se parantaa lopputulosta ja ymmärrystä suositusten seuraamisen tarpeesta. Nuoret voivat olla perheestä parhaiten perillä koronavirukselta suojautumisen tarpeesta ja keinoista. Suomen YK-nuoret kehottaakin, että lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevia rajoituksia ja suosituksia tehtäessä.
Valon juhlakauden alkaessa voidaan sanoa, että valoa näkyy jo. Koronavirusta vastaan kehitetään rokotteita useissa monikansallisissa tutkimusryhmissä: erilaisia rokoteaihioita on satoja ja muutama maa on jo aloittanut rokotukset. WHO:n mukaan erilaisilla rokotteilla pelastetaan jo tällä hetkellä vuosittain jopa 2-3 miljoona ihmishenkeä. Suomen YK-nuoret kehottaa seuraamaan rokotuksia koskevia viranomaissuosituksia ja toimimaan niiden mukaisesti.
Meistä jokainen on vastuussa koronaviruksen leviämisen pysäyttämisessä. Suomen YK-nuoret kannustaa kaikkia rajoitustoimien ja suosituksien seuraamiseen etenkin lomakauden ja uuden vuoden kynnyksellä.
Suomen YK-nuorten hallituksen puolesta,
Nicole Onnela
Puheenjohtaja
nicole.onnela@yknuoret.fi
Kuva: miguelb/Flickr
Suomen YK-nuorten kestävän kulutuksen koordinaattori Heidi Annalan teksti on osa Pohjoismaat maailmassa – dystopioita ja ratkaisuja -julkaisua, jonka löydät klikkaamalla tästä.
Suomi, Pohjoismaat ja EU ovat jo kääntämässä selkäänsä juuri lukemallesi dystopialle. Ilmastonmuutoksen määrätietoinen torjunta vaatii massiivisia, rakennetason muutoksia, ja kuin siirtolohkaretta vierittäessä, vaikeinta on voittaa inertia ja päästä liikkeelle. Liikkeellä kuitenkin ollaan jo.
EU:n vihreän kehityksen ohjelma (kenties paremmin tunnettu englanniksi nimellä “EU Green Deal”), sukupolvet yhdistävä ilmastoliike, lukuisat tutkimushankkeet ja pohjoismaiset yhteistyöprojektit ovat esimerkkejä läpi eurooppalaisten yhteiskuntien kantavasta halusta toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. On todella merkittävää, ettei 2020:a leimannut pysähtyneisyys ole ulottunut ilmastonmuutoksen torjuntaan vaan, muutos kohti vihreämpää tulevaisuutta on kiihtynyt entisestään. Enää se ei pysähdy: kun talouden elvytyspaketista keskellä pandemiaa 20% käytetään vihreämmän talouden luomiseen, jokin on muuttunut pysyvästi.
Uskallan siis luottaa siihen, että unioni säilyttää motivaationsa ilmastotavoitteiden edistämiseen myös suurimman osan tulevista vuosikymmenistä. Olisikin traagista tuhlausta, jollei Green Dealin toimia ajettaisi täyttä höyryä loppuun saakka, sillä EU:n ilmastotavoitteet heijastavat ajankohtaista ilmastotieteen näkemystä tehokkaasta mitigaatiosta kenties paremmin kuin ilmastotoimet missään muualla.
Tavoitteiden muodostamisessa on selkeästi seurattu IPCC:n skenaarioita, niin ilmakehän (RCP- eli säteilypakoteskenaariot) kuin yhteiskuntienkin muutoksista (SSP- eli jaetut sosioekonomiset polut). Yhdessä näistä skenaarioista voidaan päätellä, millaisilta sosioekonomisilta poluilta on mahdollista saapua alle 1,5 tai 2 asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä, ja kuinka haastavaa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen tulevat olemaan.
Näistä skenaarioista houkuttelevin on SSP1, “Kestävä vihreä kasvu” (kaikissa toistaiseksi julkaistuissa skenaarioissa oletetaan pyrkimys talouskasvuun, mutta osassa BKT:n rinnalla on myös laajempia hyvinvoinnin mittareita). Tässä tulevaisuudessa yhteiskunta siirtyy nopeasti uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaampiin teknologioihin, ja talouskasvu irtaantuu materiaalien käytöstä. Kasvihuonekaasujen nettopäästöt puolitetaan 2030 mennessä ja ilmastoneutraalius saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. Green Deal edistää kaikkia näitä ja monia muita SSP1:n esittämiä muutoksia ilahduttavalla johdonmukaisuudella – aivan kuin Euroopan ilmastostrategia pohjaisi parhaaseen tarjolla olevaan tutkimustietoon!
Green Dealin voimakkaan teknologiapainotteinen lähestyminen herättää kuitenkin kysymyksen reilusta siirtymästä, ja muun muassa SSP1:n vaatimasta maiden sisäisen ja välisen eriarvoisuuden vähentämisestä. Niin EU:n, pohjoismaiden kuin yksittäisten jäsenvaltioidenkin tulisi siksi Green Dealin leveällä pensselillä maalattuja toimia toteuttaessaan pitää tiukasti mielessään, etteivät vaaditut muutokset ole ainoastaan teknologisia. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden on noustava tärkeysjärjestyksessä kasvihuonekaasujen rinnalle, jos todella haluamme muutoksesta rauhallisen ja kestävän.
EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikka on jo pitkään edustanut maailman kärkeä, mutta merkittävää ilmastotyötä tehdään myös lähempänä kotia. Pohjoismaisella ilmasto- ja ympäristöyhteistyöllä on pitkät juuret ja vahva kannatus; kun vuonna 2019 Pohjoismaiden ministerineuvosto haastatteli 5000 pohjoismaalaista heidän näkemyksistään ilmastonmuutoksesta, demokratiasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, suurin osa vastaajista piti ilmastoa ja ympäristöä Pohjoismaiden tärkeimpänä yhteistyöalueena, ylitse jopa arvostetun puolustusyhteistyömme! Kahdeksan kymmenestä piti tärkeänä että Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja näin onneksi olemmekin. Meillä on ollut yhteisiä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen liittyviä projekteja jo useamman vuosikymmenen, antaen meille maailman parhaat eväät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Pohjoismaiden vaikuttavuus ulottuu myös omien rajojemme ulkopuolelle: sekä yksittäiset Pohjoismaat että yhteistyöelimet kuten Nordic Development Fund edistävät omista ratkaisuistaan ammentavaa, paikallisesti sovellettua, adaptaatiota kumppanimaissa ympäri maailmaa. Vaikka suora ratkaisuvienti ei kannakaan kauas, onnistuneiden ratkaisujen jakaminen aikana, jolloin kaikki Pariisin sopimuksen osapuolet etsivät keinoja sitoumustensa täyttämiseen, voi tuottaa maailmanlaajuisesti merkittäviä tuloksia. On kuitenkin hyvä muistaa oppimisen kulkevan molempiin suuntiin. Kuten Green Dealinkin tapauksessa, parhaatkaan ratkaisut eivät vie riittävän pitkälle ilman sitoumusta globaaliin tasa-arvoon ja yhteistyökumppaneiden kunnioitukseen.
Euroopalla on siis hyvät edellytykset pienentää ilmastonmuutoksen osuutta dystopiassa mainittujen muuttoliikkeiden taustalla. Pakolaisuus ja muuttoliikkeet ovat kuitenkin aina useiden osien summia, eikä toisaalta edes onnistunein ilmastopolitiikka voi enää ehkäistä ilmastonmuutosta kokonaan. Siksi EU:n vireillä oleva muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (englanniksi Migration Pact) on äärimmäisen tärkeä ehkäistäksemme jatkossa vuosien 2015 ja 2016 kaltaista maahanmuuttopaniikkia ja -riitelyä. Tuolloin Eurooppa epäonnistui pahasti, ja epäonnistuu edelleen niin kuin muun muassa taannoin uutisiin noussut Morian leirin tilanne osoittaa. Niin EU, jäsenvaltiot, kuin niiden kansalaisetkin ovat kuitenkin oppineet viidessä vuodessa paljon. Jäsenvaltioiden poliittisten intressien tasapainottaminen turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet huomioiden on sopimusta esittävälle komissiolle haastava, muttei mahdoton tehtävä.
Migration Pactin yksityiskohtia ei vielä tunneta, mutta sen tärkeimmät vaikutukset voivat seurata jo yhteisesti hyväksytyn suunnitelman luomasta oikeudenmukaisuuden tunteesta. Vuosien 2015 ja 2016 maahanmuuttopiikin jälkeen toteutetun tutkimuksen mukaan eurooppalaiset ovat sitä avoimempia uusille tulijoille, mitä reilummiksi turvapaikan saamisen säännöt koetaan. Toisaalta myös onnistunut integraatio ja sen mukanaan tuomat positiiviset henkilökohtaiset kohtaamiset voivat hiljalleen muokata eurooppalaisten asenteita maahanmuuttomyönteisemmiksi. Yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa nyt valmistelevilla onkin nyt mahdollisuus ja velvollisuus muokata maaperä sopuisalle, ihmisoikeuksia kunnoittavalle maahanmuuttopolitiikalle suotuisaksi.
Entä nationalismi? Entä kansallisvaltiota itsenäisenä toimijana korostava oikeistopopulismi? Vaikka näillä aatteilla ja niitä edistävillä puolueilla voikin olla huomattava vaikutus yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan, toisin kuin dystopiassa, ero EU:sta houkuttelee Brexitin kaaoksen myötä yhä harvempaa. Vielä on aikaista sanoa, kuinka kauan Brexitin antama immuniteetti erohaluja vastaan kantaa, mutta ainakin toistaiseksi populistipuolueiden keskittyminen liittovaltiokehityksen vastustamiseen unionin sisältä käsin on lupaava enne sen tulevaisuudelle.
Merkkejä kiinnostuksesta täydelliseen eristykseen on vaikea löytää muualtakaan, erityisesti tänä vuonna kun Euroopan ja Pohjoismaiden välistä vapaata liikkuvuutta on rajoitettu rajusti ensimmäistä kertaa sitten Schengenin sopimuksen solmimisen. Itsestäänselvyytenä pidetyt tiiviin kansainvälisen yhteistyön hyödyt ovat nousseet otsikoihin ja kansalaisten tietoisuuteen ympäri maailman, eivätkä vähiten täällä pohjoisessa. Kovat rajat Pohjoismaiden välillä ovat olleet luonnoton kokemus, ja liikkuvuuden säilyttämiseksi onkin tehty huomattavia, laajalti suosittuja, poikkeuksia.
Rajajärjestelyt ovat kuitenkin vain yksi esimerkki Pohjoismaiden erityislaatuisesta suhteesta. Kenties vielä kuvaavammin, toiset Pohjoismaat ovat säännöllisesti toistuva poikkeus kansainvälisen yhteistyön ja integraation karsimista ajavien tahojen listalla – muunmuassa perussuomalaiset ja sverigedemokrater esittävät EU:sta etääntymisen tai eroamisen vaihtoehdoksi (ja jopa keinoksi) tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä, Yhtäältä yhteistyöhalukkuudesta voi tulkita, että tarve yhteistyöhön globaalien ongelmien ratkaisemiseksi tunnustetaan läpi puoluerajojen, millä voi olla seurauksia yhteistyölle laajemminkin. Toisaalta voi huomata, että kutistetaan kansainvälisen yhteistyön piiriä miten pieneksi tahansa, toiset pohjoismaat mahtuvat aina sen sisään.
En siis usko pohjoismaisen yhteistyön olevan lähivuosikymmeninä uhattuna. Päinvastoin, valtiot lanseeraavat uusia syvempää integraatiota edistäviä hankkeita toisensa jälkeen,, ja kansalaisten kokemus yhteisestä kulttuuripiiristä on voimissaan. Ehkä voisimmekin ilmastonmuutokseen liittyvän tietotaidon lisäksi jakaa myös kokemuksiamme vahvasta alueellisesta yhteistyöstä, ja ammentaa kokemuksistamme kansainvälisen yhteistyön tukemisessa.
Siis yhteenvetona: Niin EU:ssa kuin pohjoismaissakin yhteinen muutos kohti kestävämpää tulevaisuutta on vierähtänyt liikkeelle, ja meillä on hyvä asema yhtäältä torjua ilmastonmuutosta, toisaalta varautua sen seurauksiin. Tieteeseen perustuva ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, jolla on vahva kansan kannatus, on voimakas työkalu tulevaisuuden muovaamiseen. Käytetään sitä vastuullisesti.
Ilmastonmuutos on pakottanut yhteiskuntamme pohtimaan tarkkaan minkä tarjolla olevista tulevaisuuksista valitsemme, punnitsemaan uudenlaisten dystopioiden ja utopioiden välillä. Vaikka pessimistisissä ilmastokeskusteluissa tavataan usein sanoa, ettei ihminen ole viritetty välittämään tulevaisuudesta nykyhetken himojensa kustannuksella, lähihistoria osoittaa ettei se silti ole lainkaan mahdotonta.
Kun maailman johtavat ilmastotutkijat kertovat nykytoiminnan johtavan suoraan kohti Alviinan esittämää tulevaisuuttakin karmeampaa dystopiaa, maailma kuuntelee, ja muuttaa suuntaa. Eivät kaikki, mutta selvästi ainakin Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet. EU:n Green Dealia valmistelevat osapuolet. Suomeen maailman kunnianhimoisinta ilmastolakia ajava hallitus ja kaikki me kansalaiset heitä kirittämässä.
Lämmin kiitos Maria Karttuselle ja Mikko Jalolle heidän korvaamattomasta avustaan.
Heidi Annala,
Suomen YK-nuorten kestävän kulutuksen koordinaattori
Lue ilmastolakikannanotto (suomeksi)
Lue ilmastolakikannanotto (saameksi)
George Floydin menehtyminen poliisin väkivaltaisessa kiinniotossa Yhdysvalloissa nosti kesäkuussa Black Lives Matter -liikkeen sekä rasismin yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön globaalisti muistuttaen, että rasismi ei ole kadonnut yhteiskunnistamme minnekään. Rasismia esiintyy eri muodoissaan, kuten rakenteellisena rasismina, arkipäivän rasismina, vihapuheen kohteena olemisena ja kaikkinaisena syrjintänä ihonvärin perusteella. Kaikkia näitä muotoja esiintyy myös Suomessa. Being Black in the EU -tutkimuksen (2019) mukaan noin puolet maahanmuuttajataustaisista henkilöistä kokee ulkonäköön perustuvaa syrjintää Suomessa. Tulos on Euroopan toiseksi huonoin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu tuotti selvityksen afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä Suomessa. Selvityksen (2020) mukaan afrikkalaistaustaiset henkilöt kokevat Suomessa rasistista syrjintää arkipäivän tilanteissa niin julkisissa tiloissa kuin kouluissa ja työpaikoilla, mutta yli puolet vastaajista ei ilmoita kokemastaan syrjinnästä millekään viralliselle taholle. Yleisin syy on, että ilmoittamisen ei koeta johtavan mihinkään.
Rakenteellista rasismia on pyritty estämään muun muassa lainsäädännön keinoin. Kansainvälisesti YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on pyrkimys rasismin poistamiseen maailmasta. Suomessa yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, rikoslaki vihapuheen. Laki tai sopimukset eivät yksinään riitä syrjinnän ja rasismin poistamiseen yhteiskunnasta. Tarvitaan aktiivista arkipäivän anti-rasismia ja asenteiden muutosta. Rasismin ja syrjinnän läsnäolo on rauhan poissaoloa.
Jokaisella nuorella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi. Tästä huolimatta Suomessa monet nuoret joutuvat kohtaamaan rasismia ja syrjintää päivittäin. Vähemmistönuorten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joiden sivuuttaminen ei missään tilanteessa ole hyväksyttävää. Perinteisesti ymmärrämme rauhan vastakohtana sodan, konfliktien ja väkivallan tilaan. Mitä jos rauha olisikin jotain syvempää kuin näiden poissaoloa? Tällöin puhumme positiivisesta rauhasta; yhteiskunnasta, joka rakentuu oikeudenmukaisten instituutioiden ja ihmisten keskinäisen kunnioituksen varaan (CMI). Kunnioittamalla toisiamme ikään, sukupuoleen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja ihonväriin katsomatta sekä edistämällä antirasistista Suomea edistämme samalla positiivisen rauhan tilaa. Vastakohtaisesti syrjintä, vihapuhe ja rasismi edistävät vastakkainasettelua ja negatiivisen rauhan tilaa yhteiskunnassa.
Rasismin ja syrjinnän poissaolo kaikissa muodoissaan on yhteiskuntarauhan edellytys. Ei riitä, että sanoudumme irti rasismista vaan meidän on tunnistettava ja käsiteltävä omat ennakkoluulomme ja jokapäiväisillä valinnoillamme edistettävä rasismivapaata maailmaa. Meidän on oltava jokapäiväisessä toiminnassamme anti-rasisteja. Muutos ei koskaan tapahdu tyhjiössä, vaan jokainen meistä on osa muutosta. Yhdessä olemme voima, joka johtaa rasismin ja syrjinnän vähenemiseen.
Suomen YK-nuoret haluavat osallistua muutoksen tekemiseen ja järjestää valtakunnallisen Nuorten rauhanviikon, jonka teema on Kestävän kehityksen 2030 tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Nuorten rauhanviikko huipentuu kansainvälistä rauhanpäivää (21.9) mukaillen Helsingin Oodi-kirjastossa 26.9. pidettävään Nuorten rauhanviikon seminaariin positiivisesta rauhasta. Seminaarin puheenvuoroilla sekä paneelikeskustelulla pyritään löytämään syvempää ymmärrystä eri yhteiskunnan toimijoiden pyrkimyksestä edistää positiivista rauhaa, oikeudenmukaisuutta sekä hyvää hallintoa nuorten hyväksi niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta.
Lämpimästi tervetuloa tällä viikolla Nuorten rauhanviikolle osallistumaan rauhan teemaisiin webinaareihin, tapahtumiin ja tempauksiin, joita Suomen YK-nuoret toteuttavat yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuorten rauhanviikon aikataulun 2020 löydät Facebookista tai Suomen YK-nuorten nettisivuilta.
Vaadimme, että Suomen ilmastolaki (609/2015) uudistetaan maailman vahvimmaksi ja kunnianhimoisimmaksi heijastaen Suomen halua nousta globaaliksi johtajaksi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa sopimusosapuolia pitämään maapallon lämpenemisen selvästi alle kahdessa asteessa. Vaikka Pariisin sopimus ei sisällä oikeudellisesti sitovia määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, sitoo se kaikkia sopimusosapuolia silti kunnianhimoisiin toimiin. Nyt on aika osoittaa kunnianhimoa myös kansallisesti Suomen ilmastolaissa.
Suomi on sitoutunut myös kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda2030) saavuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain jos Suomi tekee lujasti töitä päästääkseen hiilineutraaliuuteen ja osaltaan hidastaa globaalia ilmaston lämpenemistä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset tavoitteet oikeudenmukaisesta siirtymästä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja kohti hiilinegatiivisuutta nopeasti sen jälkeen sekä olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta ja saavuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet. Suomen ilmastolaki tulee päivittää hallitusohjelman tavoitteiden mukaiseksi.
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan “Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisijana – meillä voi olla pieni jalanjälki, mutta suuri kädenjälki”. Pelkkä yritys ei kuitenkaan riitä – Suomen on oltava kokoaan suurempi ratkaisija käsillämme olevassa ilmastokriisissä. Suomen tulee kantaa globaali vastuunsa ja toimia kunnianhimoisemmin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, käyttäen sellaisia ilmastopoliittisia keinoja, jotka tukevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista Suomen rajojen sisä- ja ulkopuolella sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä.
Suomen YK-nuoret haluaa uudistetusta ilmastolaista seuraavilta osin nykyistä lakia selvästi velvoittavamman ja kunnianhimoisemman:
- Ilmastolakiin tulee kirjata pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.1 tavoitteen 1 mukaisesti Suomelle sitova velvoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus nopeasti sen jälkeen. Hallitusohjelman kirjaukselle “Suomi on hiilinegatiivinen nopeasti vuoden 2035 jälkeen” tulee asettaa sitova tavoitevuosi. Lakiin tulee asettaa myös sitovat välitavoitteet tuomaan ilmastopolitiikkaan ennustettavuutta ja jatkuvuutta sekä varmistamaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
- Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.1 tavoitteen 2 mukaan Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointivaltioksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen tulee saavuttaa päästötön sähkön ja lämmön tuotanto viimeistään 2030-luvulla. Kivihiilen käyttö päättyy hallitusohjelman mukaan viimeistään toukokuussa 2029. Myös muille fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiselle tulee asettaa ilmastolaissa sitova takaraja, joka on linjassa hallitusohjelman hiilineutraaliuden ja -negatiivisuuden sekä fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa.
Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan “Turpeen pääasiallinen energian käyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa”. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan turpeen käytön lopettamiselle on kirjattava lakiin sitova takaraja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen rinnalla.
- Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.1 tavoitteen 3 keinoihin kasvattaa Suomen hiilinieluja on ilmastolaissa sitouduttava ja määriteltävä lakiin kunnianhimoiset nielujen kasvattamisen tavoitteet.
Hiilineutraalius ja -negatiivisuus tulee saavuttaa Suomen sisäisillä nielulisäyksillä. Suomi ei saa tukeutua tavoitteen saavuttaakseen ulkoisiin kompensaatioihin. Panostukset suomalaisiin nieluihin, kuten metsiin ja viljelymaihin, tukevat myös luonnon monimuotoisuutta, jota maankäytön ja ilmaston muutokset uhkaavat. Kompensaatiot ovat toisaalta globaalin oikeudenmukaisuuden ja aidon lisäisyyden kannalta arveluttava keino, joka ei ole linjassa Suomen ilmasto- eikä kehitystavoitteiden kanssa.
- Valtio-omistajan on edellytettävä, että valtion omistamat yritykset ottavat toiminnassaan huomioon Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Tällä voisi olla ohjausvaikutusta myös muulle elinkeinoelämälle.
- Ilmastolle haitallisia tukia tulee leikata, sillä se on kustannustehokas ja vaikuttava kannustin päästöjen vähentämiseksi. On kestämätöntä, että hiilineutraaliuuteen pyrkivässä yhteiskunnassa valtio käyttää vuosittain noin 3,5 miljardia euroa ilmastolle haitallisiin tukiin, jotka osaltaan hidastavat Suomea saavuttamasta pääministeri Marinin hallitusohjelman hiilineutraaliustavoitetta.
“Ilmastolle yritystukien poisto on ensimmäinen askel ohjauksessa, jossa samanaikaisesti lisätään investointeja uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energialähteisiin, poistetaan ympäristöä kuormittavat tuet ja muutetaan yleisemmin tuotanto ja kulutus rakenteellisesti niin, että energian ja materiaalin kulutus ei enää kasva.”
- Ilmastovaikutusten arviointi on otettava osaksi ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupamenettelyä.
- Ilmastolaissa on lisättävä resursseja kuntien ilmastotyöhön sekä asetettava kunnille sitovat ja mitattavissa olevat päästövähennystavoitteet, jolla varmistetaan, että kuntien tasavertaisuus päästöjen vähentämisessä toteutuu ja saavutetaan kansalliset päästövähennystavoitteet. Kuntien maankäytöllä ja kaavoituksella, julkisilla hankinnoilla, taloudellisella ohjauksella sekä liikenneratkaisuilla on merkittävä rooli kansallisten päästövähennystavoitteiden ja hiilineutraaliuuden saavuttamisessa.
- Ilmastopaneelin neuvoa-antavaa roolia Suomen ilmastopolitiikassa tulee vahvistaa. Ilmastopaneelia on kuultava ilmastopolitiikkaan vaikuttavissa prosesseissa, sille on taattava riittävät resurssit toimia ilmastopolitiikan neuvoa-antavana tahona ja panelisteille on turvattava riittävät edellytykset tehdä aktiivisesti korkeatasoista tutkimustyötä.
- Ilmastolaissa tulee taata perustuslain (731/1999) 20 § 2 momentin mukaiset riittävät osallistumismahdollisuudet elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tieto Suomen ilmastopoliittisesta päätöksenteosta sekä päästötavoitteiden etenemisestä tulee olla helposti, läpinäkyvästi ja jatkuvasti jokaisen saatavilla. Tieto tulee olla koottuna ymmärrettävässä muodossa yhteen paikkaan.
Ilmastolain mukainen ilmastovuosikertomus kattaa nykyisellään vain päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöt. Ilmastovuosikertomuksen tulee jatkossa tarkastella Suomen päästöjen kokonaisuutta kattaen Suomen rajojen ulkopuolella kulutuksen takia aiheutetut päästöt, maankäyttösektorin, päästökauppasektorin sekä ilmastopolitiikan toimenpiteet. Ilmastovuosikertomusta on vahvistettava ilmastolain uudistuksen yhteydessä ja sen saavutettavuutta on parannettava.
- Globaalin oikeudenmukaisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden puitteissa laissa tulee huomioida myös Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvat päästöt. Suomalaisten kulutuksella on vaikutusta globaaleihin päästöihin ja Suomi on muiden länsimaiden tapaan ulkoistanut suuren osan ilmasto- ja ympäristökuormituksestaan muihin maihin.
Suomen tulee raportoida erikseen suomalaisten kulutuksen vaikutuksesta kansainvälisiin päästöihin, mukaan lukien laiva- ja lentoliikenteen päästöihin.
Suomen tulee ottaa vastuu ulkoistetuista päästöistään sekä suunnitella toimia niiden vähentämiseksi ja raportoida näistä toimista.
Suomen tulee huomioida osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta ja pääministeri Marinin hallitusohjelman kohta 3.2 linjausten mukaisesti lisätä ilmastorahoitusta alimpien tuloluokkien maille. Ilmastorahoituksen tulee olla kehitysrahoitukselle lisäistä.
- Ilmastopolitiikka ei saa rajoittua vain ilmastolakiin, vaan sen on läpileikattava kaikki kansallinen ja kansainvälinen päätöksenteko. Jotta uudistettuun ilmastolakiin asetettavat tavoitteet saavutetaan, myös muiden lakien, muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä luonnonsuojelulain (1096/1996) uudistusten yhteydessä näiden lakien tavoitteita tulee kiristää.
Tämän kannanoton myötä Suomen YK-nuoret vaatii uudistettuun ilmastolakiin oikeudellisesti sitovia, kunnianhimoisia tavoitteita ja konkreettisia keinoja päästöjen vähentämiseksi sekä toivoo Suomen ottavan rohkean ja koko kansainväliselle yhteisölle suuntaa näyttävän askeleen kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Suomen uudistetusta ilmastolaista halutaan maailman vahvin ilmastolaki, joka on samalla avoin ja kansalaisia osallistava.
Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan 67 prosenttia nuorista on melko tai erittäin huolissaan ihmisestä johtuvasta ilmastonmuutoksesta. Nuorten huoli ilmastonmuutoksen edessä on noussut maailmanlaajuiseksi ilmiöksi: nuoret haluavat osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vaativat toimia.
Suomen ilmastolaki on nykyisellään puitelaki, eikä siten aseta oikeuksia tai velvollisuuksia eri toimijoille. Ilmastolain uudistamisessa, kuten monessa muussa nuoria koskevissa asioissa valtion johto, poliittiset päättäjät, virkamiehet ja lain valmistelijat kipuilevat yrittäessään keksiä konkreettisia työkaluja, miten lisätä nuorten osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon. Toisaalla nuoret kipuilevat sen kanssa, että he eivät tiedä, miten vaikuttaa tai heille ei ole tarjottu konkreettisia vaikuttamisen väyliä tai muita työkaluja vaikuttaa ilmastoasioihin.
Tämän kirjelmän avulla tuomme oman esityksemme yhdestä konkreettisesta ja toteuttamiskelpoisesta mallista, joka takaisi nuorten kuulemisen ja edustuksellisuuden ilmastoasioissa. Nuorilla on paljon ideoita, osaamista ja rohkeutta, joilla voitaisiin edesauttaa Suomen pääsemistä valtiolle asetettuihin ilmastotavoitteisiin samalla kun valtio myös toteuttaisi velvollisuuttaan kuulla nuoria heitä koskevissa asioissa.
Vaadimme, että nuorten kuulemisen ja osallistamisen vahvistamiseksi Suomen uudistettuun ilmastolakiin sisällytetään pykälä ympäristöministeriön alaisesta Nuorten ilmastoneuvostosta.
Miksi?
- Suomen kirjatessa ilmastolakiin velvoitteen Nuorten ilmastoneuvoston perustamisesta ja toiminnasta, toimimme esimerkkinä nuorten yhteiskunnallisen osallistamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien kasvattamiselle ympäri maailmaa. Suomen maailmanlaajuinen rooli on maan kokoa suurempi.
- Nuorten ilmastoneuvoston kirjaaminen ilmastolakiin mahdollistaa ja turvaa ilmastolain tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti nuorten osallistamisen ilmastopolitiikkaan. Suomen ilmastolain (609/2015) 1 § 3 kohdan mukaan lain yhtenä tarkoituksena ja tavoitteena määritellään yleisön osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen. Asiantuntijoiden mukaan (Kulovesi ym.) vahvan ilmastolain tulee edistää entistä paremmin sekä ilmastopolitiikan avoimuutta että kansalaisten osallistumismahdollisuuksia.
- Nuorten ilmastoneuvosto parantaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, ja sen seuraukset tulevat eniten vaikuttamaan tämän päivän nuoriin sekä tuleviin sukupolviin.
- Nuorten ilmastoneuvosto tuo nuorten näkökulmaa esiin ilmastopolitiikan suunnittelussa ja raportoinnissa päätöksenteon tueksi. Lisäksi se viestii ilmastopolitiikasta nuorille ymmärrettävällä tavalla.
- Nuorten ilmastoneuvosto vastaa Nuorisolain 24 §:n mukaisiin viranomaisille asetettuihin velvollisuuksiin kuulla nuoria. Nuorisolain (1285/2016) 24 § 1 mukaan kunnan ja valtion viranomaisten tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja – politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi Nuorisolain mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
- Nuorten ilmastoneuvosto on konkreettinen uusi työkalu nuorten osallisuuden kasvattamiseksi ja kuulemisvelvoitteen vahvistamiseksi Marinin hallitusohjelman Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi tavoitteen 4 keinojen mukaisesti. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa määritellään tavoitteeksi nuorten osallisuuden kasvu. Sen saavuttamisen keinoiksi mainitaan nuorten kuulemisvelvoitteen vahvistaminen ja uusien työkalujen kehittäminen.
- Nuorten ilmastoneuvosto muodostetaan ympäristöministeriön alaisuuteen. Tällä varmistetaan, että nuoret saavat myös tarvittavaa ohjausta toiminnalleen. Nuorten ilmastoneuvosto koostuu 15-28-vuotiaista nuorista, jotka valitaan toimeen määräajaksi. Valinnassa huomioidaan alueellinen edustus. Nuorten ilmastoneuvoston avoin haku järjestetään Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n kautta.
- Nuorten ilmastoneuvosto vahvistaa nuorten edustuksellisuutta ilmastoasioissa. Nuorilla ei ole tällä hetkellä ryhmätason edustusta ilmastoasioissa. Nuorten ilmastoneuvosto toimii yhteistyössä esimerkiksi Nuorten ilmastodelegaatin, Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän nuorisoedustajan ja Nuorten Agenda 2030 -ryhmän kanssa. Nuorten Agenda 2030 -ryhmä edistää kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita, joista ilmasto on yksi osa-alue. Nuorten ilmastoneuvosto tuo lisää kaivattuja resursseja nuorten ilmastovaikuttamiseen.
Pykäläehdotus:
xx § Nuorten ilmastoneuvosto
Valtioneuvosto asettaa nuorista koostuvan ja riippumattoman nuorten ilmastoneuvoston ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi. Nuorten ilmastoelin toimii ympäristöministeriön alaisuudessa.
Nuorten ilmastoneuvoston nimi on Suomen nuorten ilmastoneuvosto ja sen tehtävänä on ilmastopolitiikan suunnittelua ja seurantaa varten koostaa nuorten näkemyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta Suomessa ja maailmalla. Nuorten nimittämisessä nuorten ilmastoneuvostoon otetaan huomioon alueellinen edustus ja nuorten ikäjaukama. Nuorten ilmastoneuvoston jäsenet nimitetään määräajaksi.
Nuorten ilmastoneuvoston ikäraja määräytyy Nuorisolain (1285/2016) 3 § kohta 1:n mukaan.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä nuorten ilmastoneuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta.
Suomen YK-nuorten hallitus
Kuva: photos_mweber/Flickr
Suomen YK-nuoret tuomitsee Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin päätöksen leikata Yhdysvaltojen rahoituksen Maailman terveysjärjestöltä (WHO) ja muistuttaa, että kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa koronaviruspandemiasta selviämiseksi.
YK-nuoret on huolissaan presidentti Trumpin päätöksestä lakkauttaa Yhdysvaltojen tuki WHO:lle tänään 15.4.2020. Trump oli uhannut asialla jo aiemmin. Yhdysvallat on WHO:n suurin rahoittaja yli 400 miljoonan dollarin vuosiosuudellaan ja rahoituksen lopettaminen tulee vaikuttamaan WHO:n kykyyn taistella koronavirusta vastaan. Tämä on suoraan pois niistä resursseista, joilla koronakriisiä ratkaistaan maailmanlaajuisesti.
“Yhdysvaltojen päätös katkaista rahoitus voi maksaa ihmishenkiä”, sanoo YK-nuorten puheenjohtaja Nicole Onnela.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tuomitsi ripeästi Yhdysvaltojen päätöksen: ”Nyt ei ole aika leikata WHO:n rahoitusta”.
Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi tänään Suomen päätöksestä nostaa rahoitustaan WHO:lle vuoden 2015 tasolle eli 5,5 miljoonaan euroon tilanteesta johtuen. YK-nuoret kiittää Suomen hallitusta tästä nopeasta ja vastuullisesta päätöksestä.
“Koronataistelussa tarvitaan globaalia yhteistyötä ja solidaarisuutta – ei vastakkainasettelua. Korona voi sulkea maiden rajat fyysisesti, mutta se ei saa rakentaa muuria keskustelulle ja yhteisille toimille”, sanoo puheenjohtaja Onnela.
Suomen YK-liitto on jo aiemmin ottanut kantaa WHO:n rahoituksen puolesta ja kirjoitus on luettavissa linkin kautta.
YK-nuoret ovat erityisen huolissaan WHO:n rahoitusvajeen vaikutuksista nuoriin.
Nicole Onnela
Suomen YK-nuorten puheenjohtaja
nicole.onnela@yknuoret.fi
+358407402353
Lue ja lataa halutessasi kannanotto PDF-muodossa tästä.
Nuoriso- ja kansalaisjärjestöt vaativat: Nuoret EU:n päättäviin pöytiin
Tämän päivän poliittiset päätökset tehdään niistä ongelmista, jotka vaikuttavat nuoriin huomenna. Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa korostaen nuorten aidon osallistumisen on oltava keskeistä ei pelkästään yksittäisissä valtioissa, vaan myös Euroopan unionissa.
Eurooppalaiset nuoret kokevat, ettei heidän ääntään kuulla. Nuoria ei kuitenkaan voi syyttää poliittisen kiinnostuksen puutteesta: aktiivisen kansalaisuuden toteuttaminen esimerkiksi ilmastolakkojen ja sosiaalisen median välityksellä osoittaa, että eurooppalaiset nuoret haluavat vaikuttaa. Tämän puolesta puhuu myös viime eurovaaleissa kohonnut nuorten äänestysprosentti.
Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma korostaa nuorten merkittävää roolia rauhan edistämisessä ja konfliktien ehkäisemisessä. Päätöslauselmaa tulee kuitenkin edistää myös valtioissa, joissa ei ole konfliktia. Samoin sitä tulee edistää EU:n päätöksentekoelimissä, ei vain sen konfliktialueiden ulkorajayhteistyöohjelmien toimintalinjauksissa. Unionissa on Suomen 2250-toimintasuunnitelman ideoinnin mukaisesti lisättävä nuorten osallistumista, syrjäytymisen ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä sekä kumppanuuksia. Tätä Suomella on erinomainen tilaisuus edistää unioninlaajuisesti puheenjohtajuuskaudellaan.
Tällä hetkellä nuorten vaikutusmahdollisuudet EU-tasolla ovat heiveröisiä, vaikka unionin nuorisopolitiikan ja -strategian periaatteita ovat osallisuuden ja osallistumisen edistäminen, ja unioni on myös sitoutunut vahvistamaan yhteistyötä YK:n kanssa 2250-sektorilla. Suomen tulisi pitää päätöslauselmaa enemmän esillä ja rohkaista myös seuraavaa puheenjohtajamaata Kroatiaa nuoriso-osallistamiseen.
Nuorilla on kykyä johtajuuteen, kuten ilmastotoiminta on osoittanut. Nuorten tulisikin olla edustettuna jokaisella päätöksenteon tasolla – myös EU:ssa. Keskeistä on mahdollistaa kaikkien nuorten osallisuus huomioimalla myös erilaiset esteet osallisuudelle. Kannustamme Suomea nostamaan nuorten osallisuutta ottamalla nuoret keskeiseksi osaksi vaikuttavaa toimintaa myös EU:ssa. Me haluamme lisää nuoria mukaan delegaatioihin, tapaamisiin ja tapahtumiin.
EU:n jäsennelty vuoropuhelu on ollut oiva esimerkki nuorten osallistamisesta demokraattiseen toimintaan. YK:n nuorisodelegaatin tavoin myös EU:ssa on tarvetta nuorisodelegaateille. Myös muut osallistamisen tavat, kuten nuorisovaltuustot, tulee ottaa laaja-alaisemmin käyttöön EU-tasolla. Nuorisodialogi tuo enemmän luottamusta ja vahvistaa unionia murroksen aikoina. Näin voidaan aidosti rakentaa siltoja ja kumppanuuksia valtioiden välillä ja rakentaa kestävää tulevaisuutta nuorilta nuorille.
Ilmastokriisin aikakaudella on nähty entistä selvemmin, että nuoret ovat toimijoita, eivät puheenaiheita. Nuoret ja nuorisojärjestöt on nähtävä tasavertaisina päätöksentekokumppaneina kaikissa poliittisissa kysymyksissä. Tämä on edellytys turvallisuudelle, luottamukselle ja eurooppalaisen yhteisön yhteenkuuluvuudelle. On muodollisten lupausten sijaan aidon osallistumisen ja vaikuttamisen aika.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Suomen YK-nuoret, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, Suomen Sadankomitea, Suomen UNICEF, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Helsingin YK-nuoret, Finnish Model United Nations Society, Turun YK-yhdistys, Jyväskylän YK-yhdistys, Tampereen YK-yhdistys, Kölvi-toiminta (Pakolaisnuorten tuki ry), Suomen YMCA:n liitto, Changemaker, Järvenpään Nuorisovaltuusto, AIESEC Suomi, European Youth Parliament Finland – EYP Finland, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Laajan turvallisuuden verkosto Wider Security Network WISE, Suomen UN Women, Fingo ry, Suomen Partiolaiset, Nuorten Agenda 2030-ryhmä, Setlementti Louhela, Eurooppanuoret, Africa Talent and Change Foundation, Amnesty International Suomi, Oulun seudun YK-yhdistys ja Suomen YK-liitto.
Suomen YK-nuoret vaatii, että YK:n päätöslauselman 2250, Nuoret, rauha ja turvallisuus, toimeenpano kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan selkein askelmerkein. Nuorten todellisen osallistamisen turvaamiseksi Suomen on oltava jatkossakin edelläkävijä päätöslauselman toimeenpanossa. Päätöslauselman toimeenpanosta ei saa tulla vain diplomaattista vientituotetta, vaan muutoksia on tehtävä myös Suomessa.
Päätöslauselmaa tulee edistää myös Suomen kaltaisissa maissa, joissa aktiivista konfliktia ei ole käynnissä. Tulevan hallituksen tulee kehittää nuorten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta yhteiskuntaan takaamalla heille mahdollisuus osallistua aidosti kaikkeen nuoria koskevaan päätöksentekoon sen kaikilla tasoilla. Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, joten erilaiset esteet osallisuudelle tulee huomioida ja niitä madaltaa esimerkiksi tarjoamalla riittävästi selkeää taustatietoa ja mahdollistamalla riittävän kommentointiajan. Toimivia osallistamisen tapoja, kuten nuorisodelegaatit ja nuorisovaltuustot, tulee ottaa käyttöön laajemmin. Vastaavasti nuoria kannustetaan mukaan päätöksentekoon ottamalla heidät mukaan asiantuntijakuulemisiin ja lisäämällä päätöksentekoharjoituksia ja demokratiakasvatusta kouluissa.
Nuorten tulee olla keskeisessä asemassa rauhanprosesseissa ja päätöksenteossa, sillä nuorilla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan. Nuorilla on asiantuntijuutta sekä halua vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin. Eri nuorisojärjestöjen edustajat ovat nostaneet esiin muun muassa ympäristökysymyksiä, mielenterveyden edistämistä sekä koulutuksen mahdollistamista toisella asteella. Suomen kaltaisen vakaan ja rauhanomaisen yhteiskunnan ylläpitäminen vaatii aktiivisia ponnistuksia.
2250-päätöslauselma on erittäin keskeinen työkalu nuorten aseman vahvistamisessa yhteiskunnassa. Nuorten moninaisuuden tunnustaminen, erilaisten toimintatapojen mahdollistaminen sekä olemassaolevan työn tukeminen ja vahvistaminen ovat keskeisiä tapoja taata kehittyvä ja vakaa yhteiskunta. On aika tunnistaa ja tunnustaa nuoret myönteisenä voimavarana rauhan ja turvallisuuden edistämisessä.
Kuva: Kevin Gessner/Flickr
Suomen YK-nuorten kannanotto palkattomiin korkeakouluharjoitteluihin 16.4.2018
Suomen YK-nuoret ovat sitoutuneet toiminnassaan tasa-arvon ja nuorten oikeuksien puolesta toimimiseen. Emme hyväksy palkattomia harjoitteluita ja päätöksemme mukaisesti emme jaa tai mainosta palkattomia harjoitteluita seuraajillemme sähköpostilla, sosiaalisen median välityksellä tai tapahtumissamme.
Palkattomat, pitkäkestoiset harjoittelut eivät edistä tasa-arvoa ja asettavat harjoittelupaikkoja etsivät nuoret eriarvoiseen asemaan. Harjoittelussa olevat nuoret tekevät usein vaativia, itsenäisesti suoritettavia työtehtäviä ja monilta osin samoin työtehtäviä kuin palkalliset työntekijät. Tehdystä työstä tulee maksaa työntekijälle asianmukainen korvaus. Opiskelijalle työharjoittelun ajalta koituvat kulut ovat suuret, esimerkiksi asumisen ja liikkumisen osalta.
Palkattomista harjoitteluista puhutaan myös muualla suomalaisessa korkeakoulumaailmassa ja maailmalla. Suomen ylioppilaskuntien liitto on linjannut vaatimuksen palkallisesta harjoittelusta linjapaperissaan. Genevessä käynnistetty “Pay your intern”-kampanja taas on tuonut esiin epäkohtia harjoittelukäytännöissä kansainvälisesti. European Youth Forum vaatii myös EU:ta ottamaan kantaa palkattomiin harjoitteluihin ja maksamaan harjoittelijoilleen asianmukaista palkkaa.
YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 10 on epätasa-arvoisuuden vähentäminen. Palkalliset harjoittelut luovat yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden harjoitteluihin. Jaammekin mielellämme myös tulevaisuudessa tietoa palkallisista harjoittelupaikoista seuraajillemme!
Selene Tenn
Tiedottaja
Suomen YK-nuoret
Jenni Ruotsalainen
Puheenjohtaja
Suomen YK-nuoret
Suomen YK-nuorten hallitus
hallitus@yknuoret.fi