Kansainvälisen politiikan tulevaisuusfoorumi: Nuorisojärjestöjen julkilausuma

Suomi on proaktiivinen ja rohkea suunnannäyttäjä, arvojohtaja ja rauhanvälittäjä.

Ollakseen tässä roolissa uskottava, Suomi hoitaa oman tonttinsa ensin kuntoon.

Suomi on oman arvopohjan rohkea puolustaja kansainvälisen yhteistyön areenoilla.

Suomen tulee olla merkittävä kansainvälinen toimija turvatakseen sekä oman että yhteisen edun.

Kansainvälinen yhteistyö on välttämättömyys ja edellytys Suomen menestymiselle, globaaleihin rajat ylittäviin haasteisiin vastaamiselle sekä Suomen arvojen ylläpitämiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.

Suomi tunnistaa vastuunsa ja velvollisuutensa sekä toimii jatkossakin esimerkillisenä toimijana. Kunnianhimoinen edistysmielisyys on Suomen vientituote.

Yhteisen edun ajaminen on myös Suomen edun ajamista.

Suomi puolustaa ja sitoutuu noudattamaan jo sovittuja arvoja ja sitoumuksia.

Suomi hyödyntää osaamistaan ja jakaa hyviä käytäntöjä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, tasa-arvoasioissa, teknologian ja digitalisaation saralla, ihmisoikeuskysymyksissä sekä koulutuksessa. Suomi edistää tieteeseen pohjautuvien asiantuntijaraatien perustamista päätöksenteon tueksi.

Suomi hyödyntää ennakkovaikuttamista ehkäistäkseen globaaleja ongelmia ja asettaa agendaa kansainvälisessä politiikassa.

Nuoret ovat asian- ja asiansa tuntevia tasavertaisia vaikuttajia ja päätöksentekijöitä.

Nuorten osallistumismahdollisuuksien tulee olla aitoja ja vaikuttavia sekä osa päätöksentekoprosesseja. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla saavutettavia, ja jokaiselle tulisi löytyä itselleen sopiva tapa vaikuttaa. Konkreettisia osallistumis-
ja vaikuttamismahdollisuuksia ovat esimerkiksi nuorisoaloitteet ja nuorten asiantuntijakuulemiset.

Koulutusjärjestelmä toimii vahvana pohjana globaali- ja demokratiakasvatukselle. Kansalaisjärjestöjen roolia ja resursseja sen tukena tulee vahvistaa. Kansainvälistä tasoa ja globaali-ilmiöitä tulee käsitellä laajemmin osana pakollisia opintoja. Nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksia ja vaikuttamispaikkojen tarjoamista tulee painottaa ja tarjota yhä enemmän osana opintoja.

Nuoria tulee kohdella tasavertaisina kumppaneina kansainvälisen politiikan päätöksenteko- ja vaikuttamisareenoilla. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee suunnata tehokkaammin erityisesti aliedustettuihin ihmisryhmiin.

Toimiva kansainvälinen yhteistyö on ainoa tapa vastata ilmastonmuutokseen ja muihin eksistentiaalisiin uhkiin.

Ilmastotoimien tulee olla laillisesti sitovia ja velvoittavia valtioille ja yrityksille. Laillisista sitoumuksista poikkeamisesta tulee olla poliittisia ja taloudellisia seurauksia. Ilmastonmuutos on fakta, ei mielipidekysymys.

Tämän lisäksi kansainvälisen yhteistyön tulee vastata ensisijassa epävakauden, polarisaation ja valtasuhteiden murroksen aiheuttamiin uhkiin. Suurimpia uhkia ovat erilaiset kriisit ja konfliktit, ydinaseet, globaali eriarvoisuus, moninapaistuminen ja digimurros edellä mainittujen kärjistäjänä.

Kansainvälinen yhteistyö toteutuu parhaiten toimivissa, inklusiivisissa ja
uudistumiskykyisissä instituutioissa erityisesti myös alueellisella tasolla.

Kansainvälisten instituutioiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa ja taata tulevaisuudessakin. EU:n globaalia roolia tulee vahvistaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mm. luopumalla yksimielisyysvaatimuksista. YK:ssa turvallisuusneuvoston tulee luopua pysyvien jäsenten veto-oikeudesta. Yleisesti näissä instituutioissa tulee tarkastella vallan jakaantumista nykyisen muuttuneen maailmanjärjestyksen mukaisesti.

Kansainvälisten instituutioiden on kyettävä pelkän vuoropuhelun sijaan myös tekemään vaikuttavaa yhteistyötä.

Lisätään ja tehostetaan alueellisia yhteenliittymä, kuten Arktinen neuvosto, joissa ratkotaan globaali-ilmiöistä juontuvia paikallisia haasteita alueellisen yhteistyön keinoin. Alueellisella tasolla tulee taata paikallis- ja alkuperäisväestöjen edustus ja osallisuus päätöksentekoprosesseissa.

Kansainvälisten instituutioiden tulee olla entistä inklusiivisempia, ja nuorten tulee olla osana niiden päätöksentekoa. Esimerkiksi nuorivaikutusarviointien tulee olla kiinteä osa päätöksentekoa. Kansainvälinen yhteistyö toteutuu parhaiten toimivissa, inklusiivisissa ja uudistumiskykyisissä instituutioissa erityisesti myös alueellisella tasolla.

Julkilausuman allekirjoittajajärjestöt

Suomen YK-nuoret
Eurooppanuoret
Sadankomitea
Suomen Malli-YK (FinMUN)
Helsingin YK-yhdistys (HYKY)
Tampereen YK-yhdistys (TAYK)
Kansainvälisen politiikan yhdistys (FAIA)
European Youth Parliament (EYP) Finland
Nuorten agenda 2030 -ryhmä