Äänet rasismia vastaan: Kokemuksia Suomesta

 

”Rasismin karu todellisuus hallitsee arkipäivän vuorovaikutustilanteita stereotypioiden kestämisestä järjestelmällisiin esteisiin eri elämänalueilla.”

 

Blogipostauksen pääasiallinen tavoite on tehdä näkyväksi rasismin monimutkaisia kerroksia Suomessa, tuoda esille sen erilaisia muotoja ja ehdottaa tehokkaita puuttumiskeinoja siihen. Rasismi, syvälle juurtunut yhteiskunnallinen vitsaus, ilmenee monin eri tavoin, selvästi diskriminoivista teoista hienovaraisiin, mutta sitäkin vaarallisempiin mikroaggressioihin, jotka murentavat yksilöiden arvokkuutta. Näihin muotoihin kuuluvat mm. sanallinen väkivalta, systeeminen sorto, kulttuurinen omiminen ja monet muut teot, jotka yhdessä muodostavat epätasa-arvon verkoston, joka syrjäyttää tietyt ryhmät yhteiskunnassa.

 

Viimeaikaiset tutkimukset, kuten EU:n perusoikeusviraston kattava 13 jäsenvaltion analyysi, osoittavat Suomen olevan yksi rasistisimmista EU-maista. Hätkähdyttävää on, että 43 % afrikkalaistaustaisista ihmisistä Suomessa ilmoitti kokeneensa rotuun perustuvaa häirintää viimeisen vuoden aikana, ja tämä luku on korkeampi kuin missään muussa 12 tutkitussa maassa. Tämä osuus nousi jopa hätkähdyttävään 52%:iin, kun vastaajilta kysyttiin rotuun perustuvasta häirinnästä viimeisten viiden vuoden aikana. Tutkimus korostaa rotusyrjinnän yleisyyttä erityisesti nuoria naisia, korkeasti koulutettuja yksilöitä ja uskonnollista vaatetusta käyttäviä henkilöitä kohtaan.

 

Omien henkilökohtaisten kokemusten pohjalta elämä värillisenä henkilönä Suomessa on ollut täynnä haasteita. Rasismi vaikuttaa jokapäiväisiin vuorovaikutustilanteisiin aina stereotypioiden sietämisestä systeemisten esteiden kohtaamiseen. Nämä omakohtaiset kohtaamiset korostavat sitä, että rasismiin puuttuminen ja sen ylläpitämien rakenteiden purkaminen on kiireellistä.

 

Koulutuksen merkitys korostuu voimakkaasti taistelussa rasismia vastaan, ja samalla sen avulla voidaan lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä rasismista sekä edistää muutoksen syntymistä. Auttamalla yksilöitä tunnistamaan ja haastamaan ennakkoluulojaan, koulutusinterventiot avaavat tien merkitykselliselle dialogille ja yhteiselle toiminnalle. Tutkimus, kuten esimerkiksi artikkeli ”Examining a community intervention to help White people understand race and racism and engage in anti-racist behaviours” osoittaa tällaisten interventioiden tehokkuuden empatian lisäämisessä, ennakkoluulojen vähentämisessä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

 

Kuitenkin rasismia vastaan taistelu edellyttää enemmän kuin yksilötason tietoisuutta: se vaatii yhteiskunnallisia toimia. Yhteisölähtöiset aloitteet, kuten keskusteluryhmät ja työpajat, tarjoavat arvokkaita foorumeita yksilöille kokoontua yhteen, jakaa kokemuksiaan ja luoda ratkaisuja yhdessä. Nämä ruohonjuuritasolla tapahtuvat liikkeet eivät ainoastaan rohkaise osallistujia kohtaamaan rasismia, vaan myös edistävät solidaarisuutta ja liittolaisuutta moninaisissa yhteisöissä.

 

Näitä ponnistuksia vahvistaa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusliiton johtama “Learn, Speak Up, Act!” -aloite, joka toimii maailmanlaajuisena kutsuna taistella rasismia, syrjintää, muukalaisvihaa ja niihin liittyvää suvaitsemattomuutta vastaan ympäri maailman. Tämä aloite on linjassa vakiintuneiden viitekehysten, kuten kansainvälisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (ICERD), Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman (DDPA) ja afrikkalaistaustaisten ihmisten kansainvälisen vuosikymmenen 2015–2024 kanssa. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeustoimiston pääkomissaari Volter Turk korostaa, että rasismin ja rotusyrjinnän torjumiseksi on kiireesti saatava aikaan maailmanlaajuinen yhteisymmärrys ja yhteisiä toimia.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että rasismiin puuttuminen Suomessa edellyttää monipuolista lähestymistapaa, joka yhdistää koulutuksen, vaikuttamisen ja yhteisöllisen osallistumisen. Voimme pyrkiä kohti kaikille avoimempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, kun vahvistamme marginaaliin jääviä ääniä, haastamme syrjiviä rakenteita ja edistämme empatiaa ja ymmärrystä. Meidän on tärkeää sitoutua jatkamaan rasismiin puuttumista ja rakentamaan tulevaisuutta, jossa kaikki voivat kukoistaa rodusta tai etnisestä taustasta riippumatta.

 

Adel Rizvi

YK-nuorten hallituksen jäsen, taloudenhoitaja

 

Lähteet:

 

• EU Agency for Fundamental Rights. (2023). Being Black in the EU – Experiences of people of African descent.
• ”Examining a community intervention to help White people understand race and racism and engage in anti-racist behaviours.” (Banks, Kira Hudson; Desdune, Jasmine; Johnson, Tanesha R.; Green, Kyara Published in: Journal of community & applied social psychology 2023-03, Vol.33 (2), p.287-299 )
• ”Learn, Speak up, Act!” Initiative by the United Nations Human Rights Office.
• International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination (ICERD).
• Durban Declaration and Programme of Action (DDPA).
• International Decade for People of African Descent 2015-2024.