Suomen YK-nuoret tuomitsevat Turkin ihmisoikeusrikkomukset ja vaativat kansainvälistä yhteisöä tukemaan turkkilaisten nuorten taistelua demokratian puolesta

Suomen YK-nuoret tuomitsevat Turkissa tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet liittyen Ekrem İmamoğlun pidätykseen, mielenosoitusten kieltämiseen ja mielenosoittajiin kohdistuvaan väkivaltaan. Perusteeton vangitseminen, sananvapauden sekä kokoontumisvapauden rajoittaminen ovat vastoin kansainvälistä oikeutta. Olemme erityisesti huolissamme nuorten kansalaisoikeuksista ja räikeistä kansainvälisen oikeuden rikkomuksista.

 

Mitä Turkissa tapahtuu? 

Turkissa laajat mielenosoitukset saivat alkunsa Istanbulin pormestarin Ekrem İmamoğlun pidätyksestä 19.3.2025. İmamoğlua on pidetty Turkin itsevaltaisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin potentiaalisimpana haastajana seuraavissa presidentinvaaleissa. Pidätyksen syynä on korruptio ja yhteydet terrorismiryhmiin. Turkin oppositio sekä kansainväliset asiantuntijat pitävät syytteitä poliittisina ja keksittyinä. İmamoğlun pidätyksen jälkeen eri puolilla maata on nähty lukuisia mielenosoituksia, joihin on osallistunut parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa ihmistä. (Kuronen, 2025). İmamoğlun pidätystä on pidetty viimeisenä pisarana kansalaisten kohtaamalle epäoikeudenmukaisuudelle ja demokratian kuihtumiselle Turkissa. Ylen mukaan mielenosoituksissa kyse ei ole siis ainoastaan pormestarin pidättämisestä vaan laajemmin taistelusta maan hallintoa ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan. (Liuhto, 2025).

 

Turkkilaiset nuoret taistelevat mielenosoituksissa demokratian puolesta

Enes Hocaoğulları, Turkin nuorisodelegaatti Euroopan neuvoston Kunta- ja aluehallintokongressissa, totesi puheessaan: ”Nuoret ovat saaneet tarpeekseen. Olemme kyllästyneet ja valmiita lähtemään kaduille saadaksemme vapautemme takaisin.”

Suurin osa mielenosoituksiin osallistuneista on opiskelijoita. Turkissa heikentynyt demokratia, korkea inflaatio ja heikko taloustilanne luovat nuorille haastavat tulevaisuudennäkymät. Yliopisto-opiskelijat ja nuoret johtavat mielenosoituksia, sillä he näkevät Erdoganin hallinnon vastustamisen ja demokratian puolesta taistelemisen ainoana vaihtoehtona tulevaisuudelle Turkissa. (Liuhto, 2025).

 

Mielenosoituksissa ilmenneet ihmisoikeusloukkaukset rikkovat kansainvälistä oikeutta

“Olin paikalla (protesteissa) ensimmäisestä päivästä lähtien kun poliisi käytti suhteettomalla voimalla meitä kohti pippurisumutetta, muoviluoteja, vesitykkejä ja kyynelkaasua. Olin paikalla kun ystäväni joutuivat riisuutumaan ruumiintarkastuksessa ja heidät pidätettiin”, totesi Enes Hocaoğulları puheessaan.

Turkin hallitus on kieltänyt mielenosoitukset ja poliisi on käyttänyt protesteissa väkivaltaa rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan. Mielenosoittajia on hakattu ja maahan kaatuneita mielenosoittajia on potkittu poliisin toimesta. Lisäksi poliisi on turvautunut kyynelkaasun, pippurisumutteen, vesitykkien sekä muoviluotien käyttöön kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Tämän seurauksena monet protestoijat ovat saaneet vakavia vammoja. (Amnesty International, 2025). Suomen YK-nuoret vaativat YK:n lausunnon mukaisesti, että: “Turkin viranomaisten on varmistettava sananvapauden sekä kokoontumisvapauden toteutuminen kansainvälisen oikeuden mukaisesti.” (OHCHR, 2025).

Rauhanomaisiin protesteihin liittyen yli 2000 ihmistä on pidätetty, joista suuri osa on opiskelijoita. Kuulustelujen ja pidätysten yhteydessä on esiintynyt fyysistä sekä seksuaalista väkivaltaa. (Badendieck, 2025). Mielenosoituksiin osallistuneen opiskelijan asianajaja raportoi viranomaisten väkivallasta pidätyksen yhteydessä: “En vastustanut lainvalvontaviranomaisia tai rikkonut julkista omaisuutta millään tavalla. Kuitenkin minuun kohdistettiin suhteetonta voimaa pidätyksen aikana. Minua raahattiin maassa ja sen jälkeen minua vedettiin hiuksistani. Kun minulle laitettiin käsiraudat hän sanoi: ‘En lyö sinua, okei’ ja vei minut ambulanssi taakse. Virkailija koski rintoihini sanoen: ‘Onko sinulla rinnat?’. Sillä hetkellä virtsasin päälleni pelosta.” (Erdoğdu, 2025).

 

Kansainvälisen yhteisön tulee puuttua ihmisoikeusloukkauksiin ja puolustaa demokratian toteutumista Turkissa

Suomen YK-nuoret ovat erityisen huolissaan Turkissa tapahtuvista mielenosoittajien pidätyksistä ja poliisin osallistujiin kohdistamasta väkivallasta. Vaadimme, että: “kaikki kansalaisoikeuksien harjoittamisen seurauksena pidätetyt vapautetaan välittömästi ja ehdoitta. Niiden, joita vastaan on kohdistettu päteviä syytteitä on saatava ihmisarvoista kohtelua ja lain mukainen oikeudenkäynti.” (OHCHR, 2025).

“Kaikki, mitä sinun tarvitsee tehdä, on viedä tämä viesti eteenpäin päättäjille, jotka eivät kuuntele meitä”, totesi Enes Hocaoğulları puheessaan. Kehotamme kansainvälistä yhteisöä tukemaan demokratiaa ja tunnistamaan turkkilaisten kohtaamat ihmisoikeusloukkaukset. Lisäksi toivomme, että Suomen hallitus tuomitsee selkeästi Turkin viranomaisten toimet ja toimii aktiivisesti EU:n ja YK:n kautta demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi Turkissa.

 

Lähteet

https://www.amnesty.org/en/latest/news/2025/03/turkiye-unlawful-and-indiscriminate-attacks-on-peaceful-protesters-must-end-and-protest-bans-must-be-lifted-immediately/

https://apnews.com/article/turkey-crackdown-opposition-protest-dissent-imamoglu-politics-6f641b9b90c8b9500d411578443d2768

https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/03/turkiye-concern-widespread-detentions

https://yle.fi/a/74-20152614

https://yle.fi/a/74-20151523

https://x.com/aykuterdogdu/status/1905286248119357463?s=46

https://vodmanager.coe.int/coe/webcast/coe/2025-03-27-1/en/29 

Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkoston ja Suomen YK-nuorten kannanotto liittyen valtioneuvoston päätökseen lakkauttaa rauhanjärjestöjen yleisavustukset.

 

Valtioneuvosto on päättänyt lakkauttaa rauhantyön yleisavustuksen vuodesta 2025 lähtien. Lakkauttamisesta ilmoitettiin rauhanjärjestöille suunnatussa epävirallisessa tilaisuudessa ja sähköpostitse perjantaina 26.4.2024. Päätös tuli järjestöille yllätyksenä. 

 

Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto sekä Suomen YK-nuoret ovat erittäin huolissaan rauhantyön tuen lakkauttamisesta. Yhdymme Suomen Rauhanliiton, Rauhankasvatusinstituutin, SaferGloben, Rauhanpuolustajien ja Sadankomitean yhteisessä tiedotteessa ilmaistuun huoleen rauhanliikkeen toimintaedellytysten heikentymisestä. 

 

Kansalaisyhteiskunnan tekemä rauhantyö on korvaamatonta kestävien ja rauhanomaisten yhteiskuntien edistämiseksi. Ilman eri tasoilla tehtävää rauhantyötä ei voida saavuttaa kestävää rauhaa tilanteessa, jossa sodat ja kasvanut militarismi vaikuttavat suoraan haavoittuvimmassa asemassa olevien elämän edellytyksiin.

Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto sekä Suomen YK-nuoret haluavat ilmaista huolensa nuorten aseman puolesta. Nuorten rauhanjärjestöt kasvattavat nuoria rauhanedistäjiä. Ilman nuorierityistä rauhantyötä, meitä uhkaa kestämätön ja entistä vaikeammin ennakoitavissa oleva tulevaisuus. 

 

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250: nuoret, rauha ja turvallisuus painottaa nuorten merkittävää roolia rauhan rakentamisessa ja ennen kaikkea ylläpitämisessä yhteiskunnissamme – kestävää rauhaa ei voi saavuttaa ilman nuoria.

 

Rauhan eteen on tehtävä töitä. Ilman tukea, epäonnistumme rauhan edistämisessä ja annamme tilaa rauhaa lamaannuttaville kehityksille. 

 

Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto

Suomen YK-nuoret  

 

Rasismi on yksi vakavimmista yhteiskunnallisista ongelmista, joka vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajanuorten työllisyyteen Suomessa. Suomen YK-nuorten, nuorten äänen, on tärkeää tuoda esiin näkökulmaa rasismista ja sen vaikutuksista maahanmuuttajanuorten työllisyyteen. Tässä kannanotossa tarkastelemme syvällisesti rasismia työ- ja opiskeluelämässä sekä esitämme suosituksia ja toimenpiteitä sen kitkemiseksi.

 

Rasismi ilmenee monin tavoin työ- ja opiskeluympäristöissä. Maahanmuuttajanuoret kohtaavat usein ennakkoluuloja ja syrjintää, mikä vaikeuttaa heidän työllistymistään. Esimerkiksi suomen kielen taito saattaa olla ratkaiseva tekijä työpaikan saannissa, ja monet maahanmuuttajanuoret kokevat, että heiltä odotetaan natiivitasoista suomen kielen osaamista. Näin kertoo muun muassa tohtoriksi väitellyt Quivine Ndomo Helsingin Sanomissa. Suomen työympäristö on kuitenkin aikaisempaa monikielisempi ja monikulttuurisempi. Monissa yrityksissä englanti onkin noussut suomen tai ruotsin rinnalle keskeiseksi työkieleksi: esimerkiksi Valtioneuvoston tutkimuksessa elinkeinoelämän yrityksistä 71 prosenttia käytti englantia päivittäin tai viikoittain työssään.

 

Lisäksi maahanmuuttajanuoret joutuvat usein kohtaamaan ennakkoluuloja ja syrjintää työnhakutilanteissa, ja esimerkiksi nimen tai ulkonäön voidaan nähdä vaikuttavan työnhakuun. Tämä on edennyt niin pitkälle, että jopa TE-toimisto saattaa neuvoa ulkomaalaisia jättämään kuvan pois ansioluettelostaan. Vaikka maahanmuuttajille tarjotaan koulutusmahdollisuuksia, heidän työllistymisensä Suomessa jää usein heikommaksi. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista työllistyi Suomeen vuoden aikana vain noin 60 %, kun suomalaisista työllistyi lähes 90 %. Vastaavasti tohtoritutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista työllistyi vain puolet, kun taas suomalaisista työllistyi jälleen vajaat 90 %. Oman alansa töiden sijaan heidän onkin usein tyydyttävä epätyypilliseen ja määräaikaiseen työhön, johon ei kuulu työsuhteeseen kuuluvaa perusturvaa tai työnantajan tarjoamia palveluita. 

 

On tärkeää tunnistaa ja puuttua rasistisiin asenteisiin ja tekoihin työ- ja opiskeluympäristöissä. Suomen YK-nuoret korostaa nuorten roolia tässä prosessissa. Nuorten tulee olla tietoisia omista ennakkoluuloistaan ja pyrkiä toimimaan niitä vastaan sekä puuttumaan rasistisiin tilanteisiin, vaikka se vaatisikin rohkeutta ja uhrauksia omasta mukavuudesta. Tulevaisuuden työnantajina ja esihenkilöinä nuoret ovat avainasemassa rasismin kitkemisessä yhteiskunnassamme.

 

Lisäksi on tärkeää kuunnella ja antaa tilaa maahanmuuttajanuorille ilmaista omia kokemuksiaan ja näkemyksiään avoimesti ja turvallisesti. Suomen YK-nuoret kehottaa kaikkia toimijoita työ- ja opiskeluelämässä olemaan valppaina ja aktiivisesti vastustamaan rasismia ja syrjintää sekä luomaan ympäristöjä, joissa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja kukoistaa ilman pelkoa syrjinnästä ja ennakkoluuloista.

 

Lopuksi Suomen YK-nuoret haluaa korostaa, että yhteiskunnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja sitouduttava konkreettisiin toimenpiteisiin rasismia vastaan maahanmuuttajanuorten työllisyyden edistämiseksi. Tämä vaatii laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, koulutusjärjestelmän uudistamista, tiedotuskampanjoita ja syrjinnänvastaista lainsäädäntöä. Ei riitä, että päättäjät esittävät tavoitteita ja määräyksiä, vaan myös esimerkiksi yliopistot ja työntantajat tulee osallistaa yhteiseen työhön. Suomen YK-nuoret sitoutuu edistämään tätä työtä ja toivoo, että kaikki maahanmuuttajanuoret voivat tulevaisuudessa nauttia tasa-arvoisista mahdollisuuksista työelämässä, riippumatta taustastaan tai alkuperästään.

 

Yhdessä voimme luoda yhteiskunnan, jossa jokainen nuori tuntee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi.

 

Lumi Reichenbach

Varapuheenjohtaja

 

Adel Rizvi

Taloudenhoitaja

 

Lähteet:

Tutkijan väite: Maahanmuuttajista tehdään Suomeen uutta alaluokkaa – Talous | HS.fi

Asiantuntija maahanmuuttajien työttömyydestä: ”Koulutamme ilmaiseksi muualle” – Talous | HS.fi 

Afrikkalaistaustainen maisteri haki satoja työpaikkoja tuloksetta – te-toimisto kehotti jättämään valokuvan pois – Kotimaa | HS.fi 

 

”Rasismin karu todellisuus hallitsee arkipäivän vuorovaikutustilanteita stereotypioiden kestämisestä järjestelmällisiin esteisiin eri elämänalueilla.”

 

Blogipostauksen pääasiallinen tavoite on tehdä näkyväksi rasismin monimutkaisia kerroksia Suomessa, tuoda esille sen erilaisia muotoja ja ehdottaa tehokkaita puuttumiskeinoja siihen. Rasismi, syvälle juurtunut yhteiskunnallinen vitsaus, ilmenee monin eri tavoin, selvästi diskriminoivista teoista hienovaraisiin, mutta sitäkin vaarallisempiin mikroaggressioihin, jotka murentavat yksilöiden arvokkuutta. Näihin muotoihin kuuluvat mm. sanallinen väkivalta, systeeminen sorto, kulttuurinen omiminen ja monet muut teot, jotka yhdessä muodostavat epätasa-arvon verkoston, joka syrjäyttää tietyt ryhmät yhteiskunnassa.

 

Viimeaikaiset tutkimukset, kuten EU:n perusoikeusviraston kattava 13 jäsenvaltion analyysi, osoittavat Suomen olevan yksi rasistisimmista EU-maista. Hätkähdyttävää on, että 43 % afrikkalaistaustaisista ihmisistä Suomessa ilmoitti kokeneensa rotuun perustuvaa häirintää viimeisen vuoden aikana, ja tämä luku on korkeampi kuin missään muussa 12 tutkitussa maassa. Tämä osuus nousi jopa hätkähdyttävään 52%:iin, kun vastaajilta kysyttiin rotuun perustuvasta häirinnästä viimeisten viiden vuoden aikana. Tutkimus korostaa rotusyrjinnän yleisyyttä erityisesti nuoria naisia, korkeasti koulutettuja yksilöitä ja uskonnollista vaatetusta käyttäviä henkilöitä kohtaan.

 

Omien henkilökohtaisten kokemusten pohjalta elämä värillisenä henkilönä Suomessa on ollut täynnä haasteita. Rasismi vaikuttaa jokapäiväisiin vuorovaikutustilanteisiin aina stereotypioiden sietämisestä systeemisten esteiden kohtaamiseen. Nämä omakohtaiset kohtaamiset korostavat sitä, että rasismiin puuttuminen ja sen ylläpitämien rakenteiden purkaminen on kiireellistä.

 

Koulutuksen merkitys korostuu voimakkaasti taistelussa rasismia vastaan, ja samalla sen avulla voidaan lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä rasismista sekä edistää muutoksen syntymistä. Auttamalla yksilöitä tunnistamaan ja haastamaan ennakkoluulojaan, koulutusinterventiot avaavat tien merkitykselliselle dialogille ja yhteiselle toiminnalle. Tutkimus, kuten esimerkiksi artikkeli ”Examining a community intervention to help White people understand race and racism and engage in anti-racist behaviours” osoittaa tällaisten interventioiden tehokkuuden empatian lisäämisessä, ennakkoluulojen vähentämisessä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

 

Kuitenkin rasismia vastaan taistelu edellyttää enemmän kuin yksilötason tietoisuutta: se vaatii yhteiskunnallisia toimia. Yhteisölähtöiset aloitteet, kuten keskusteluryhmät ja työpajat, tarjoavat arvokkaita foorumeita yksilöille kokoontua yhteen, jakaa kokemuksiaan ja luoda ratkaisuja yhdessä. Nämä ruohonjuuritasolla tapahtuvat liikkeet eivät ainoastaan rohkaise osallistujia kohtaamaan rasismia, vaan myös edistävät solidaarisuutta ja liittolaisuutta moninaisissa yhteisöissä.

 

Näitä ponnistuksia vahvistaa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusliiton johtama “Learn, Speak Up, Act!” -aloite, joka toimii maailmanlaajuisena kutsuna taistella rasismia, syrjintää, muukalaisvihaa ja niihin liittyvää suvaitsemattomuutta vastaan ympäri maailman. Tämä aloite on linjassa vakiintuneiden viitekehysten, kuten kansainvälisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (ICERD), Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman (DDPA) ja afrikkalaistaustaisten ihmisten kansainvälisen vuosikymmenen 2015–2024 kanssa. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeustoimiston pääkomissaari Volter Turk korostaa, että rasismin ja rotusyrjinnän torjumiseksi on kiireesti saatava aikaan maailmanlaajuinen yhteisymmärrys ja yhteisiä toimia.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että rasismiin puuttuminen Suomessa edellyttää monipuolista lähestymistapaa, joka yhdistää koulutuksen, vaikuttamisen ja yhteisöllisen osallistumisen. Voimme pyrkiä kohti kaikille avoimempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, kun vahvistamme marginaaliin jääviä ääniä, haastamme syrjiviä rakenteita ja edistämme empatiaa ja ymmärrystä. Meidän on tärkeää sitoutua jatkamaan rasismiin puuttumista ja rakentamaan tulevaisuutta, jossa kaikki voivat kukoistaa rodusta tai etnisestä taustasta riippumatta.

 

Adel Rizvi

YK-nuorten hallituksen jäsen, taloudenhoitaja

 

Lähteet:

 

• EU Agency for Fundamental Rights. (2023). Being Black in the EU – Experiences of people of African descent.
• ”Examining a community intervention to help White people understand race and racism and engage in anti-racist behaviours.” (Banks, Kira Hudson; Desdune, Jasmine; Johnson, Tanesha R.; Green, Kyara Published in: Journal of community & applied social psychology 2023-03, Vol.33 (2), p.287-299 )
• ”Learn, Speak up, Act!” Initiative by the United Nations Human Rights Office.
• International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination (ICERD).
• Durban Declaration and Programme of Action (DDPA).
• International Decade for People of African Descent 2015-2024.

Suomen YK-nuoret ilmaisevat syvää huolta ennennäkemättömästä inhimillisestä kärsimyksestä Gazassa ja tuomitsevat järkyttävät kansainvälisen lain rikkomukset. Vetoamme kestävän tulitauon ja välittömän väkivallan lopettamisen puolesta.

Suomen YK-nuoret ilmaisevat syvää huoltaan Gazan ennennäkemättömästä inhimillisestä kärsimyksestä ja alueella tapahtuvista kansainvälisen oikeuden loukkauksista. Todistamamme väkivallan järkyttävälle laajuudelle ei voi olla mitään oikeutusta, ja tuomitsemme teot jyrkästi. Toivotamme humanitaarisen tauon tervetulleeksi ja vaadimme välitöntä kestävää tulitaukoa, kansainvälisen oikeuden ja turvallisuusneuvoston aiempien päätöslauselmien noudattamista sekä erityisesti siviilien suojelua.

Gazassa koetut pitkäaikaiset väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet syvästi siviilien, erityisesti nuorten ja lasten elämään: he kaipaavat rauhanomaista ja turvallista tulevaisuutta. On ratkaisevan tärkeää tunnustaa, että tilanteen historiallista kontekstia, mukaan lukien Israelin jatkuvaa laitonta miehitystä alueella, ei voida jättää huomiotta, ja kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu käsitellä näitä kysymyksiä. Haluamme korostaa, että Israelin pitkittynyt sotilaallinen miehitys on tuomittava, jotta sovitteluprosessi ja rauha olisivat mahdollisia: ”Kansainvälisen laillisuuden, vastuun ja kaikkien ihmisten ihmisarvon ja arvokkuuden palauttaminen on oltava etusijalla, mukaan lukien Israelin 56 vuotta kestäneen sotilasmiehityksen lopettaminen.” (UNHRC 12.10.2023).

Ilmaisemme huolemme ja pettymyksemme YK:n ja kansainvälisen yhteisön tähänastisesta riittämättömästä reaktiosta. Tilanteen kiireellisyydestä huolimatta riittävistä toimista ja riittävästä tuesta konfliktista kärsiville ihmisille on ollut räikeä puute. On välttämätöntä tunnustaa, että näillä alueilla, joilla viattomat lapset ja siviilit kärsivät, tehdään sotarikoksia. Humanitaarinen apu, mukaan lukien lääkintäalan ammattilaiset, ruoka ja puhdas vesi, on saatava viipymättä tuhoalueille. Lisäksi toimittajien ja tiedon vapaa liikkuvuus on elintärkeää tilanteen selkeyttämiseksi ja sotarikoksista vastuussa olevien henkilöiden saattamiseksi vastuuseen. 

Suomen YK-nuoret on myös syvästi huolissaan Suomen hallituksen päätöksestä olla äänestämättä humanitaarisen avun puolesta ja jatkaa asekauppaa sotarikoksiin syyllistyvän maan kanssa. Vaadimme, että Suomi äänestää jatkossa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden toteutumisen puolesta.

Vaadimme kansainvälistä yhteisöä tukemaan humanitaarista apua, jälleenrakennusta ja rauhaa tuhoalueilla. Olemme erityisen huolissamme Gazan lapsista ja nuorista, jotka ovat joutuneet kärsimään laittomasta saarrosta ja joiden lapsuus, turvallisuus ja koulutus on riistetty – kaikki nämä ovat ihmisoikeusloukkauksia. Lähes puolet Gazan väestöstä on lapsia, joista monet ovat saaneet surmansa tai loukkaantuneet. Tämä sota on merkittävä uhka näiden lasten ja nuorten tulevaisuudelle. ”On aika lopettaa tämä verenvuodatus, viha ja polarisaation noidankehä.” (António Guterres 9.10.2023)

Lähteet:

https://www.un.org/sg/en/content/sg/speeches/2023-10-09/secretary-generals-remarks-the-press-the-situation-the-middle-east

https://www.ohchr.org/en/press-releases/2023/10/israeloccupied-palestinian-territory-un-experts-deplore-attacks-civilians

Suomi on proaktiivinen ja rohkea suunnannäyttäjä, arvojohtaja ja rauhanvälittäjä.

Ollakseen tässä roolissa uskottava, Suomi hoitaa oman tonttinsa ensin kuntoon.

Suomi on oman arvopohjan rohkea puolustaja kansainvälisen yhteistyön areenoilla.

Suomen tulee olla merkittävä kansainvälinen toimija turvatakseen sekä oman että yhteisen edun.

Kansainvälinen yhteistyö on välttämättömyys ja edellytys Suomen menestymiselle, globaaleihin rajat ylittäviin haasteisiin vastaamiselle sekä Suomen arvojen ylläpitämiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.

Suomi tunnistaa vastuunsa ja velvollisuutensa sekä toimii jatkossakin esimerkillisenä toimijana. Kunnianhimoinen edistysmielisyys on Suomen vientituote.

Yhteisen edun ajaminen on myös Suomen edun ajamista.

Suomi puolustaa ja sitoutuu noudattamaan jo sovittuja arvoja ja sitoumuksia.

Suomi hyödyntää osaamistaan ja jakaa hyviä käytäntöjä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, tasa-arvoasioissa, teknologian ja digitalisaation saralla, ihmisoikeuskysymyksissä sekä koulutuksessa. Suomi edistää tieteeseen pohjautuvien asiantuntijaraatien perustamista päätöksenteon tueksi.

Suomi hyödyntää ennakkovaikuttamista ehkäistäkseen globaaleja ongelmia ja asettaa agendaa kansainvälisessä politiikassa.

Nuoret ovat asian- ja asiansa tuntevia tasavertaisia vaikuttajia ja päätöksentekijöitä.

Nuorten osallistumismahdollisuuksien tulee olla aitoja ja vaikuttavia sekä osa päätöksentekoprosesseja. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla saavutettavia, ja jokaiselle tulisi löytyä itselleen sopiva tapa vaikuttaa. Konkreettisia osallistumis-
ja vaikuttamismahdollisuuksia ovat esimerkiksi nuorisoaloitteet ja nuorten asiantuntijakuulemiset.

Koulutusjärjestelmä toimii vahvana pohjana globaali- ja demokratiakasvatukselle. Kansalaisjärjestöjen roolia ja resursseja sen tukena tulee vahvistaa. Kansainvälistä tasoa ja globaali-ilmiöitä tulee käsitellä laajemmin osana pakollisia opintoja. Nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksia ja vaikuttamispaikkojen tarjoamista tulee painottaa ja tarjota yhä enemmän osana opintoja.

Nuoria tulee kohdella tasavertaisina kumppaneina kansainvälisen politiikan päätöksenteko- ja vaikuttamisareenoilla. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee suunnata tehokkaammin erityisesti aliedustettuihin ihmisryhmiin.

Toimiva kansainvälinen yhteistyö on ainoa tapa vastata ilmastonmuutokseen ja muihin eksistentiaalisiin uhkiin.

Ilmastotoimien tulee olla laillisesti sitovia ja velvoittavia valtioille ja yrityksille. Laillisista sitoumuksista poikkeamisesta tulee olla poliittisia ja taloudellisia seurauksia. Ilmastonmuutos on fakta, ei mielipidekysymys.

Tämän lisäksi kansainvälisen yhteistyön tulee vastata ensisijassa epävakauden, polarisaation ja valtasuhteiden murroksen aiheuttamiin uhkiin. Suurimpia uhkia ovat erilaiset kriisit ja konfliktit, ydinaseet, globaali eriarvoisuus, moninapaistuminen ja digimurros edellä mainittujen kärjistäjänä.

Kansainvälinen yhteistyö toteutuu parhaiten toimivissa, inklusiivisissa ja
uudistumiskykyisissä instituutioissa erityisesti myös alueellisella tasolla.

Kansainvälisten instituutioiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa ja taata tulevaisuudessakin. EU:n globaalia roolia tulee vahvistaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mm. luopumalla yksimielisyysvaatimuksista. YK:ssa turvallisuusneuvoston tulee luopua pysyvien jäsenten veto-oikeudesta. Yleisesti näissä instituutioissa tulee tarkastella vallan jakaantumista nykyisen muuttuneen maailmanjärjestyksen mukaisesti.

Kansainvälisten instituutioiden on kyettävä pelkän vuoropuhelun sijaan myös tekemään vaikuttavaa yhteistyötä.

Lisätään ja tehostetaan alueellisia yhteenliittymä, kuten Arktinen neuvosto, joissa ratkotaan globaali-ilmiöistä juontuvia paikallisia haasteita alueellisen yhteistyön keinoin. Alueellisella tasolla tulee taata paikallis- ja alkuperäisväestöjen edustus ja osallisuus päätöksentekoprosesseissa.

Kansainvälisten instituutioiden tulee olla entistä inklusiivisempia, ja nuorten tulee olla osana niiden päätöksentekoa. Esimerkiksi nuorivaikutusarviointien tulee olla kiinteä osa päätöksentekoa. Kansainvälinen yhteistyö toteutuu parhaiten toimivissa, inklusiivisissa ja uudistumiskykyisissä instituutioissa erityisesti myös alueellisella tasolla.

Julkilausuman allekirjoittajajärjestöt

Suomen YK-nuoret
Eurooppanuoret
Sadankomitea
Suomen Malli-YK (FinMUN)
Helsingin YK-yhdistys (HYKY)
Tampereen YK-yhdistys (TAYK)
Kansainvälisen politiikan yhdistys (FAIA)
European Youth Parliament (EYP) Finland
Nuorten agenda 2030 -ryhmä

Venäjän hallinnon provosoimaton hyökkäys Ukrainaan on muuttanut rajusti turvallisuustilannetta Euroopassa, aiheuttanut valtavasti tuhoa ja kuolemaa sekä pakottanut miljoonat ukrainalaiset jättämään kotinsa ja maansa. Suomen YK-nuoret on tuominnut tämän iskun voimakkaasti. Sota on kuitenkin tuonut esille pitkäaikaisia ongelmia siinä, miten eri konflikteja ja niitten uhreja käsitellään mediassa ja politiikassa.

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin laajensi Itä-Ukrainan sodan täydeksi invaasioksi ja Eurooppa heräsi uuteen pakolaiskriisiin, mediassa on esiintynyt lukuisia vertailuja ukrainalaisten ja Lähi-idästä tulevien pakolaisten kesken. Myös turvapaikkapolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2015 ja 2022 välillä. Ukrainalaiset on toivotettu lämpimästi tervetulleeksi, mikä on ollut ihailtava solidaarisuuden osoitus sodan uhreille. Haluamme kuitenkin painottaa, että kaikki ihmiselämä on arvokasta, riippumatta siitä, missä konflikti on.

Ukrainan sodan pitkä historia on tärkeä osoitus siitä, että kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua konflikteihin ennen kuin ne eskaloituvat. Globaali välinpitämättömyys Ukrainan konfliktin suhteen kääntyi nopeasti peloksi ja paniikiksi, kun Putinin ohjukset iskivät Kiovaan 24. helmikuuta. Siksi haluamme muistuttaa myös muista käynnissä olevista konflikteista, jotka tuntuvat kaukaisemmilta, ja että myös ne on saatava ratkaistuksi. Olemme rauhan puolella, vaikka sota tuntuisi meistä kaukaiselta.

Laajoja konflikteja on ollut meneillään monissa maissa viime vuosina. Syyria on edelleen sisällissodan kourissa, kun taas Etelä-Sudan ja Libya kävivät läpi sisällissodan kauheudet 2010-luvun aikana. Jemeniläiset kärsivät nälänhädästä, kun maassa käytävä sota kiihtyy jatkuvasti. Palestiinalaisten ja Israelin välisessä konfliktissa tapahtuu hyökkäyksiä ja ihmisoikeusloukkauksia päivittäin. Kun Taliban otti haltuunsa Afganistanin, tappamiset, aliravitsemus, seksuaalinen väkivalta ja pakkoavioliitot tulivat järkyttävällä tavalla arkipäivään. Lukuisissa maissa on meneillään matalan intensiteetin sisäisiä konflikteja ja sodanjälkeinen rauhanrakentaminen on osoittautunut äärimmäisen hankalaksi.

Sosiaalisen median diskurssi näihin sotiin liittyen eroaa merkittävästi siitä tavasta, jolla Ukrainasta keskustellaan. Ei-länsimaisessa kontekstissa tapahtuvat sodat nähdään usein sisäisinä ongelmina, joiden juurisyynä ovat perinteet, takapajuisuus, epätasa-arvo ja uskonto. Tämä on raju yksinkertaistus konfliktien pitkistä historioista, joihin liittyy usein globaali valtapolitiikka ja kolonialismi. Länsimaisia konflikteja selitetään harvoin uskonnolla, vaikka niissä olisi selkeitä uskonnollisia piirteitä, kuten esimerkiksi Irlannin konfliktissa 1970-luvulla. Sen sijaan korostetaan konfliktin poliittista luonnetta.

Ukrainan konflikti on jälleen tuonut esiin ongelmallisia kuvauksia sodan uhreista. Useilla uutiskanavilla esitetään näkemyksiä, joiden mukaan sota on ikään kuin luonnollista tietyille maille tai etnisyyksille. Me kuitenkin uskomme, että kaikilla on oikeus itsemääräämiseen ja turvallisuuteen riippumatta heidän kansallisuudestaan tai ihonväristään. Erottelulle ”sivistyneisiin”, ”suhteellisen sivistyneisiin” ja ”sivistymättömiin” ei ole paikkaa rauhantyössä. Nämä käsitteet ovat rasistisia ei-länsimaisia kulttuureita, myös slaavilaisia, kohtaan ja samalla niihin sisältyy ajatus länsimaisten kulttuurien paremmuudesta.

Valtamedioiden tulisi uutisoida kaikista konflikteista tasapuolisesti, jotta saavutettaisiin globaalia tahtoa ja poliittista toimintaa konfliktien ratkaisemiseksi. Sota ei kunnioita rajoja, eivätkä ongelmalliset kuvaukset länsimaisista ja ei-länsimaisista valtioista ehkäise väkivaltaa. Siksi korostamme globaalia toimintaa rauhan puolesta, riippumatta siitä, missä sitä tarvitaan.

Konfliktien kuvasto liitettynä syvällisen ymmärryksen puutteeseen on vaikuttanut suoraan siihen, miten suhtaudumme pakolaisiin. Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana monet eurooppalaiset valtiot tiukensivat turvapaikkapolitiikkaansa. Tilanne ei ollut kriisi ainoastaan uuden tilanteen ääreen joutuneelle eurooppalaisille valtioille, vaan myös pakolaisille, jotka jättivät perheensä ja kokivat valtavaa stressiä. Tilapäinen humanitäärinen suojelu poistettiin käytöstä, pakolaisille suositeltiin sisäistä pakoa ja maaraportteja päivitettiin. Lakiavun ja tulkkauksen laatu oli heikkoa, mikä johti useisiin virheisiin turvapaikkaprosessin alkuvaiheissa. Maahanmuuttoviranomaiset eivät ymmärtäneet poliittisia ja sosiaalisia olosuhteita lähtömaissa, eivätkä tunnistaneet pakolaisiin kohdistuvia uhkia.

Moni turvapaikanhakija jäi loputtomaan valitusten kehään, kun suomalainen turvapaikkajärjestelmä petti heti alkutekijöissään. Virheitä oli lähes mahdotonta korjata, eivätkä turvapaikanhakijat saaneet oikeutta. Lupa elää -kansalaisaloite pyrkii korjaamaan näitä ongelmia tarjoamalla oleskeluluvan paperittomiksi jääneille turvapaikanhakijoille.

Kun Ukrainan invaasio alkoi helmikuussa 2022, asenne konfliktia ja sen uhreja kohtaan oli erilainen. Emme sano, ettei ukrainalaisia tulisi auttaa, koska eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä epäonnistui viime kerralla. Sen sijaan on oleellista tunnistaa ennakkoluulomme ja myöntää, että meillä on edelleen paljon tekemistä tasa-arvon ja solidaarisuuden kehittämiseksi. Nyt olemme osoittaneet kiinnostusta konflikteihin vain silloin, kun ne koskettavat meitä. Meidän tulisi kuitenkin toimia rauhan puolesta silloinkin, kun konflikti tuntuu kaukaiselta.

Suomen YK-nuoret haluaa kiinnittää huomiota konfliktien erilaiseen kohteluun ja vaatii kaikkien sodan uhrien tasavertaista kohtelua sekä politiikassa että julkisessa keskustelussa. Kaikkien ihmiselämä on arvokas – Euroopan valikoivan solidaarisuuden tulee loppua.

1. Kaikkia sodan uhreja tulee kohdella tasavertaisesti ja kunnioittavasti
2. Meidän tulee toimia rauhan puolesta, vaikka konflikti olisi kaukainen tai matalan intensiteetin konflikti
3. Meidän tulee oppia lisää kaukaisten ja monimutkaisten konfliktien taustoista
4. Median tulee lopettaa ongelmalliset kuvaukset ei-länsimaisista maista ”sivistymättöminä” ja ”luonnollisina sotavyöhykkeinä”
5. Aiempien turvapaikkaprosessien virheet tulee korjata – allekirjoita Lupa elää -kansalaisaloite täällä

Kannanotto 1.12.2021

 

Me allekirjoittaneet suomalaiset lapsi- ja nuorisotoimijat vaadimme, että nuorempien sukupolvien osallistuminen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon turvataan yli hallituskausien.

Ilmastonmuutos uhkaa koko ihmiskuntaa ja kaikkea elämää planeetallamme siinä muodossa, kuin me ne tunnemme. Koska suuri osa maailman päättäjistä ei ole kyennyt ottamaan käsiinsä johtajuutta ilmastokriisin edessä, lapset ja nuoret ovat tehneet sen aktivismillaan. On kyse erityisesti nuorten sukupolvien tulevaisuudesta.

Suomessa uudistetaan ilmastolakia, jossa määritellään yleisesti Suomen ilmastopolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat ja se, millaisella suunnittelujärjestelmällä ilmastotoimia valmistellaan. Nuoria on kutsuttu kattavasti mukaan ilmastolain valmisteluun, ja nuoret ovat käyttäneet ääntään. Nuorten Agenda 2030 -ryhmä ja YK-nuoret tekivät viime vuonna yhdessä 50 muun nuorisojärjestön kanssa kannanoton (linkki), jossa vaadittiin, että ilmastolaki velvoittaa päättäjät kuulemaan nuoria. Monet tärkeät argumentit nuorten kuulemisen puolesta on kirjattu lakiluonnoksen perusteluihin. Kuitenkaan nuorisotoimijoiden ehdotusta siitä, että nuorten kuuleminen tulevissa ilmastopäätöksissä turvattaisiin itse lakitekstissä, ei ole otettu huomioon.

Lapset ja nuoret ovat saaneet pelkkiä kädenlämpöisiä lupauksia siitä, että heitä kuullaan tulevaisuudessakin. Nykypäättäjät eivät kuitenkaan voi sitä luvata heidän jälkeensä tulevien päättäjien puolesta. Ilmastolain tulee yksiselitteisesti velvoittaa lasten ja nuorten kuulemiseen, jotta tämä lupaus voidaan lunastaa.

Me allekirjoittajat vaadimme, että:

1) Päättäjät sitoutuvat kuulemaan lapsia ja nuoria ilmastopoliittisessa päätöksenteossa

Lakiesityksen perusteluosiossa ja sen valmistelussa on tunnistettu lapset ja nuoret keskeiseksi ryhmäksi, joita tulee kuulla ilmastoasioissa. Nykypäättäjien hyvä tahto ei kuitenkaan takaa sitä, että lapsia ja nuoria kuullaan tulevillakin vaalikausilla. Päättäjien on sitouduttava kuulemaan lapsia ja nuoria ilmastopäätöksenteon suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.

2) Nuorten ilmastoneuvosto perustetaan

Lasten ja nuorten laajan kuulemisen ohella tarvitaan heitä edustava ryhmä. Valtioneuvoston tulee asettaa nuorista henkilöistä koostuva ja riippumaton nuorten ilmastoneuvosto tukemaan ilmastopolitiikan suunnittelua sekä sitä koskevaa päätöksentekoa. Neuvostolle on kirjattava kuulemisvelvollisuus ja kommentointioikeus. Neuvostoa on kuultava aina, kun lain piiriin kuuluvia tavoitteita tai mittareita asetetaan ja niistä raportoidaan sekä silloin, kun lakia päivitetään.

3) Ilmastolain tulee turvata lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien oikeudet

Pidämme tärkeänä, että ilmastolaki edistää ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta. Mielestämme lain tulisi huomioida oikeudenmukaisuus myös sukupolvinäkökulmasta. Lain tulisi turvata lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien oikeudet. Alle 18-vuotiaiden ei ole mahdollista vaikuttaa edustuksellisen demokratian keinoin äänestämällä. Ilmastonmuutos vaarantaa laajasti lapsen oikeuksia, muun muassa lapsen oikeuden elämään ja kehitykseen, terveyteen, koulutukseen, riittävään elintasoon ja omaan kulttuuriin. Lapsen oikeudet koskevat vain alle 18-vuotiaita nuoria, mutta ihmisoikeudet ovat nuortenkin oikeuksia, ml. oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Ilmastokriisi uhkaa näitä ja muita oikeuksia tavoilla, joita vanhemmat sukupolvet eivät tule olemaan todistamassa.

 

Allekirjoittajat:

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

Aseistakieltäytyjäliitto

Barnavårdsföreningen i Finland r.f.

Demarinuoret

Eurooppanuoret ry

EYP Finland

Fridays For Future Suomi

HYY

Ilmastolääkärit -verkosto

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Lasten ja nuorten keskus ry

Lastenliitto ry

Luonto-Liitto ry

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Nuorten ilmastodelegaatit

Nyyti ry

Parasta Lapsille ry

Pelastakaa Lapset ry

Pienperheyhdistys ry

Plan ilmastotsempparit

Plan International Suomi

Plan Suomen lastenhallitus

Psykologien ilmastorintama

RKP-nuoret

SOS-Lapsikylä

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry

Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto

Suomen Lukiolaisten Liitto

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Suomen UNICEF

Suomen World Vision

Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat ry

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL

Suomen YK-nuoret

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY)

Ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikkö, Helsingin kaupunki

 

Ps. Partiolaiset luovuttavat 2.12. pääministeri Sanna Marinille sadoilta nuorilta kerättyjä terveisiä, joiden viesti on sama kuin kannanotossa: Nuoria tulee kuulla ja heidän huolensa ilmastonmuutoksesta ottaa vakavasti. Lisää tietoa täällä.

Suomen ja Ruotsin sekä Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Saksan, Tanskan, Viron että Venäjän maiden hallituksille ja eduskunnille

Uusi ETYK-henkinen huippukokous 2025

Me allekirjoittaneet yli 130 kansalaisjärjestöä Pohjoismaista ja Itämeren alueen maista suhtaudumme lämpimästi Suomen presidentti Sauli Niinistön erittäin kiireelliseen ja ajankohtaiseen ehdotukseen järjestää uusi suurvaltojen huippukokous Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) 50 -vuotisjuhlan yhteydessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) hengessä. ETYK:in loppuasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä vuonna 1975. Presidentti uskoo, että uusi huippukokous voisi viilentää suurvaltojen kuumentuneita tunteita. Presidentti Niinistön mukaan kansainvälinen tilanne ei ole välttämättä aivan niin kehno kuin miltä se näyttää, sillä julkisivun taustalla haetaan myös ratkaisuja.

Niinistön mielestä Suomella voi tässä tilanteessa olla edellytykset toimia välittäjänä, sillä maallamme on suora keskusteluyhteys kaikkiin suurvaltoihin.

Suomen pääministeri Sanna Marin ilmaisi tukensa ehdotukselle YLE:n Pääministerin haastattelutunnilla 28.3. ja totesi jakavansa presidentin huolen suurvaltojen välisestä jännittyneestä tilanteesta.

Ruotsi aloitti tammikuussa 2021 Etyj -puheenjohtajuutensa. Ulkoministeri Ann Linde totesi silloin, että Ruotsi pyrkii vuoden aikana vahvistamaan organisaation tärkeää roolia alueen turvallisuuden edistämisessä. ”Ruotsille ja kaikille muille osallistuville valtioille ETYJ:in taustalla olevat sitoumukset ovat yhteisen turvallisuutemme kulmakiviä. … Kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja konfliktien aiheuttamia kärsimyksiä ei voida hyväksyä. Siksi meidän on edelleen pidettävä alueemme konfliktien ratkaisemiseen tähtäävää työtä esityslistamme kärjessä.”

Oletamme, että tässä hengessä Ruotsi antanee tukensa ehdotukselle uudeksi Etyj- huippukokoukseksi vuonna 2025.

World Beyond War -järjestön mukaan 190 maassa lähes 700 organisaatiota ja yli 75 000 ihmistä on allekirjoittanut lupauksen sitoutua rauhaan ja tukea väkivallatonta toimintaa kaikkien sotien ja sodan valmistelujen lopettamiseksi sekä kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan luomiseksi. Sota ja militarismi tappavat, vahingoittavat ja traumatisoivat aikuisia, nuoria ja lapsia, tuhoavat ympäristöä, heikentävät kansalaisvapauksia ja horjuttavat maiden talouksia.

Entiset korkean tason poliitikot, Naton johtohenkilöt, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, merkittävät ammattiryhmät, rauhantutkijat jne. ovat julkaisseet lukemattomia vetoomuksia ja kirjeitä, joissa kehotetaan maailman johtajia allekirjoittamaan ydinasekieltosopimus (TPNW). Tutkimusryhmät ja rauhanjärjestöt ympäri maailmaa vaativat suurvaltojen välistä vuoropuhelua aseiden ja vääristyneiden uhkakuvien sijaan. Ne esittävät ehdotuksia siitä, miten tällaista vuoropuhelua voitaisiin käydä ja miten rakentaa luottamusta avoimen ja osallistavan yhteistyön avulla. Humanitaariset ja rauhaa edistävät järjestöt kannattavat aseistariisuntaa kestävän ja tasa-arvoisen maailmanlaajuisen kehityksen hyväksi.

Suomi ja Ruotsi ovat perinteisesti toimineet rauhan ja aseriisunnan aloitteentekijöinä.

Entinen Suomen presidentti, Urho Kekkonen ehdotti kahdesti, vuosina 1963 ja 1978, ydinaseettoman vyöhykkeen perustamista Pohjoismaihin. Ruotsin entinen pääministeri Olof Palme esitti Piteån puheessaan vuonna 1974 vaatimuksen ydinaseettomasta Euroopasta. Se oli elämänmyönteinen vaatimus, joka johti työhön ydinaseettoman alueen luomiseksi Pohjoismaihin. Pohjoismaisessa neuvostossa on myös vaadittu tällaista vyöhykettä. Valitettavasti Pohjoismaiden tai Itämeren alueelle ei vyöhykettä ole perustettu.

Nykyään molemmilla mailla on yhä tiiviimpi yhteistyö NATO:n ja Yhdysvaltojen kanssa, mikä lisää jännitteitä Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

Ydinaseet ovat keskeinen osa Naton pelotepolitiikkaa ja puolustusta, ja Yhdysvallat on sijoittanut ydinaseita Eurooppaan. Sekä Yhdysvallat että Venäjä modernisoivat ydinaseitaan.

Amerikkalainen Lockheed Martin -yhtiö on saanut tehtäväkseen valmistaa pitkän kantaman yliäänisiä ohjuksia (LRHW), jotka laukaistaan maasta ja joiden kantama on 500-5500 kilometriä. Tällaisia Moskovaan yltäviä ohjuksia tullaan todennäköisesti sijoittamaan Puolaan tai Romaniaan.

Venäjä rakentaa myös keskipitkän kantaman ohjuksia. Ne voidaan laukaista Venäjän alueelta, eivätkä ne yllä Washingtoniin.

Kyseessä on siis ohjukset, jotka kiellettiin keskimatkan ydinasesopimuksessa (INF), jonka presidentit Gorbachov ja Reagan allekirjoittivat vuonna 1987.

Näin ollen kasvaa riksi, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen ydinsota tultaisi käymään Euroopassa. Ydinsodassa kaikki ovat kuitenkin häviäjiä riippumatta siitä, käytäisiinkö sota Euroopassa vai muualla.

Uusi Etyj-huippukokous ei ole vain tervetullut, se on ratkaisevan tärkeä Euroopan ja koko planeetan tulevaisuuden kannalta.

Itämeren alue 4.6.2021

 

Allekirjoitukset Pohjoismaista ja Itämeren maista

 

• Aarhus mod Krig og Terror (Aarhus against War and Terror) – Tanska

Yhdyshenkilöt: Helge Ratzer – helgeratzer(at)outlook.dk      – Carsten Andersen – carstenand(at)hotmail.dk

• Aldrig Mere Krig (War Resisters’ International in Denmark) – Tanska

Yhdyshenkilö: Tom Vilmer Paamand – Tom(at)AldrigMereKrig.dk

 

• Aktionsgemeinschaft Dienst für den Frieden (AGDF) – Saksa

Yhdyshenkilö: Jan Gildemeister – gildemeister(at)friedensdienst.de

 

• Amandamaji ry. – Suomi
  Yhdyshenkilö: Marika Lohi – marika.lohi(at)ehtaraha.fi

 

• Antinuclear Society of Tataria – Tatarstan, Venäjä

Yhdyshenkilö: Albert Garapov – algaraf(at)mail.ru

• Association of Veterans of Ignalina Nuclear Power Plant – Liettua

Yhdyshenkilö: Vladimir Kuznecov – vladkuz60(at)gmail.com

• Attac Hamburg – Saksa

Yhdyshenkilö: Peter Klemm – agfrieden%pklemm(at)gmx.de

 

• Bestemødrene for Fred (Isoäidit Rauhan Puolesta) – Norja

Yhdyshenkilö: Elsa-Britt Enge – engelsa02(at)gmail.com

 

• Bike for Peace and New Energies e. V. – Saksa

Yhdyshenkilö: Konni Schmidt – konni.schmidt(at)bikeforpeace.net

 

• Bremer Friedensforum (Bremen Peace Forum) – Saksa

Yhdyshenkilö: Ekkehard Lentz – info(at)bremerfriedensforum.de

 

• Bund für Soziale Verteidigung e.V. (Federation for Social Defense) – Saksa

Yhdyshenkilö: Christine Schweitzer – schweitzer(at)soziale-verteidigung.de

 

• Danish National Pugwash Group – Tanska

Yhdyshenkilö: John Scales Avery – avery.john.s(at)gmail.com

 

• DFG-VK (Deutsche Friedensgesellschaft-Vereinigte KriegsdienstgegnerInnen) (German Peace Society – United War Resisters) Baden-Württemberg – Saksa

Yhdyshenkilö: Roland Blach – ba-wue(at)dfg-vk.de

 

• Die Feministische Partei DIE FRAUEN – Saksa

Yhdyshenkilö: Margot Müller – info(at)feministischepartei.de

• Ecodefense – Moskova, Venäjä

Yhdyshenkilö: Vladimir Slivyak – ecodefense(at)gmail.com

 

• Emmaus Åland r.f. – Suomi

Yhdyshenkilö: Robert Jansson – robert(at)emmaus.ax

 

• ENWL – Ecological North West Line (e-mail news letters for about 600 subscribers from Saint Petersburg, north west Russia and other regions of FSU (former Soviet Union) – Pietari, Venäjä

Yhdyshenkilö: Vladimir F. Levchenko – lew(at)lew.spb.org

 

• Estonian Green Movement – Viro
  Yhdyshenkilö: Madis Vasser – madis(at)roheline.ee 

• Faya Mukhamadeeva United Nature Conservation Brigade Kazan – Venäjä
  Yhdyshenkilö: Sergey Germanovich  –    kznsoes(at)yandex.ru

 

• Folkkampanjen mot kärnkraft-kärnvapen – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Jan Strömdahl – jfstromdahl(at)gmail.com

• Folkkampanjen mot kärnkraft-kärnvapen – Sundsvall, Ruotsi

Yhdyshenkilö: Ulf Gustafson – ulf414(at)hotmail.com

 

• Forbyd Atomvåben (ICAN Tanskassa) – Tanska

Yhdyshenkilö: Hasse Schneidermann – hasse.schneidermann(at)gmail.com

 

• Frauen für den Frieden (Naiset Rauhan Puolesta) – Saksa
• Frauen für den Frieden – Berliini, Saksa

Yhdyshenkilöt: Hildegard von Meier and Eva Quistorp – eva(at)berlin-declaration.org

 

• Frauennetzwerk für Frieden e.V. / Women’s Network for Peace – Saksa

Yhdyshenkilö: Elise Kopper – info(at)frauennetzwerk-fuer-frieden.de

 

• Fredens Hus Göteborg – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Karin Utas Carlsson – k.utas.carlsson(at)gmail.com  

 

• Fredsministerium i Danmark (tanskalaisten rauhanjärjestöjen ja rauhanaktivistien kattojärjestö)  – Tanska

Yhdyshenkilö: Hasse Schneidermann – hasse.schneidermann(at)gmail.com

 

• Fredsrörelsen på Orust – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Ola Friholt – ola.friholt(at)gmail.com

 

• FredsVagten i Danmark (PeaceWatch) – Tanska

Yhdyshenkilö: Irene Sørensen – 0802irene(at)gmail.com

 

• Freiburger Friedensforum (Freiburg Peace Forum) – Saksa

Yhdyshenkilö: Gabi Woywode – gabi_woy(at)gmx.de

 

• Friedensglockengesellschaft Berlin e.V. (Peace Bell Association Berlin) – Saksa

Yhdyshenkilö: Anja Mewes –  friedensglockengesellschaft(at)web.de

 

• Friedenszentrum Braunschweig e.V. (Peace Centre Braunschweig) – Saksa

Yhdyshenkilö: Elke Almut Dieter – kontakt(at)friedenszentrum.info

 

• Friedenswerkstatt Mutlangen e.V. (Peace Workshop Mutlangen) – Saksa

Yhdyshenkilö: Arailym Kubayeva – a.kubayeva(at)gmail.com

 

• Friends of the Siberian Forests – Venäjä

Yhdyshenkilö: Andrey Laletin – laletin3(at)gmail.com

 

• Förderkreis Darmstädter Signal (Darmstädter Signal working group) – Saksa

Yhdyshenkilöt: Jürgen Rose, Uwe Werner Schierhorn, Martin Singe, Dr. Matthias-W. Engelke – ds.geschaeftsfuehrer(at)gmal.com

      

• Föreningen Värmland mot Kärnkraft – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Liv Jofjell – folkkampanjen.karlstad(at)gmail.com

 

• Gewaltfreie Aktion Atomwaffen Abschaffen (Nonviolent Action Abolish Nuclear Weapons) – Saksa

Yhdyshenkilö: Martin Otto – mo-wz(at)gaaa.org

 

• gröna Kvinnor och medlemmar i 1325 – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Ewa Larsson – ewagron1(at)gmail.com

 

• Guild of Environmental Journalists of the Union of Journalists of St. Petersburg and the Leningrad Region – Venäjä

Yhdyshenkilö: Lina Zernova –    linazernova(at)mail.ru

 

Hamburger Forum für Völkerverständigung und weltweite Abrüstung e. V. (Hamburg Forum for International Understanding and Global Disarmament – Saksa
Yhdyshenkilö: Markus Gunkel –   hamburger-forum(at)hamburg.de      

• IALANA (International Association of Lawyers against Nuclear Arms) – Saksa 

Yhdyshenkilö: Lucas Wirl – l.wirl(at)gmx.net

• Initiative Sicherheit neu denken (Initiative Rethink Security) – Saksa

Yhdyshenkilö: Ralf Becker – ralf.becker(at)ekiba.de

 

• Integrationsrådet i Aarhus Kommune (Integration Council in Aarhus Municipality) – Tanska

Yhdyshenkilö: Faika Kafarova – faigakafarova(at)outlook.com 

 

• Internasjonal Kvinneliga for Fred og Frihet (IKFF – WILPF) – Norja

Yhdeyshenkilö: Britt Schumann – brikamann(at)gmail.com

 

• Internationella Kvinnoförbundet för Fred och Frihet (IKFF – WILPF) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Lina Hjärtström – lina.hjartstrom(at)ikff.se

 

• Internationella kvinnoförbundet för fred och frihet (IKFF – WILPF) Göteborg kretsen – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Begard Yunis – begardy(at)hotmail.com

• Khakass public ecological fund ”Iris” – Venäjä

Yhdyshenkilö: Maria Chebodaeva – akhp31marche(at)gmail.com

 

• Kooperation für den Frieden (Sateenvarjo-organisaatio, joka koostuu yli 50 saksalaisesta rauhanjärjestöstä ja -aloitteesta) – Saksa

Yhdeyshenkilö: Jens-Peter Steffen – steffen(at)ippnw.de

 

”Kooperation für den Frieden” -jäsenet, jotka eivät ole allekirjoittaneet kirjettä erikseen, mutta hyväksyvät sen:

 

• Aachener Friedenspreis e.V. (AFP) (Aachen Peace Prize)

 

• Aachener Netzwerk für humanitäre Hilfe und interkulturelle Friedensarbeit e.V.  (Aachen Network for Humanitarian Aid and Intercultural Peace Work e.V.)

 

• Aktion Freiheit statt Angst e.V. (Action Freedom not Fear e. V.)

 

• Aschaffenburger Friedenstrommler (Aschaffenburger Drummers for Peace)

 

• Bremer Aktion für Kinder (BAKI) (Bremen Action for Kids)

 

• Bürgerinitiative OFFENe HEIDe (citizens’ initiative OFFENe HEIDe)

 

• Bundesverband Bürgerinitiativen Umweltschutz (BBU) (Federal Association of Citizens’ Initiatives Environmental Protection)

 

• Evangelische Arbeitsgemeinschaft für Kriegsdienstverweigerung und Frieden (EAK) (Protestant Working Group for Conscientious Objection and Peace)

 

• Evangelisch-methodistische Kirche in Deutschland (EmK) – Gerechtigkeit, Frieden und Bewahrung der Schöpfung (Protestant Methodist Church in Germany (EmK) – justice, peace and the integrity of creation)

 

• Forum Friedensethik (FFE) in der Evangelischen Landeskirche in Baden (Baden’s Peace Ethics Forum (FFE) of the Evangelical Church)

 

• Forum InformatikerInnen für Frieden und gesellschaftliche Verantwortung e.V. (FIfF) (Forum of Computer Scientists and IT Professionals for Peace and Social Responsibility)

 

• Frauen in Schwarz (Women in Black), Hamburg

 

• Frauen in Schwarz (Women in Black), Köln

 

• Friedensgruppe Altenholz (Peace group Altenholz)

 

• Friedensinititiative Nottuln (Peace initiative Nottuln)

 

• Friedensrat Müllheim (Peace Council Müllheim)

 

• Friedenszentrum Leipzig (Peace Center Leipzig)

 

• Gewerkschaft Erziehung und Wissenschaft (GEW), Hauptvorstand (Education and Science Workers’ Union – GEW)

 

• Heidelberger Friedensratschlag (Heidelberg Peace Council)

 

• Institute for International Assistance and Solidarity (IFIAS)

 

• Initiative Musiker/innen gegen Militärmusikkorps (Initiative musicians against military music corps)

 

• Internationaler Versöhnungsbund – deutscher Zweig (VB) (International Fellowship of Reconciliation – German branch)

 

• Keine Waffen vom Bodensee (No Weapons from Bodensee)

 

• Komitee für Grundrechte und Demokratie (Committee for Civil Rights and Democracy)

 

• Koordinierungsausschuss der Friedensbewegung in der Region Ingolstadt (Coordination committee of the peace movement in the Ingolstadt region)

 

• KURVE Wustrow – Bildungs- und Begegnungsstätte für gewaltfreie Aktion e.V.  (KURVE Wustrow – Centre for Training and Networking in Nonviolent Action)

 

• Lebenshaus Schwäbische Alb – Gemeinschaft für soziale Gerechtigkeit, Frieden und Ökologie e.V. (Lebenshaus Schwäbische Alb – community for social justice, peace and ecology)

 

• Leserinitiative Publik e.V. (Readers’ initiative Publik)

 

• Mönchengladbacher Friedensforum (Mönchengladbach Peace Forum)

 

• Netzwerk Friedenskooperative (Network Peace Cooperative)

 

• Netzwerk Friedenssteuer (Peace Tax Network)

 

• Ökumenische Initiative zur Abschaffung der Militärseelsorge (Ecumenical Initiative for the Abolition of Military Pastoral Care)

• Ökumenisches Netz Baden-Württemberg (Ecumenical network Baden-Württemberg)

 

• Ökumenisches Zentrum für Umwelt-, Friedens- und Eine-Welt-Arbeit (Ecumenical Center for Environment, Peace and One World Work), Berlin

 

• Pädagoginnen und Pädagogen für den Frieden (PPF) (Educators for Peace)

 

• pax christi – Internationale Katholische Friedensbewegung Deutsche Sektion

 

• RüstungsinformationsBüro (RIB e.V.) (Arms information office)

 

• Ulmer Ärzteinitiative (Ulm doctor’s initiative)

 

• VVN-BdA – Vereinigung der Verfolgten des Naziregimes-Bund der Antifaschistinnen und Antifaschisten (Association of Persecutees of the Nazi Regime/Federation of Antifascists)

 

• Werkstatt für Gewaltfreie Aktion, Baden (WfGA) (Workshop for Nonviolent Action, Baden)

• Kronoberg för fred och alliansfrihet (KFA) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Sven-Erik Månsson – mansson.svenerik(at)gmail.com

 

• Kvindernes Internationale Liga for Fred og Frihed (WILPF) – Tanska

Yhdyshenkilö: Ida Harslof – ida(at)harslof.dk

 

• Kvinnor för Fred (Naiset Rauhan Puolesta) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Susanne Gerstenberg – susanne.gerstenberg(at)telia.com

 

• Kvinnor för fred – Sundsvall, Rutosi

Yhdyshenkilö: Ulrika Hådén – ulrhad(at)gmail.com

 

• Latvian Green Movement (LaGM) – Latvia

Yhdyshenkilö: Jānis Matulis – janis.matulis(at)zalie.lv

 

• Lääkärit ydinsotaa vastaan (IPPNW) – Saksa

Yhdyshenkilö: Angelika Wilmen – wilmen(at)ippnw.de

 

• Miljöringen Lovisa – Suomi

Yhdyshenkilö: Christer Alm – christer.alm45(at)gmail.com

 

• Naiset Atomivoimaa Vastaan – Suomi

Yhdyshenkilö: Ulla Klötzer – ullaklotzer(at)yahoo.com

 

• Naiset Rauhan Puolesta – Suomi

Yhdyshenkilö: Lea Launokari – lea.launokari(at)nettilinja.fi

 

• NaturwissenschaftlerInnen-Initiative ”Verantwortung für Frieden und Zukunftsfähigkeit” (NatWiss) (Initiative of Natural Scientists for Responsibility for Peace and Sustainability) – Saksa

Yhdyshenkilö: Pascal Luig  –   geschaeftsfuehrung(at)natwiss.de       

     

• NGO Centre for Applied Ecology – Viro

Yhdyshenkilö: Marina Janssen – marijanssenest(at)gmail.com

 

• Ohne Rüstung Leben (Without Armor Life) – Saksa

Yhdyshenkilö: Kerstin Deibert –   orl-deibert(at)gaia.de

 

• Opettajien Lähetysliitto – Suomi

Yhdyshenkilö: Hanna Tamminen – toimisto(at)opettajienlahetysliitto.fi

 

• PAND  – Taiteilijat rauhan puolesta ry – Suomi

Yhdyshenkilö: Antti Seppänen – pandtalo(at)hotmail.fi

 

• pax christi – Saksa

Yhdyshenkilö: Christine Hoffmann – c.hoffmann(at)paxchristi.de

 

• Public Council of the South Shore of the Gulf of Finland, interregional public movement of Leningrad region and St. Petersburg – Venäjä

Yhdyshenkilö: Oleg Bodrov – bodrov(at)greenworld.org.ru

 

• Public eco-movement ”Kola Ecocenter”, Murmansk region – Venäjä

Yhdyshenkilö: Yura Ivanov – yura.ivanov(at)kec.org.ru

 

• Regional Radioecological Center, Krasnoyarsk Regional NGO – Venäjä

Yhdyshenkilö: Fedor Maryasov – espero40(at)yandex.ru

 

• Riksföreningen Nej till Nato – Ruotsi

Yhdyshenkiö: Lars Drake – drake_lars(at)hotmail.com

 

• Russian Socio-Ecological Union– Venäjä

Yhdyshenkilö: Gennady Mingazov – gmingazov(at)yandex.ru

 

• SGI (Soka Gakkai International) – Tanska

Yhdyshenkilö: Jan O. Møller – janortwed(at)gmail.com

 

• Sichelschmiede (workshop for peace work) – Saksa

Yhdyshenkilöt: Ulrike Laubenthal and Niels Detloff – info(at)sichelschmiede.org

 

• Socio-ecological union International – Venäjä

Yhdyshenkilö: Sviatoslav Zabelin – svetfrog(at)gmail.com

 

• Suomen Rauhanpuolustajat ry – Suomi

Yhdyshenkilö: Teemu Matinpuro – teemu.matinpuro(at)rauhanpuolustajat.fi

 

• Suomen YK-nuoret – Suomi

Yhdyshenkilö: Marianne Koikkalainen – marianne.koikkalainen(at)yknuoret.fi

 

• Svenska Fredsvänner i Helsingfors – Suomi
  Yhdyshenkilö: Elisabeth Nordgren – elisabeth.nordgren(at)pp.inet.fi

 

• Svenska Kvinnors Vänsterförbund – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Ianthe Holmberg – ianthe.holmberg(at)gmail.com

   

• Sveriges Fredsråd (Swedish Peace Council) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Agneta Norberg – lappland.norberg(at)gmail.com

 

• ViSK – Vänstern i Svenska kyrkan  (The Left in the Church of Sweden) – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Mona Olsson – mona.olsson(at)svenskakyrkan.se

 

• Vännernas samfund i Sverige, kväkarna – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Birgit Aquilonius –  birgit.aquilonius(at)gmail.com 

 

• Värmland mot Kärnkraft – Ruotsi

Yhdyshenkilö: Liv Jofjell – kontakt(at)varmlandmotkarnkraft.se

 

• WILPF, Suomen osasto – Suomi

Yhdyshenkilö: Sirkku Järvelä – sirkku.jarvela(at)gmail.com

 

• Women for Peace (Naiset Rauhan Puolesta) – Apatity, Venäjä

Yhdyshenkilö: Elena Kruglikova – elena.kruglikova(at)kec.org.ru

 

• Za Prirodu (For Nature ) – Chelyabinsk, Venäjä

Yhdyshenkiö: Andrey Talevlin – atalevlin(at)gmail.com

 

• Zusammenarbeitsausschuss der Friedensbewegung Schleswig-Holstein (ZAA) (Cooperation Committee of the Schleswig-Holstein Peace Movement) – Saksa

Yhdyshenkilö: Benno Stahn – b.stahn(at)kieler-friedensforum.de

 

Muut allekirjoitukset

Kansainväliset järjestöt:

• Church and Peace – European peace church network

Yhdyshenkilö: Lydia Funck – intloffice(at)church-and-peace-org

   

• WECF International

Yhdyshenkilö: Sascha Gabizon – sascha.gabizon(at)wecf.org

 

• Women’s International League for Peace and Freedom/WILPF

Yhdyshenkilö: Heidi Meinzolt – heidi.meinzolt(at)wilpf.org

 

Kansalliset järjestöt Pohjoismaiden ja Itämeren alueen ulkopuolella:

• Association “For Sustainable Human Development” – Armenia

Yhdyshenkilö: Karine Danielyan – karined(at)web.am

 

• Environmentalists Against War – Berkley, California, USA

Yhdyshenkilö: Gar Smith – gar.smith(at)earthlink.net

 

• International Fellowship of Reconciliation, Austrian Branch – Itävalta

Yhdyshenkilö: Thomas Roithner – thomas.roithner(at)univie.ac.at

 

• IPPNW (International Physicians for the Prevention of Nuclear War ) – Kreikka

Yhdyshenkilö: Maria Arvaniti Sotiropoulou – maria.sotirop(at)gmail.com

 

• Naturschutzbund Vorarlberg – Itävalta

Yhdyshenkilö: Hildegard Breiner – hildegard.breiner(at)aon.at

• Peace Child International – Iso-Britannia

Yhdyshenkilö: David R. Woollcombe – david(at)peacechild.org

 

Henkilöallekirjoitukset:

• Gela Böhne – Saksa

gela.boehne(at)web.de

 

• Helmut Holfert – Berliini, Saksa

heho-oberspree(at)web.de

 

• Frank Hornschu – Kiel, Saksa

frank. hornschu(at)dgb.de

 

(Deutscher Gewerkschaftsbund – DGB Kiel Region)

• Pasquale Policastro, PhD. Hab. PhD. h.c. Professor of Szczecin University – Puola President and Founder of World Peace Lab, Poland

pasquale.policastro(at)worldpeacelab.pl

 

• Vladimir Shestakov – Venäjä

volodyashestakov(at)gmail.com