Yritysten ihmisoikeusvastuu on tullut jäädäkseen – ottaako Suomi johtoroolin?

Mene ylös ↑

Yritysten ihmisoikeusvastuu on tullut jäädäkseen – ottaako Suomi johtoroolin?

7.10.2019

Yritysten toiminta vaikuttaa aina ihmisoikeuksien toteutumiseen. Suomen YK-nuorten kotimaan sidosryhmävastaava Salla Uusitalo kertoo blogitekstissään, mitä yritysten ihmisoikeusvastuu tarkoittaa ja miksi aihe on erityisen ajankohtainen Suomessa.


Ihmisoikeuksien toteutuminen on myös yritysten vastuulla

Globalisaation ja kiristyvän kilpailun myötä moni yritys on siirtänyt tuotantoaan halvan työvoiman maihin, joissa paikallinen lainsäädäntö ei aina tarjoa tarpeeksi turvaa työntekijöiden oikeuksille. Maailmanlaajuisessa tuotannossa tapahtuukin toistuvasti ihmisoikeusrikkeitä, joissa myös moni suomalainen yritys on ollut tavalla tai toisella osallisena.

Ylikansalliset tuotantoketjut ja suuryritysten kasvava taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen vaikutusvalta ovat herättäneet kansainvälisen yhteisön ja poliittiset päättäjät uuteen todellisuuteen. Ihmisoikeuksien valvominen ei ole enää vain valtioiden tehtävä – myös yrityksillä on tärkeä rooli niiden turvaamisessa.

Yritysten vastuusta kunnioittaa ihmisoikeuksia on Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) laadittu kansainvälisesti hyväksytyt ja tunnustetut toimintaohjeet. Suomella on nyt tilaisuus toteuttaa ohjeet käytännössä ja siirtyä ihmisoikeusvastuun edelläkävijäksi.


YK:n periaatteet lähtökohtana

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet (2011) asettavat kaikille maailman yrityksille velvollisuuden tunnistaa, vähentää, ennaltaehkäistä sekä korjata toimintansa ihmisoikeusriskejä ja loukkauksia eli toteuttaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta. Yritysten tulee myös seurata ihmisoikeustoimiensa onnistumista ja raportoida työstään läpinäkyvästi.

YK:n periaatteet toimivat kansainvälisenä ohjenuorana vastuullisuusagendan edistämisessä ja ovat konkreettinen esimerkki kansainvälisestä tahtotilasta siirtää ihmisoikeudet liiketoiminnan keskiöön. Ne myös tukevat kestävän kehityksen tavoitteita: jos yritykset eivät vähennä toiminnastaan aiheutuvia negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia, niiden sosiaaliseen kehitykseen tähtäävät aloitteet jäävät ontoiksi.

Vaikka periaatteet tarjoavat tärkeää täsmennystä yritysten roolista ihmisoikeusasioissa, niiden toteuttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. YK onkin ohjeistanut valtioita säätämään sitovia kansallisia lakeja, jotka velvoittaisivat maan yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kansainvälisissä tuotantoketjuissaan.


Yritysvastuulailla olisi monia positiivisia vaikutuksia

Suomessa ihmisoikeuksia koskevaa yritysvastuulakia ajoi aktiivisesti #ykkösketjuun-kampanja. Yli 100:n kansalaisjärjestön, ammattiliiton ja yrityksen kampanja vaati Suomea toimeenpanemaan lain, joka YK:n periaatteiden mukaisesti velvoittaisi suomalaisyritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden arvoketjuissa.

Kansallinen yritysvastuulaki ei vain suojelisi kansainvälisten tuotantoketjujen työntekijöiden ihmisoikeuksia, se myös konkreettisesti hyödyttäisi suomalaisia kuluttajia ja firmoja.

Moni meistä haluaa ostaa vastuullisesti valmistettuja tuotteita ja palveluita, mutta kokee saavansa liian vähän tietoa yritysten toiminnan eettisyydestä. Oikeudellisesti sitovan yritysvastuulain myötä vastuullisuus ei jäisi vain yksittäisten kuluttajien tietoisuuden varaan. Sen sijaan jokainen voisi luottaa ostavansa sosiaalisesti kestäviä tuotteita ja palveluita.

Sitova lainsäädäntö myös varmistaisi, ettei ihmisoikeuksien kunnioitus jää vain edelläkävijäyritysten harteille. Yhteiset pelisäännöt takaisivat reilut ja toimivat markkinat, jossa yksikään yritys ei saa kilpailuetua ihmisoikeuksia polkemalla. Suomalaisyritysten vahvat ihmisoikeustoimet voisivat myös nostaa niiden globaalia brändiä.


Suomella on mahdollisuus näyttää kansainvälistä esimerkkiä

#Ykkösketjuun-kampanjan aktiivinen työ tuotti tulosta viime kevään hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassa sitouduttiin laatimaan selvitys, jonka tavoitteena on säätää kansallinen yritysvastuulaki.

Hallitusohjelmakirjaus siirsi Suomen mukaan Euroopan maiden joukkoon, jossa vastaava laki on valmisteilla tai jo säädetty. Myös Euroopan unioni on ottanut askeleita eteenpäin yritysten ihmisoikeusvastuun suhteen ja EU-tasolla selvitetäänkin mahdollisuutta koko unionin kattavaan lainsäädäntöön.

Kansallinen yritysvastuulaki tarjoaa Suomelle mahdollisuuden profiloitua yhteiskuntavastuun pioneeriksi ja vaikuttaa mahdolliseen EU-tason sääntelyyn. Lain toteuttamiseen onkin syytä sisällyttää asianmukaiset resurssit ja tavoitteet sekä keskeiset sidosryhmät.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei ole passiivinen vastuu. Laatimalla kunnianhimoisen yritysvastuulain, Suomi ja suomalaisyritykset voivat osoittaa tekevänsä aidosti töitä ihmisoikeuksien turvaamisen eteen. Mahdollisuus on täällä, ottaako Suomi johtoroolin?

Salla Uusitalo

Kotimaan sidosryhmävastaava