Taide, nuoret ja kansalaisjärjestöt kumppaneiksi tulevalle hallituskaudelle?

Mene ylös ↑

Taide, nuoret ja kansalaisjärjestöt kumppaneiksi tulevalle hallituskaudelle?

24.04.2019

YK-nuorten 2250-blogisarjan neljännessä osassa YK-nuorten kotimaan toiminnan projektikoordinaattori Emilia Vartiainen keskittyy kumppanuuksiin. Millaisia kumppaneita uusi hallitus tarvitsee?


Mistä on kysymys?

Kumppanuudet on YK:n 2250-päätöslauselman neljäs osa-alue. Siinä katse suunnataan hallituksiin, ja tuodaan esille niiden mahdollisuus sekä vastuu luoda ja kehittää kumppanuuksia muiden toimijoiden kanssa. Keitä ovat nuo toimijat, joiden kanssa yhteistyötä tulisi syventää? Niitä ovat kansalaisjärjestöt ja erilaiset paikallisen tason toimijat, jotka voivat edistää nuorten, rauhan ja turvallisuuden teemoja. Päätöslauselma korostaa myös YK:n toimijoiden merkitystä. Kuinka hallitukset voivat konkreettisesti vahvistaa kumppanuuksia? Tähän keinoja ovat muun muassa taloudellisen, teknisen ja logistisen tuen lisääminen. Lisäksi konfliktin aikana sekä konfliktin jälkeen nuoret tulee huomioida rauhaa rakentavina toimijoina. Nuorilla voi olla myös uudenlaisia keinoja edistää osallisuutta ja rauhaa yhteiskunnassa, sekä myös globaalilla tasolla.


Miksi kansalaisyhteiskuntaan tulee panostaa?

Kuluneella hallituskaudella kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin rajusti. Leikkaukset vaikuttivat kohdemaissa jopa miljoonaan ihmiseen, minkä lisäksi myös kotimaassa ja ulkomailla työpaikkoja irtisanottiin reilusti. Kansalaisjärjestöjen toimintaan sekä sitä kautta myös nuoriin satsaaminen on osa rauhan rakentamista ja ylläpitoa. Monet erilaiset kansalaisjärjestöt avaavatkin mahdollisuuksia nuorille osallistua sekä saada ääntänsä kuuluviin rauhanprosesseissa.

Voinko luottaa toiseen ihmiseen kohdatessani hänet, vaikken tunne häntä ennestään? Yleistynyt luottamus liittyy kohtaamisiin, joissa toista ihmistä ei tunneta entuudestaan. Kansalaisjärjestöt sekä niihin usein liittyvä vapaaehtoistyö lisäävät juurikin luottamusta muihin ihmisiin. Tämä vaikutus on havaittu erityisesti aktiivisilla yhdistystoimijoilla, mutta sen positiiviset vaikutukset sosiaaliseen luottamukseen leviävät myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tulevalla hallituskaudella tulisi nostaa kehitysyhteistyön määrärahat 0,7% tavoitteeseen bruttokansantuotteesta sekä tukea vahvasti kansalaisjärjestöjen toimintaa. Tämä olisi yhteiskunnallisesti sekä globaalisti kannattavaa myös rauhanrakennuksen näkökulmasta.


Taiteen mahdollisuus

Taiteessa itää mahdollisuus edistää rauhaa. Taide on kuin universaali kieli, josta ihmiset ympäri maailmaa nauttivat, löytävät iloa ja saapuvat yhteen. Nuorilta löytyy valtavasti harrastus- sekä ammattitaitoa taiteen parista niin musiikista, teatterista kuin tanssistakin. Tätä potentiaalia voitaisiin hyödyntää entistä enemmän tukemalla vaikkapa konsertteja sekä näytelmiä, joissa rauhanteemoja käsitellään. Taiteen kautta ihmisten on myös helpompi löytää yhteinen sävel. Tästä harmoniastahan rauhassa on myös kysymys. Olisikin hienoa nähdä nuorten isompi taiteellinen yhteisponnistus, joka voisi käsitellä esimerkiksi ilmastonmuutosta, rasismin kitkemistä tai muuta rauhaan linkittyvää teemaa – miksei vaikka useampaa rauhan teemaa kerralla. Nuoret eivät myöskään ole yhtenäinen joukko, joten erilaisia ideoita, näkökulmia rauhasta ja kuinka sitä voisi edistää riittää varmasti – hyvä niin. Uudella eduskunnalla on mahdollisuus tukea ja luoda mahdollisuuksia nuorten yhä vahvemmalle toiminnalle rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Emilia Vartiainen

Kotimaan valiokunnan projektikoordinaattori