Ulkoasiainvaliokunnan kirjallinen asiantuntijalausunto – VNS 4/2020 vp Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen YK-nuoret kiittää valiokuntaa siitä, että sitä on pyydetty antamaan lausunto valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

1. Johdanto

Suomen YK-nuoret haluaa kiittää valtioneuvostoa siitä, että selonteossa huomioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittiset teemat entistä kokonaisvaltaisemmin ja niiden inhimillisiä ulottuvuuksia on pohdittu aiempaa enemmän. Suomen sisäisen ja ulkoisen toiminnan ulottuvuudet ovat entistä yhteenkietoutuneempia, ja tällä lähestymistavalla vahvistetaan pohjaa tosiasialliselle edelläkävijyydelle. Jotta selonteko sitoutuisi todella kokonaisvaltaisuuden periaatteeseen, Suomen tulee kuitenkin antaa enemmän painoarvoa nuorten oikeuksille ja näkökulmalle. Nuorten näkökulma tulee olla edustettuna kaikissa selonteon osissa, jotta Suomi voi tehdä aidosti ennakoivaa ja tulevaisuuteen tähtäävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. 

 

Koronaviruspandemia on osoittanut kriisinsietokyvyn sekä muutosjoustavuuden merkityksen. Vaikka Suomen kriisinsietokyky onkin pandemian aikana osoittautunut melko hyväksi, on tärkeää, että Suomi määrätietoisesti kehittää resilienttiä yhteiskuntajärjestelmää ja pyrkii varautumaan monenlaisiin kriiseihin välttääkseen liiallista sisäänpäinkääntyneisyyttä. Mitä paremmat kansalliset valmiudet Suomella on vastata erilaisiin kriisitilanteisiin, sitä paremmin voimme sitoutua myös kansainväliseen yhteisöön ja pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistamme. Suomi voi myös hyödyntää osaamistaan kansainvälisissä verkostoissaan pyrkimällä tehostamaan monenkeskistä varautumisen ja kriisinhallinnan alueilla tehtävää yhteistyötä.

 

On myös keskeistä, että nuorten roolia muutosjoustavuuden ja kriisinkestävyyden kehittämisessä sekä varautumistyössä korostetaan entisestään. Suomen tulee olla edelläkävijä nuorten osallistumismahdollisuuksien edistäjänä sekä päätöksenteon että implementoinnin prosesseissa. Nuorten onkin päästävä aidosti osaksi sekä pitkän että lyhyen aikavälin päätöksentekoa niin Suomessa kuin kansainväliselläkin tasolla, esimerkiksi päätöslauselman 2250 avulla. 

 

Kuten globaalit turvallisuusuhat ovat osoittaneet, on tulevaisuuden ratkaisumalleissa kiinnitettävä huomioida globaaliin yhteisvastuuseen sekä ihmisoikeuksien toteutumiseen.  Mikään valtio tai valtioryhmä ei kykene ratkaisemaan globaaleja haasteita yksin ja siksi YK-nuoret pitää ensiarvoisen tärkeänä, että hyviä kansainvälisen yhteistyön käytäntöjä hyödynnetään ja kehitetään tehokkaasti. Tiiviimmän ja toimivamman kansainvälisen yhteistyön avulla Suomi voi tunnistaa, integroida ja vakiinnuttaa myös nuorten roolia niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin toiminnassa ja rauhantyössä.

2. Nuoret osana ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa

2.1 Nuoret erityisenä ryhmänä 

Selonteko nostaa esiin naiset, tytöt ja vähemmistöt haavoittuvina ryhminä, joiden oikeuksien toteutumista on syytä erityisesti tarkkailla. Kuitenkaan nuoria erityisenä ryhmänä ei mainita. Nuorilla on omat tarpeensa, huolensa ja odotuksena, ja vaikka nuoret eivät ole kategorisesti haavoittuvassa asemassa, on monia syitä miksi myös nuorten oikeuksien toteutumista on syytä tarkkailla. Nuorten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista uhkaavat esimerkiksi syrjäytyminen sekä koulutus- ja työmahdollisuuksien puute. Nämä ongelmat ovat syventyneet entisestään koronaviruspandemian myötä. On syytä huomata, että nuoret ovat kriisisietoisen yhteiskunnan kumppani, resurssi ja innovaation lähde ja nuorten aseman ja oikeuksien huomioiminen on myös ennaltaehkäisevää turvallisuuspolitiikkaa. 

YK-nuoret haluaa painottaa, että tarvitaan nuorten oikeuksien ja niistä käytävän keskustelun valtavirtaistamista, jotta nuorten erityinen asema tunnistettaisiin paremmin. On kiinnitettävä enenevässä määrin huomiota nuorten näkökulmaan sekä siihen, millaisia vaikutuksia päätöksillä on nuorten aseman ja oikeuksien kannalta. Nuorten aseman ja oikeuksien edistämistyössä tulee hyödyntää esimerkiksi Euroopan neuvoston nuorten oikeuksia koskevaa suositusta ja siinä on sitouduttava nuorten oikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten luomiseen.

2.2 Rauhanrakentaminen

On hyvä, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus on mainittu erikseen selonteossa päätöslauselman 1325 rinnalla. Nuorten merkityksen huomioiminen rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä ansaitsee kuitenkin enemmän kuin yhden maininnan. 

 

Jo päätöslauselman 2250 eri painopisteet tuovat esiin, kuinka tärkeää nuorten huomioiminen on kokonaisvaltaisen turvallisuuden näkökulmasta. YK-nuoret haluaakin korostaa, että Suomen kansallisen toimintaohjelman viimeistely ja erityisesti sen toimeenpano ovat ensisijaisen tärkeitä tavoitteita. Toimintaohjelman onnistunut toimeenpano vaatii kuitenkin kaikkien keskeisten toimijoiden sitoutumista ohjelmassa listattuihin toimiin, niiden toteutumisen tarkkailua sekä riittäviä resursseja. Päätöslauselman pohjalta luotu kansallinen toimintaohjelma tulee myös vakiinnuttaa osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista lähestymistapaa.  

 

Lisäksi nuorten suuri potentiaali rauhanrakentamisessa ja konfliktien ehkäisyssä tulee huomioida päätöslauselman mukaisesti. Nuorten rauhantyön asiantuntijuuden kasvattaminen vaatii riittäviä resursseja, pitkäjänteisyyttä sekä ylisukupolvista tiedon ja kokemusten välittämistä. Nuorille tulee tarjota tilaisuuksia, joissa he pääsevät hyödyntämään asiantuntijuuttaan. Rauhantyössä olennaiseksi tekijäksi tulee myös nostaa rauhankasvatus, jonka tavoitteena on suojella kulttuurien välistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä, säilyttää kulttuurinen moninaisuus sekä ehkäistä segregaatiota ja ääriliikehdintää. 

 

YK-nuorten mielestä Suomen tulisikin ehdottomasti hyödyntää mahdollisuutensa vahvistaa profiiliaan aktiivisena rauhanvälityksen osaajana sekä edistää 2250-päätöslauselman toimeenpanoa ja vaikuttavuutta maailmalla. 

2.3 Kansalaisyhteiskunta ja osallisuus 

Selonteossakin mainittu kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kasvattaminen niin YK:ssa kuin yleisemminkin on tarpeellista, sillä kansalaisten myönteiset kokemukset vaikutusmahdollisuuksistaan luovat kestävää pohjaa rauhanomaiselle järjestelmälle ja tukevat kestävää kehitystä. Tavoiteltavaa on myös selonteossa esiin tuotu pyrkimys suomalaisten määrän lisäämisestä niin YK:ssa kuin muissakin merkittävissä kansainvälisissä organisaatioissa. 

YK-nuoret esittää, että Suomen tulisi hyödyntää osaamistaan sekä olla aktiivisemmin kehittämässä ja vakiinnuttamassa kansainvälisiä institutionalisoituneita nuorisoverkostoja. Nuorille tulee luoda aidosti saavutettavia vaikuttamismahdollisuuksia, ja nuoria on kuultava sekä nuorina että vertaisina asiantuntijoina myös kansainvälisen tason toiminnassa. Vaikutusmahdollisuuksien osalta on syytä kuitenkin muistaa, että yksittäinen nuori ei automaattisesti edusta suurempaa nuorten joukkoa. Nuoria tuleekin kuulla laajemmin ja johdonmukaisemmin kansallisen ja kansainvälisen tason valmistelu- ja päätöksentekoelimissä, esimerkiksi valiokunnissa.

YK-tietoisuuden lisäämiseen sekä kansainvälisistä mahdollisuuksista viestimiseen eri koulutusasteiden opetuksessa on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Myös nuorten palkallisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia niin YK:ssa kuin muissakin kansainvälisissä organisaatioissa on lisättävä. Nuorten tietoisuuden ja kansainvälisten mahdollisuuksien lisääminen pitkällä aikavälillä myötävaikuttaa vahvasti useiden selonteossa mainittujen teemojen kuten monenkeskisen yhteistyön ja globaalin vastuun kannon edistämiseen.

3. Nuoret ja kestävän kehityksen ulottuvuudet

Suomi pyrkii edelläkävijyyteen erityisesti teknologisen kehityksen, koulutuksen, kestävän kehityksen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ajajana, ja samalla yleisesti myös ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Tätä edelläkävijyyttä peilataan erityisesti suhteessa Afrikkaan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Ollakseen edelläkävijän roolissa, Suomen tulee aktiivisesti ja johdonmukaisesti edesauttaa edellä mainittujen teemojen toteutumista myös kotimaassa sekä mitata ja monitoroida niiden täytäntöönpanoa ja vakiinnuttamista. Suomen sisäisen toiminnan tulee olla linjassa sen ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa.

 

Suomen sitoutuminen kestävän kehityksen agendaan peräänkuuluttaa myös entistä vahvempaa ylisukupolvisuuden periaatteen huomioimista ja valtavirtaistamista poliittisessa suunnittelussa. Ylisukupolvisuuden huomioimisella taataan yhä vahvempi nuorten edustus heitä koskevassa päätöksenteossa. Nuoret tulisikin huomioida yhä vahvemmin ja monimuotoisemmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen politiikan suunnittelussa, muodostamisessa sekä toimeenpanossa. 

3.1  Teknologia 

On positiivista, että selonteossa on viitteitä digitalisaation yhteydestä ihmisoikeuksiin sekä kyberväkivallan merkityksestä, mutta digitalisaatiota käsitellään yleisesti hyvin suppeasti. Suomella on pitkä historia teknologiamaana, joten olisi luontevaa tuoda vahvemmin esiin Suomen roolia ja osaamista teknologian saralla. Digitalisaatio tuo mukanaan monia mahdollisuuksia mutta myös uhkia. YK on todennut erityisesti tyttöjen ja naisten joutuvan kyberväkivallan uhreiksi ja Suomen tuleekin kehittää toimenpiteitä kyberväkivallan uhrien suojelemiseksi. Selonteossa tulee huomioida esimerkiksi Suomen johtorooli UN Women:in Generation Equalityn “Teknologia, innovaatiot ja sukupuolten tasa-arvo” -ryhmässä. Ryhmän painopisteet liittyvät olennaisesti digitalisaatioon ja sitä ympäröiviin turvallisuushaasteisiin niin kansallisella kuin globaalillakin tasolla. Kansainvälisen yhteistyön huomioiminen olisikin sekä merkittävää maakuvatyötä että konkreettinen osoitus Suomen roolista teknologia- ja innovaatioalalla. 

Selonteko nostaa esille hybridivaikuttamisen uhat kansalliselle ja kansainväliselle vakaudelle, turvallisuudelle sekä yhteiskunnan toiminnalle. Digitaaliyhteiskunnan uhkakuvat, kuten tahallinen tiedon väärinkäyttö, koskettavat erityisesti nuoria, sillä he ovat merkittävä sosiaalisen median sekä uusien teknologioiden käyttäjäryhmä. Tämän vuoksi Suomen tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten medialukutaidon kehittämiseen sekä teknologiakasvatukseen.

3.2 Ilmasto ja kestävä kehitys 

Ilmastonmuutos turvallisuusuhkana sekä ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien välinen yhteys on tuotu selonteossa hyvin esille. Selonteko myös tunnistaa eri turvallisuusuhkia ja -vaikutuksia, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa. Vielä nämä uhat eivät ole käyneet laajasti toteen, mutta ilman toimia ne tulevat todellisiksi vääjäämättä.

Pidämme positiivisena, että ilmastonmuutos on vahvasti esillä läpi selonteon. Raportissa kuitenkin korostuu ajatus Suomen edelläkävijyydestä ilmastoasioissa. Suomen toimia ilmastonmuutosta koskien käsitellään hyvin positiivisista lähtökohdista, vaikka hyvistä suunnitelmista huolimatta Suomen tämänhetkiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä. Nuorten merkitystä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa ei myöskään ole huomioitu selonteossa, vaikka ilmastonmuutos tulee koskettamaan eniten juuri nuoria. Nuorten inkluusio ja nuorten roolin tunnustaminen ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa ovatkin ensiarvoisen tärkeitä asioita. Ihmisoikeuksia kunnioittavaa ilmastopolitiikkaa tulee tehdä ennen kaikkea nuorten näkökulma ja osallisuus edellä, samalla priorisoiden inhimillisen turvallisuuden edellytyksiä. 

Suomen vapaaehtoisessa Agenda 2030 -maaraportissa korostetaan Suomen haasteita erityisesti kulutuksen ja tuotannon, ilmastotoimien sekä sukupuolten tasa-arvon saralla. Monet Agenda 2030 -tavoitteista ovat kuitenkin skaalattavissa. Tavoitteiden toimeenpanossa ylisukupolvisuuden huomioiminen on merkittävä osa toimeenpanon onnistumista. Nuoret ovat aktiivisia ja kiinnostuneita ilmastopolitiikasta, joten olisi luontevaa huomioida myös nuorten näkökulma näistä asioista päätettäessä. 

 

YK-nuoret peräänkuuluttaa yhä kunnianhimoisempaa sitoutumista, johdonmukaisuutta sekä tavoitteiden asettamista ilmastopolitiikassa ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Näiden tavoitteiden ja sitoumusten toteutumista tulee monitoroida ja mitata säännöllisesti – nuorten näkökulmaa mukana kantaen. 

4. Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kehittäminen

On positiivista, että selonteossa on painotettu ihmisoikeuksien lisäksi demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ja edistämistä. Näiden arvojen sekä globaalin yhdenvertaisuuden tuleekin myös tulevaisuudessa olla Suomen kansainvälisen toiminnan keskiössä. Kiitokset ansaitsee myös se, että rauhanrakentaminen, globaali vastuu sekä monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen, sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tukeminen ja tehokkaamman YK-järjestelmän tavoittelu on nostettu omiksi tavoitteikseen. Kansainvälisen yhteistyön sekä kansainvälisen järjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen ovatkin ensiarvoisen tärkeitä asioita myös nuorten näkökulmasta, sillä nyt tehtävällä työllä luodaan ne puitteet, joissa kansainvälinen yhteistyö tulevaisuudessa toteutetaan. 

Selonteossa Suomi esittää halunsa tehostaa kansainvälistä järjestelmää, ja puuttua määrätietoisesti kansainvälisen oikeuden loukkauksiin. Näiden toimien ei kuitenkaan tule jäädä vain julkilausumiksi tai maininnoiksi dokumenteissa – pelkkä tahdon ilmaiseminen ei riitä, vaan Suomen on sitouduttava konkreettisiin toimenpiteisiin ja näytettävä oma-aloitteisesti globaalia esimerkkiä. Koska kansainvälisessä järjestelmässä hyötyjen epätasainen jakautuminen on kuitenkin todellinen uhka, tulee Suomen toiminnallaan panostaa myös ihmisoikeuksien todelliseen yleismaailmallisuuteen sekä globaaliin yhdenvertaisuuteen. Tehokas, luotettava ja toimiva kansainvälinen järjestelmä on keskeinen myös Suomen turvallisuuden kannalta, eikä selonteossa todettu huoli kansainvälisen järjestelmän tilasta saa olla esteenä sen kehittämiselle tai ongelmien korjaamiselle.

Onkin keskeistä, että Suomi aktiivisin toimin tukee YK-järjestelmän arvopohjan, kansainvälisen järjestelmän sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ja niiden kehittämistä. Suomen tulee määrätietoisesti tukea erilaisia kansainvälisen oikeuden toimijoita ja edistää uusien mekanismien kehittämistä sekä niiden toiminnan tehostamista. Keskeistä on erityisesti kansainvälisten tuomioistuinten toimintaedellytysten sekä suojeluvastuun periaatteen toteutumisen vahvistaminen.

Vaikka kansainvälistä yhteistyötä voidaan toteuttaa myös muilla foorumeilla, tulee toiminnan YK:n puitteissa pysyä tulevaisuudessakin keskeisellä sijalla, eikä järjestelmän tule antaa heikentyä. Suomen on näkyvästi jatkettava YK-järjestelmän toiminnan tehostamiseen tähtääviä pyrkimyksiään ja tukea koko järjestelmän toimintaa niin, että se voi tulevaisuudessa vastata tehokkaammin uudenlaisiin haasteisiin. 

Selonteosta käy lisäksi ilmi, että Suomi käsittelee solidaarisuutta hyvin institutionaalisessa kehikossa – vain EU:n osalta. Vaikka tiivis yhteistyö EU:n ja Suomen lähialueiden kanssa onkin tärkeää, globaalina vastuunkantajana Suomen tulee kuitenkin tunnistaa solidaarisuutta kaipaavia hankkeita ja mahdollisuuksia myös muualla. Ulkosuhteissaan Suomen tulee katsoa tulevaan ja syventää globaalia yhteistyötä etsimällä siihen uusia keinoja, tapoja ja yhteistyökumppaneita. Suomen YK-nuorten mielestä rakentava ja aitoja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tarjoava vuoropuhelu useilla foorumeilla onkin ensiarvoisen tärkeää kansainvälisen järjestelmän sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden kannalta.