Suomeen maailman kunnianhimoisin ja vahvin ilmastolaki

Vaadimme, että Suomen ilmastolaki (609/2015) uudistetaan maailman vahvimmaksi ja kunnianhimoisimmaksi heijastaen Suomen halua nousta globaaliksi johtajaksi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa sopimusosapuolia pitämään maapallon lämpenemisen selvästi alle kahdessa asteessa. Vaikka Pariisin sopimus ei sisällä oikeudellisesti sitovia määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, sitoo se kaikkia sopimusosapuolia silti kunnianhimoisiin toimiin. Nyt on aika osoittaa kunnianhimoa myös kansallisesti Suomen ilmastolaissa.

Suomi on sitoutunut myös kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda2030) saavuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain jos Suomi tekee lujasti töitä päästääkseen hiilineutraaliuuteen ja osaltaan hidastaa globaalia ilmaston lämpenemistä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset tavoitteet oikeudenmukaisesta siirtymästä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja kohti hiilinegatiivisuutta nopeasti sen jälkeen sekä olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta ja saavuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet. Suomen ilmastolaki tulee päivittää hallitusohjelman tavoitteiden mukaiseksi.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan “Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisijana – meillä voi olla pieni jalanjälki, mutta suuri kädenjälki”. Pelkkä yritys ei kuitenkaan riitä – Suomen on oltava kokoaan suurempi ratkaisija käsillämme olevassa ilmastokriisissä. Suomen tulee kantaa globaali vastuunsa ja toimia kunnianhimoisemmin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, käyttäen sellaisia ilmastopoliittisia keinoja, jotka tukevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista Suomen rajojen sisä- ja ulkopuolella sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä.


Suomen YK-nuoret haluaa uudistetusta ilmastolaista seuraavilta osin nykyistä lakia selvästi velvoittavamman ja kunnianhimoisemman:

  1. Ilmastolakiin tulee kirjata pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.1 tavoitteen 1 mukaisesti Suomelle sitova velvoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus nopeasti sen jälkeen. Hallitusohjelman kirjaukselle “Suomi on hiilinegatiivinen nopeasti vuoden 2035 jälkeen” tulee asettaa sitova tavoitevuosi. Lakiin tulee asettaa myös sitovat välitavoitteet tuomaan ilmastopolitiikkaan ennustettavuutta ja jatkuvuutta sekä varmistamaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
  2. Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.1 tavoitteen 2 mukaan Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointivaltioksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen tulee saavuttaa päästötön sähkön ja lämmön tuotanto viimeistään 2030-luvulla. Kivihiilen käyttö päättyy hallitusohjelman mukaan viimeistään toukokuussa 2029. Myös muille fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiselle tulee asettaa ilmastolaissa sitova takaraja, joka on linjassa hallitusohjelman hiilineutraaliuden ja -negatiivisuuden sekä fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan “Turpeen pääasiallinen energian käyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa”. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan turpeen käytön lopettamiselle on kirjattava lakiin sitova takaraja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen rinnalla.

  1. Pääministeri Marinin hallitusohjelman kohdan 3.1 tavoitteen 3 keinoihin kasvattaa Suomen hiilinieluja on ilmastolaissa sitouduttava ja määriteltävä lakiin kunnianhimoiset nielujen kasvattamisen tavoitteet. 

Hiilineutraalius ja -negatiivisuus tulee saavuttaa Suomen sisäisillä nielulisäyksillä. Suomi ei saa tukeutua tavoitteen saavuttaakseen ulkoisiin kompensaatioihin. Panostukset suomalaisiin nieluihin, kuten metsiin ja viljelymaihin, tukevat myös luonnon monimuotoisuutta, jota maankäytön ja ilmaston muutokset uhkaavat. Kompensaatiot ovat toisaalta globaalin oikeudenmukaisuuden ja aidon lisäisyyden kannalta arveluttava keino, joka ei ole linjassa Suomen ilmasto- eikä kehitystavoitteiden kanssa.

  1. Valtio-omistajan on edellytettävä, että valtion omistamat yritykset ottavat toiminnassaan huomioon Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Tällä voisi olla ohjausvaikutusta myös muulle elinkeinoelämälle.
  2. Ilmastolle haitallisia tukia tulee leikata, sillä se on kustannustehokas ja vaikuttava kannustin päästöjen vähentämiseksi. On kestämätöntä, että hiilineutraaliuuteen pyrkivässä yhteiskunnassa valtio käyttää vuosittain noin 3,5 miljardia euroa ilmastolle haitallisiin tukiin, jotka osaltaan hidastavat Suomea saavuttamasta pääministeri Marinin hallitusohjelman hiilineutraaliustavoitetta.

“Ilmastolle yritystukien poisto on ensimmäinen askel ohjauksessa, jossa samanaikaisesti lisätään investointeja uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energialähteisiin, poistetaan ympäristöä kuormittavat tuet ja muutetaan yleisemmin tuotanto ja kulutus rakenteellisesti niin, että energian ja materiaalin kulutus ei enää kasva.”

  1. Ilmastovaikutusten arviointi on otettava osaksi ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupamenettelyä.
  2. Ilmastolaissa on lisättävä resursseja kuntien ilmastotyöhön sekä asetettava kunnille sitovat ja mitattavissa olevat päästövähennystavoitteet, jolla varmistetaan, että kuntien tasavertaisuus päästöjen vähentämisessä toteutuu ja saavutetaan kansalliset päästövähennystavoitteet. Kuntien maankäytöllä ja kaavoituksella, julkisilla hankinnoilla, taloudellisella ohjauksella sekä liikenneratkaisuilla on merkittävä rooli kansallisten päästövähennystavoitteiden ja hiilineutraaliuuden saavuttamisessa.
  3. Ilmastopaneelin neuvoa-antavaa roolia Suomen ilmastopolitiikassa tulee vahvistaa. Ilmastopaneelia on kuultava ilmastopolitiikkaan vaikuttavissa prosesseissa, sille on taattava riittävät resurssit toimia ilmastopolitiikan neuvoa-antavana tahona ja panelisteille on turvattava riittävät edellytykset tehdä aktiivisesti korkeatasoista tutkimustyötä.
  4. Ilmastolaissa tulee taata perustuslain (731/1999) 20 § 2 momentin mukaiset riittävät osallistumismahdollisuudet elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tieto Suomen ilmastopoliittisesta päätöksenteosta sekä päästötavoitteiden etenemisestä tulee olla helposti, läpinäkyvästi ja jatkuvasti jokaisen saatavilla. Tieto tulee olla koottuna ymmärrettävässä muodossa yhteen paikkaan.

Ilmastolain mukainen ilmastovuosikertomus kattaa nykyisellään vain päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöt. Ilmastovuosikertomuksen tulee jatkossa tarkastella Suomen päästöjen kokonaisuutta kattaen Suomen rajojen ulkopuolella kulutuksen takia aiheutetut päästöt, maankäyttösektorin, päästökauppasektorin sekä ilmastopolitiikan toimenpiteet. Ilmastovuosikertomusta on vahvistettava ilmastolain uudistuksen yhteydessä ja sen saavutettavuutta on parannettava.

  1. Globaalin oikeudenmukaisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden puitteissa laissa tulee huomioida myös Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvat päästöt. Suomalaisten kulutuksella on vaikutusta globaaleihin päästöihin ja Suomi on muiden länsimaiden tapaan ulkoistanut suuren osan ilmasto- ja ympäristökuormituksestaan muihin maihin.

Suomen tulee raportoida erikseen suomalaisten kulutuksen vaikutuksesta kansainvälisiin päästöihin, mukaan lukien laiva- ja lentoliikenteen päästöihin. 

Suomen tulee ottaa vastuu ulkoistetuista päästöistään sekä suunnitella toimia niiden vähentämiseksi ja raportoida näistä toimista.

Suomen tulee huomioida osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta ja pääministeri Marinin hallitusohjelman kohta 3.2 linjausten mukaisesti lisätä ilmastorahoitusta alimpien tuloluokkien maille. Ilmastorahoituksen tulee olla kehitysrahoitukselle lisäistä.

  1. Ilmastopolitiikka ei saa rajoittua vain ilmastolakiin, vaan sen on läpileikattava kaikki kansallinen ja kansainvälinen päätöksenteko. Jotta uudistettuun ilmastolakiin asetettavat tavoitteet saavutetaan, myös muiden lakien, muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä luonnonsuojelulain (1096/1996) uudistusten yhteydessä näiden lakien tavoitteita tulee kiristää.

Tämän kannanoton myötä Suomen YK-nuoret vaatii uudistettuun ilmastolakiin oikeudellisesti sitovia, kunnianhimoisia tavoitteita ja konkreettisia keinoja päästöjen vähentämiseksi sekä toivoo Suomen ottavan rohkean ja koko kansainväliselle yhteisölle suuntaa näyttävän askeleen kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.