RASISMIN JA SYRJINNÄN LÄSNÄOLO ON RAUHAN POISSAOLOA

Mene ylös ↑

RASISMIN JA SYRJINNÄN LÄSNÄOLO ON RAUHAN POISSAOLOA

22.09.2020

George Floydin menehtyminen poliisin väkivaltaisessa kiinniotossa Yhdysvalloissa nosti kesäkuussa Black Lives Matter -liikkeen sekä rasismin yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön globaalisti muistuttaen, että rasismi ei ole kadonnut yhteiskunnistamme minnekään. Rasismia esiintyy eri muodoissaan, kuten rakenteellisena rasismina, arkipäivän rasismina, vihapuheen kohteena olemisena ja kaikkinaisena syrjintänä ihonvärin perusteella. Kaikkia näitä muotoja esiintyy myös Suomessa. Being Black in the EU -tutkimuksen (2019) mukaan noin puolet maahanmuuttajataustaisista henkilöistä kokee ulkonäköön perustuvaa syrjintää Suomessa. Tulos on Euroopan toiseksi huonoin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tuotti selvityksen afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä Suomessa. Selvityksen (2020) mukaan afrikkalaistaustaiset henkilöt kokevat Suomessa rasistista syrjintää arkipäivän tilanteissa niin julkisissa tiloissa kuin kouluissa ja työpaikoilla, mutta yli puolet vastaajista ei ilmoita kokemastaan syrjinnästä millekään viralliselle taholle. Yleisin syy on, että ilmoittamisen ei koeta johtavan mihinkään.

Rakenteellista rasismia on pyritty estämään muun muassa lainsäädännön keinoin. Kansainvälisesti YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on pyrkimys rasismin poistamiseen maailmasta. Suomessa yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, rikoslaki vihapuheen. Laki tai sopimukset eivät yksinään riitä syrjinnän ja rasismin poistamiseen yhteiskunnasta. Tarvitaan aktiivista arkipäivän anti-rasismia ja asenteiden muutosta. Rasismin ja syrjinnän läsnäolo on rauhan poissaoloa.


Jokaisella nuorella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi. Tästä huolimatta Suomessa monet nuoret joutuvat kohtaamaan rasismia ja syrjintää päivittäin. Vähemmistönuorten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joiden sivuuttaminen ei missään tilanteessa ole hyväksyttävää. Perinteisesti ymmärrämme rauhan vastakohtana sodan, konfliktien ja väkivallan tilaan. Mitä jos rauha olisikin jotain syvempää kuin näiden poissaoloa? Tällöin puhumme positiivisesta rauhasta; yhteiskunnasta, joka rakentuu oikeudenmukaisten instituutioiden ja ihmisten keskinäisen kunnioituksen varaan (CMI). Kunnioittamalla toisiamme ikään, sukupuoleen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja ihonväriin katsomatta sekä edistämällä antirasistista Suomea edistämme samalla positiivisen rauhan tilaa. Vastakohtaisesti syrjintä, vihapuhe ja rasismi edistävät vastakkainasettelua ja negatiivisen rauhan tilaa yhteiskunnassa. 

Rasismin ja syrjinnän poissaolo kaikissa muodoissaan on yhteiskuntarauhan edellytys. Ei riitä, että sanoudumme irti rasismista vaan meidän on tunnistettava ja käsiteltävä omat ennakkoluulomme ja jokapäiväisillä valinnoillamme edistettävä rasismivapaata maailmaa. Meidän on oltava jokapäiväisessä toiminnassamme anti-rasisteja. Muutos ei koskaan tapahdu tyhjiössä, vaan jokainen meistä on osa muutosta. Yhdessä olemme voima, joka johtaa rasismin ja syrjinnän vähenemiseen.


Suomen YK-nuoret haluavat osallistua muutoksen tekemiseen ja järjestää valtakunnallisen Nuorten rauhanviikon, jonka teema on Kestävän kehityksen 2030 tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Nuorten rauhanviikko huipentuu kansainvälistä rauhanpäivää (21.9) mukaillen Helsingin Oodi-kirjastossa 26.9. pidettävään Nuorten rauhanviikon seminaariin positiivisesta rauhasta. Seminaarin puheenvuoroilla sekä paneelikeskustelulla pyritään löytämään syvempää ymmärrystä eri yhteiskunnan toimijoiden pyrkimyksestä edistää positiivista rauhaa, oikeudenmukaisuutta sekä hyvää hallintoa nuorten hyväksi niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta.

Lämpimästi tervetuloa tällä viikolla Nuorten rauhanviikolle osallistumaan rauhan teemaisiin webinaareihin, tapahtumiin ja tempauksiin, joita Suomen YK-nuoret toteuttavat yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuorten rauhanviikon aikataulun 2020 löydät Facebookista tai Suomen YK-nuorten nettisivuilta.