Puhutaan päästöistä – tällainen on alkuvuoden hiilinjalanjälkemme
27.09.2019
Kuva: geralt/Pixabay
Suomen YK-nuoret selvittää vuonna 2019 ensimmäistä kertaa järjestön toiminnan hiilijalanjäljen. Käytämme laskemisessa Helsingin yliopiston Hiilifiksu järjestö -hankkeen hiilijalanjälkilaskuria, joka onkin osoittautunut kullanarvoiseksi välineeksi.
Kesän aikana laskimme vuoden ensimmäisen puolikkaan synnyttämät päästöt. Kokonaispäästöt alkuvuodelta olivat 2 277 kg CO2-ekv. Hiilidioksidiekvivalentilla (CO2-ekv) tarkoitetaan kaikkien kasvishuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta. Suurimmat yksittäiset päästöt aiheutuivat yhden henkilön lentomatkoista Roomaan ja takaisin, 1 463 kg CO2-ekv. Lentomatkat ovatkin yli puolet alkuvuoden päästöistämme.
Toinen isompi päästölähde olivat linja-automatkat Suomen sisällä (447 kg CO2-ekv). Päästöjen määrä korostui erityisesti verrattuna junamatkailun häviävän pieniin päästöihin (29 kg CO2-ekv, vaikka kilometrimäärä oli lähes kolminkertainen verrattuna bussimatkojen kilometreihin). Alkuvuoden tapahtumistamme, toimintamme tärkeimmästä osasta, päästöjä syntyi 291 CO2-ekv. Suuri osa näistä päästöistä syntyi ruoasta ja juomasta, vaikka tarjoammekin pääsääntöisesti kasvisruokaa. Kahvin aiheuttama suhteessa suuri päästömäärä yllätti meidät – 70 kahvikupillisen päästöt ovat suuremmat kuin lähes 19 000 ajetun junakilometrin.
Emme laskeneet mukaan energiasta tai jätteenkäsittelystä aiheutuvia päästöjä, sillä järjestöllä ei ole omaa toimistoa. Samoin jätimme huomiotta sähkön ja netin käyttömme. Tämä johtuu siitä, että YK-nuoret ei maksa toimijoilleen netti- tai sähkölaskuja tai kannettavia tietokoneita. Tämä vääristää päästöjämme, sillä pidämme usein Skype-kokouksia ja muuta sähköistä yhteydenpitoa. Kuitenkin juuri meidän toimintamme aiheuttamien päästöjen erottaminen toimijoiden muusta elektroniikan käytöstä ei tuntunut mielekkäältä suhteessa päästölaskentaosaamiseemme. Tämä on kuitenkin otettava huomioon päästöjä tarkasteltaessa.
Alkuvuoden hiilidioksidipäästömme pysyivät kohtuullisella tasolla ennen kaikkea sen vuoksi, että hoidimme kansainvälistä toimintaamme koti-Suomesta käsin. Olemmekin kieltäytyneet monesta kutsusta ulkomaille ilmastosyistä. Syksyllä on kuitenkin tiedossa lentomatkoja, jotka näemme järjestön toiminnan kehittämisen kannalta välttämättömiksi.
Haluamme myös ajatella, että toiminnallamme on hiilikädenjälkeä, eli positiivista vaikutusta ilmastoon. Olemme olleet mukana esimerkiksi Nuorten ilmastokokouksessa keväällä ja osallistuneet ministeritason keskusteluihin ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Toivomme, että tämä vaikuttamistyö omalta osaltaan sysää Suomea oikeaan suuntaan.
Olisi kiinnostavaa, jos muutkin nuorisojärjestöt innostuisivat seuraamaan hiilijalanjälkeään – hiilijalanjäljen vertailu kentän kesken olisi mielenkiintoista, ja samalla voisi ottaa onkeensa parhaita käytäntöjä. Täten haastammekin Eurooppanuoret, Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton ja EYP Finlandin selvittämään hiilijalanjälkensä!
Lisätiedot:
Matleena Moisio, varapuheenjohtaja, YK-nuoret