Kiertotalous ja kansainvälinen yhteistyö

Mene ylös ↑

Kiertotalous ja kansainvälinen yhteistyö

18.12.2020

YK-nuorten teemana on vuonna 2020 ollut SDG 12, kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistaminen. Aiemmassa blogipostauksessa kerroimme kyseisen kestävän kehityksen tavoitteen olevan Suomen akilleen kantapää. Tavoitteen suhteen ei kuitenkaan mene hyvin kansainväliselläkään tasolla. Kansainvälisen yhteistyön avulla meidän on kuitenkin mahdollista saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, myös tavoite 12.


Materiaalien kestävään käyttöön liittyy ongelmia ympäri maailmaa, kun luontoon suhtaudutaan usein resurssina eikä itseisarvona.

The Guardian uutisoi joulukuussa, että ihmisen tuottaman materiaalin määrä ylittää pian maapallolla olevan elollisen aineksen määrän. Maailman talousfoorumin mukaan vuonna 2019 luonnonvarojen käyttö ja prosessointi aiheutti noin puolet maailman hiilidioksidipäästöistä. Se aiheuttaa myös jopa yli 90 % luonnon monimuotoisuuden katoamisesta ja vesistöihin kohdistuvasta paineesta, selviää puolestaan kansainvälisen resurssipaneelin raportista

 

Kiertotalous auttaa saavuttamaan useita kestävän kehityksen tavoitteita.

 


Kiertotaloudella on monia määritelmiä

Ellen MacArthur Foundationin mukaan kiertotalouden tavoitteena on siirtyä pois take-make-waste -mallista. Kiertotaloudessa kasvu määritellään yhteiskunnallisiin hyötyihin keskittyen. Kiertotalouden hyötyjä on ympäristöön kohdistuvan paineen vähentymisen lisäksi muun muassa innovaatioiden vauhdittaminen ja kestävien työpaikkojen lisääntyminen. 

Talouskasvun ja luonnonvarojen käytön asteittainen irtikytkentä sekä uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen on tärkeää. EMF:n mukaan kiertotalouden kolme keskeistä periaatetta ovat jätteiden ja haitallisten ulkoisvaikutusten suunnitteleminen pois, tuotteiden ja materiaalien kierrossa pitäminen sekä luonnollisen pääoman suojelu ja kohentaminen.

Sitran määritelmän mukaan kiertotalous tarkoittaa siirtymistä lineaarisesta taloudesta, jossa tuotetaan jatkuvasti lisää tavaroita, talousmalliin, jossa kulutus perustuu palveluiden käyttämiseen tavaroiden omistamisen sijaan. Erilaiset jakamisen, vuokraamisen, korjaamisen ja kierrätyksen muodot kuvastavat kiertotalousyhteiskuntaa, jossa materiaalit säilytetään kierrossa mahdollisimman pitkään.

Oleellista kiertotalouden kaikissa määritelmissä on, että materiaalit säilyttävät arvonsa ja pysyvät kierrossa eikä uusia luonnonvaroja oteta käyttöön.

Tällä hetkellä vain alle 9 % kaikista maailmassa käytetyistä resursseista palautuu takaisin kiertoon. Parannettavaa siis löytyy.

 

 


Kansainvälisellä yhteistyöllä kaikki mukaan muutokseen

Globaalisti verkottuneessa maailmassa yksittäiset valtiot voivat edistää kiertotaloutta vain tiettyyn rajaan asti. Kansainvälinen yhteistyö onkin keskeisessä roolissa kiertotalouden koko potentiaalin käyttöönottamiseksi.

Kansainvälisen yhteisön tulee vastata kiertotalouden luomiin uudenlaisiin liiketoimintamalleihin, tuotteisiin ja standardeihin sekä uuteen tuotepolitiikkaan yhteisillä pelisäännöillä. Vaikka kiertotaloudessa myös paikalliset kierrot ovat merkittävässä roolissa, globaalissa maailmassa kiertotalouteen liittyviä standardeja ja regulaatiota tulee yhdenmukaistaa. Tällöin kaikki saadaan mukaan systeemisen tason muutokseen.

 


Kansainväliset organisaatiot kehittävät kiertotalouden toimintaympäristöä

Sitran kiertotalouden asiantuntijoiden mukaan kansainvälisillä organisaatioilla on tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä. Esimerkkeinä he nostavat esiin Maailman kauppajärjestön (WTO) ja standardeja asettavat tahot kuten International Organization for Standardization (ISO). Standardien ja regulaation lisäksi kiertotaloutta voidaan edistää kauppayhteistyöllä, muun muassa kaupan esteitä purkavilla kauppasopimuksilla, sekä yhteisymmärryspöytäkirjoilla.

WTO:n ja ISO:n lisäksi muutkin kansainväliset organisaatiot tekevät jo työtä kiertotalouden toimintaympäristön kehittämiseksi. YK:n alaisista organisaatioista ja toimielimistä näitä ovat esimerkiksi YK:n ympäristöohjelma (UNEP), teollistamisjärjestö (UNIDO) ja kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD). YK:n ympäristökokouksella (UNEA),  korkeimmalla ympäristöä koskevalla päätöksentekoelimellä, on myös tärkeä rooli kiertotalouden maailmanlaajuisessa edistämisessä.

EU:n uusi kiertotalouspaketti keväältä 2020 puolestaan tulee todennäköisesti vaikuttamaan kiertotalouden etenemiseen myös Euroopan ulkopuolella. Euroopan talousalue on maailman suurin ja sen toimet ohjaavat myös muuta maailmaa kaupan ja globaalien arvoketjujen kautta.

 


Alempien tuloluokkien maita tuettava muutoksessa

Kuten sanottua, kiertotalouteen siirtymisen tulee olla inklusiivista ja oikeudenmukaista. Alempien tuloluokkien maat on saatava muutokseen mukaan. Nämä maat ovat jo globaalin tuotannon keskittymiä ja niistä on tulossa suurimpia kuluttajia. Kiertotalous auttaa vastaamaan kasvavan ja kaupungistuvan väestön tarpeisiin vähentäen ensisijaisten raaka-aineiden käyttöä sekä päästöjä.

Kiertotalous on oleellinen tekijä siinä, että talous ja hyvinvointi saadaan kestävään kasvuun ympäristöä ja ilmastoa liikaa rasittamatta.

Alempien tuloluokkien maat tarvitsevat kuitenkin tukea kiertotalouden edistämiseen, sillä niiltä voi puuttua pääsy niihin tietoihin ja uuteen teknologiaan, jotka mahdollistavat kiertotalouden. 

Chatham Housen tutkimuspaperin mukaan kiertotalouden edistämiseen keskittyvän globaalin vuoropuhelun lisäksi kansainvälisillä virastoilla on tässä merkittävä rooli. Esimerkiksi UNIDOn ja UNEPin tuella voidaan helpottaa kiertotalousratkaisujen pilotointia pk-yrityksissä ja testata rajat ylittävien kiertotalousarvoketjujen toteuttamiskelpoisuutta. Monikansallisten kiertotalouteen panostavien yritysten proaktiivisella toiminnalla puolestaan voidaan välttää jo valmiiksi haavoittuvaisissa asemissa olevien, perinteisten alojen työntekijöiden syrjäytyminen.

Kiertotalous ei ole oleellista ainoastaan kestävän kulutuksen ja tuotannon saavuttamiseksi, vaan sillä on potentiaalia auttaa saavuttamaan muutkin kestävän kehityksen tavoitteet. Koko kansainvälisen yhteisön tulee varmistaa, että tämä potentiaali saavutetaan ja kaikki saadaan mukaan systeemitason muutokseen kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

 

 

Maria Karttunen

YK-nuorten kestävän kulutuksen koordinaattori

maria.karttunen@yknuoret.fi