Juhlavuosiblogi: Vastuullinen kuluttaminen on osa suomalaisten arkea

Mene ylös ↑

Juhlavuosiblogi: Vastuullinen kuluttaminen on osa suomalaisten arkea

14.11.2017

VASTUULLINEN KULUTTAMINEN ON OSA SUOMALAISTA ARKEA – IKÄRYHMIEN ASENTEISSA JA TOTTUMUKSISSA ON KUITENKIN EROJA

Suomen YK-nuorten juhlavuosiblogi on osa yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa. Blogi käsittelee kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä teemoja. Tässä kirjoituksessa pureudumme tavoitteeseen numero 12, joka keskittyy vastuulliseen kuluttamiseen.

Osta käytettynä, hyppää kimppakyytiin, lainaa naapurilta ja vastavuoroisesti tarjoa lainaksi. Kiertotalous on osa vastuullista kuluttamista, mutta mitä käsite oikeastaan pitää sisällään?

– Yksinkertaistaen kiertotalous tarkoittaa sitä, kuinka arjessa jaetaan, vuokrataan ja kierrätetään resursseja. Päivittäisessä elämässä se voi tarkoittaa esimerkiksi auton, asunnon tai tavaroiden jakamista, kertoo johtava asiantuntija Anu Mänty Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta.

Felix Russel Saw.jpg

Kuva: 100 fiksua arjen tekoa | Unsplash/Felix Russell-Saw

Kiertotalouden ydinajatuksena on, että tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän jätettä ja hukkaa. Sitra pyrkii toiminnallaan tukemaan niitä yrityksiä, jotka tarjoavat kiertotalouteen liittyviä palveluja, ja innostamaan ihmisiä löytämään idean kiertotaloudesta. Männyn mukaan työsarkaa riittää, sillä ajatus kiertotaloudesta ei ole vielä vakiintunut Suomessa.  Myönteisiä tuulia on kuitenkin havaittavissa.

– Suomalaisten tapa kierrättää tavaroita ja myydä ja ostaa käytettynä vertaiskauppapaikoilla on ilon aihe, ja sen osalta olemme jo hyvin kiinni kiertotaloudessa, Mänty iloitsee.

Sitran Resurssiviisas kansalainen –tutkimus kartoittaa suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja tekoja. Osana tutkimusta Sitra teetti kyselyn, johon vastasi 2000 suomalaista.

– Kysyimme suomalaisilta sadan väittämän kautta, tapahtuvatko tietyt kestävään kuluttamiseen liittyvät asiat heidän arjessaan, Mänty selventää.

Sitra ei ole vielä virallisesti julkaissut tutkimuksen väittämäosuutta, mutta YK-nuoret pääsivät jo ennakkoon vilkaisemaan raporttia. Tutkimus jakaa kansan karkeasti kahteen ryhmään: “nuoriin” kuuluvat alle 46-vuotiaat vastaajat ja “vanhoihin” 46-vuotiaat ja vanhemmat. Tuloksista on luettavissa, että näiden kahden ikäryhmän vastuulliseen kuluttamiseen liittyvissä asenteissa ja arjen teoissa painottuvat eri asiat.

Yli 46-vuotiaat esimerkiksi syövät useammin lautasen tyhjäksi, käyttävät hyödyksi ruoantähteet ja hyödyntävät ruokavaliossaan Suomen luonnon antimia, kuten marjoja, sieniä ja järvikaloja. Nuoret puolestaan viettävät useammin kasvisruokapäiviä, osallistuvat vegaanihaasteeseen, syövät luomuruokaa ja ostavat ylijäämälounaita.

– Myös presidentti Sauli Niinistö kirjoitti vastikään Twitterissä, että hänellä on vain yksi lihapäivä viikossa . Presidentti ei ainoastaan sitoudu vähentämään liharuokaa, vaan elää jo suositusten mukaisesti. Hän toimii esikuvana kaikille suomalaisille, Mänty hymyilee.

Sitran tutkimus osoittaa, että ikäryhmien tottumukset eroavat myös kotiin ja asumiseen liittyvissä asioissa. Nuori pesee vaatteita harvemmin, käyttää taloyhtiön yhteisiä tiloja enemmän ja liimaa useammin oveensa Ei mainoksia –kyltin. Yli 46-vuotiaat puolestaan ovat ahkerampia veden- ja sähkönkulutuksen seuraajia, pesevät täysiä koneellisia pyykkiä ja ottavat lyhyitä suihkuja.

Unsplash_KrisAtomic.jpg

Kuva: 100 fiksua arjen tekoa | Unsplash/Kris Atomic

Yli 46-vuotiaat ovat myös nuorempiaan ahkerampia korjaamaan rikkoutuneita tavaroita ja koneita ja antamaan lahjaksi käyttötavaroita. Nuorempi ikäryhmä puolestaan lainaa ja kierrättää käyttötavaroita ja valitsee matkoilla kotimajoituksen hotellin sijaan.

– Me suomalaiset olemme havahtuneet kiertotalouteen pikkuhiljaa myös asumisen osalta. Tästä hyvä esimerkki on esimerkiksi Airbnb-toiminta, jossa omaa asuntoa tai huonetta vuokrataan eteen päin vaikkapa lomamatkan ajaksi. Toiminta on kuitenkin vielä pienessä mittakaavassa ja Airbnb:n rinnalle kaivataan kotimaisia vaihtoehtoja, Mänty muistuttaa.

Liikkumisen osalta nuoret tekevät useammin etätöitä ja kulkevat julkisilla, kimppakyydillä, jalan tai pyörällä. Varttuneempi ikäryhmä puolestaan omistaa useammin auton, yhdistää samalle reissulle useita asiointeja ja viettää lomia Suomessa tai kaukomaita lähempänä Euroopassa.

– Toivottavasti tämän päivän nuoret harkitsevat talous- ja terveyshyötyjä vertailemalla, kannattaako tulevaisuudessakaan omistaa omaa autoa, Mänty muistuttaa.

sitra_100arjentekoa.jpg

Kuva: 100 fiksua arjen tekoa

Kyselytutkimuksen tuloksista on tulkittavissa, että suomalaiset nuoret ovat jo ainakin osittain omaksuneet vastuullisen kuluttamisen ja kestävän elämäntavan osaksi omaa arkeaan. Joskus epätietoisuus yksittäisen teon merkityksestä ja vaikutuksista voi kuitenkin johtaa siihen, ettei toimiin lähdetä.  Sitran verkkosivuilla voi vertailla yksittäisten tekojen vaikutusta ympäristöön ja teosta saatavia rahallisia, terveydellisiä ja ajan säästöön liittyviä etuja.  Sivuille on listattu esimerkiksi liikkumiseen, asumiseen, ruokailuun ja matkailuun liittyviä tekoja.

Teksti: Ulriikka Myöhänen