Juhlavuosiblogi: Millaista on olla nuori yrittäjä Suomessa?

Mene ylös ↑

Juhlavuosiblogi: Millaista on olla nuori yrittäjä Suomessa?

7.09.2017

Juhlavuosiblogin kahdeksannessa osassa kolme nuorta yrittäjää kertoo, miten heistä tuli yrittäjiä ja millaista on olla nuori yrittäjä Suomessa.

Kestävän kehityksen kahdeksannen tavoitteen tarkoituksena on edistää kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. Näiden teemojen alle mahtuu myös tavoite siitä, että vuoteen 2020 mennessä maailmassa olisi merkittävästi vähemmän sellaisia nuoria, jotka eivät käy töissä tai opiskele.

Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin yhdessä toteuttaman hankkeen Avain 2030 :n[1] mukaan Suomi pärjää useimpiin muihin maailman maihin verrattuna hyvin talous- ja työllisyyskehityksessä, jota myös kestävän kehityksen tavoite 8 ajaa, mutta viime vuosina kehitys näillä alueilla ei ole ollut tyydyttävää. Suomi ei ole hankkeen mukaan pysynyt mukana työn muutoksessa. Suomen haasteina on muun muassa löytää uusia keinoja työllisyyden luomiseen sekä jalostaa riittävästi uusia innovaatioita erityisesti aloittelevien yritysten kautta.

pexels-photo-355948

Innovaatioita voi olla vaikea jalostaa, kun uusien yritysten perustaminen on Suomessa nihkeää. Tilastokeskuksen mukaan uusien yritysten määrä väheni 4,3 prosenttia vuoden 2017 alkupuolella edellisvuoteen verrattuna [2]. Perheyritysten liiton Taloustutkimus oy:llä teettämästä nuorisotutkimuksesta [3] kuitenkin selviää, että nuoria yrittäminen kiinnostaa ja he ovat valmiita työskentelemään entistä paremman elintason eteen.

Tie yrittäjäksi voi kulkea monia eri polkuja, ja valmiuksia itsensä työllistämiseen voi saada opintojen, työharjoittelun tai ensimmäisten työpaikkojen kautta. Myös kotona opituilla keskustelutaidoilla ja muiden huomioon ottamisella on merkitystä. Helsinki Concierge Oy:n perustajan Niilo Kervisen mukaan nämä taidot ovat tärkeitä, sillä yrittäjyys ei ole hänen mielestään yksilölaji.

Sekä Kervinen että DROPPin perustaja Amanda Sundell uskovat, että muodollisia valmiuksia tärkeämpää yrittäjäksi ryhtymisessä on oikeanlainen asenne: halu oppia uutta ja tarttua odottamattomiin haasteisiin. ”Tekemällä oppii”, painottaa Kervinen.

Nuoret yrittäjät kertovat yrittäjyyden parhaita puolia olevan tekemisen vapaus sekä mahdollisuus luoda uutta. ”Monissa töissä voi lähinnä välttää mokaamista, mikä ei sovi omaan kokeilunhaluiseen luonteeseen”, täsmentää ResQ Clubin perustaja Tuure Parkkinen.

Kervinen puolestaan kokee jakavansa omaa unelmaansa työllistämällä muita itsensä lisäksi.

Nuorten yrittäjien mukaan yrityksen perustaminen on Suomessa verrattain yksinkertaista. Työlainsäädäntö ja vaihdannanverotus sen sijaan saavat kritiikkiä Parkkiselta. Yrittäminen vaatii myös kovaa työtä eikä yrityksen menestystä voi taata noin vain.

” Verrattuna esimerkiksi palkkatyöhön, yrittäjän arki on selvästi epävarmempaa ja yrittäminen saattaa siksi arveluttaa monia”, sanoo Sundell.

Kervinen kokee, että yrittäjänä tulee vastaan sekä paljon uusia asioita että muutoksia nopeallakin tahdilla. Vaikka Kervinen tuntee olleensa verrattain hyvässä asemassa aloittelevana yrittäjänä, sillä hänen ympärillään on ollut auttajia, olisi hän kaivannut yrittäjyyden alkutaipaleella konkreettisempia neuvoja esimerkiksi koulusta. Toisaalta hän pohtii, että itsenäisessä asioiden selvittämisessä on myös oma hienoutensa.

Voitaisiinko nuoria sitten kannustaa vieläkin paremmin yrittäjyyteen?

”Kestävän kehityksen tavoitetta numero kahdeksan ei saavuteta vain kannustamalla nuoria yrittäjiksi, mutta panostamalla korkealaatuiseen koulutukseen ja antamalla ihmisille mahdollisuudet kehittää osaamistaan myös opintojen jälkeen”, pohtii Sundell. Hän ehdottaa, että nuorten yrittäjyyttä voitaisiin tukea julkisin varoin esimerkiksi korottamalla starttirahaa ja laajentamalla kyseistä ohjelmaa.

Sen sijaan että kannustettaisiin kaikkia yrittäjyyteen olisi tärkeää tarjota mahdollisuuksia uusien aloitteiden tekemiseen ja niiden eteenpäin ajamiseen omalla vastuulla. Lisäksi Parkkisen mukaan voitaisiin kehittää ihmisten talousosaamista  ja antaa realistinen kuva siitä, mitä yrittäjyys on: mitkä ovat esimerkiksi startup-yrittäjyyden ja ammatinharjoittamisyrittäjyyden erot  ja mitä kaikkia seikkoja missäkin yrittäjyyden lajissa pitää ottaa huomioon. Näin olisi helpompi arvioida sitä, mihin on lähtemässä ja sopiiko yrittäjyys itselle.

Sundell uskoo, että nuorelta itseltään yrittäjyys vaatii uskoa omaan ideaan ja motivaatiota tehdä pitkäjänteisesti töitä omien tavoitteiden eteen. Hänestä on myös tärkeää löytää oma intohimon kohde, jotta työ tuntuu palkitsevalta. Kervinen kannustaa lukemaan ja perehtymään asioihin: Jos lähipiirissä ei ole valmiiksi mentoreita, kannattaa olla proaktiivinen ja lähestyä itse ihmisiä eri elämän alueilta. Kervinen tietää, että ilman lähipiirin tukea ja auttajia nuori yrittäjä voi olla kovan paineen alla ja siksi hän haluaakin olla myös itse auttamassa muita.

Parkkinen_Sundell_Kervinen.jpg

Kuvat: Tuure Parkkinen, Amanda Sundell ja Niilo Kervinen

Teksi: Janette Sorsimo (Tuure Parkkisen, Amanda Sundellin ja Niilo Kervisen sähköpostihaastattelut)

[1] Avain 2030 -hanke http://vnk.fi/documents/10616/2009122/31_Agenda+2030+Suomessa-Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+avainkysymykset+ja+indikaattorit.pdf/4fdfc7dd-575f-4918-965f-f979407e1d74

[2] Tilastokeskus: Aloittaneiden yritysten määrä väheni edellisvuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna
http://tilastokeskus.fi/til/aly/2017/01/aly_2017_01_2017-07-25_tie_001_fi.html

[3] Taloustutkimus oy: Suomi100-nuorisotutkimuksen raportti http://www.perheyritys.fi/wp-content/uploads/2017/01/Suomi-100-nuorisotutkimus_Perheyritysten-liitto_8.1.2017.pdf